Description of research and teaching

Ph.D. dissertation abstract

User Stories of Erkki Kurenniemi's Electronic Musical Instruments, 1961-1978

The focus in this study is on electroacoustic music and the design of electronic musical instruments in Finland during 1961–1978, approached from both a historical and an analytical perspective. There are three main threads: music history (the historical and cultural context in the Nordic countries in the 1960s and 1970s), music technology (the design and use of electronic musical instruments), and electroacoustic music (aesthetics and musical analysis). The study belongs to the domain of music technology research and the scientific stance is interdisciplinary. On the one hand, I employ music analysis and the concepts of the modern historiographical paradigm, ethnography and aesthetics theory in my analysis and description of the cultural and historical context of electroacoustic music. On the other hand, I adopt concepts from Science and Technology Studies (STS) in describing the technological developments and social networks.

At the core of the study are the musical instruments and music of the Finnish instrument designer and composer Erkki Kurenniemi (1941–2017). At the time when technology dedicated to electronic music production was practically nonexistent and studios accommodating the genre were rare, and expensive to set up, Kurenniemi’s designs enabled and facilitated the work of several composers. In addition to his Finnish collaborators, he worked with many Nordic composers and artists. His visionary ideas and technical expertise were influenced by the works of many of his contemporaries – and vice versa. Kurenniemi’s work serves here as a lens through which I observe the broader picture of the cultural and historical circumstances of electroacoustic music – even beyond the Finnish scene. Instead of concentrating on the canonical works and central actors in the field, I focus on the small Helsinki-based community, which had active links to Sweden and Norway as well as frequent connections with Central European studios. The study sheds light on these less commonly studied social connections.

Beyond the temporal and the geographical, the works of Kurenniemi and his Nordic collaborators provide overarching perspectives on the interaction between music and technology. For example, static and detailed descriptions of musical instruments do not suffice to depict the impact of technological development on musical aesthetics. To study this aspect further, I examine Kurenniemi’s instruments in the hands of their users. In analyzing the use of his instruments, I show how technological artifacts develop in complex interaction between the original designer, the users, and the artifact itself rather than in an isolated laboratory with a lonely designer.

Kurenniemi’s own musical output, on the other hand, provides an example of a music-production process in which the works are created in close – and often real-time – interaction with the production technology. In extreme cases, the role of the technology is strongly emphasized and could even be the most influential factor in the music-making. This type of technology-driven music production and composition process challenges the traditional concept of a musical work, questions the typical intentions of a composer, and anticipates many production methods that have emerged, especially in experimental productions and popular music.

Description of research and teaching

Studioteknologia (TT-MU220), 5 op

Kurssin tavoite

Koska suuri osa nykyaikaisista musiikki- ja äänitetuotannoista syntyy teknologiaa hyödyntäen, on studiotyöskentelyn perustaitojen hallinta edellytys myös näiden tuotantoprosessien menestyksekkäälle opiskelulle ja tutkimukselle. Kurssin tavoitteena on modernien musiikin tuotantoprosessien tuntemuksen ja analyysiosaamisen sekä opiskelijan yleisten äänentallennus- ja -käsittelytaitojen kehittäminen.

Kurssin sisältö

Kurssilla perehdytään studioteknologian nykytilaan ja historialliseen kehitykseen. Kurssin käytyään opiskelija hallitsee nykyaikaisten digitaalisten äänitys- ja äänenmuokkaustyökalujen peruskäytön sekä tunnistaa musiikki- ja äänitetuotantoprojektien organisointiin liittyvät osa-alueet ja tuotantoprosessien erityiskysymykset. Lisäksi opiskelija osaa hyödyntää tietokonepohjaisen äänittämisen ja äänenkäsittelyn perusteita myös muussa opiskelussaan ja kykenee työskentelemään musiikkitieteen studiossa sekä itsenäisesti että osana tuotantotiimiä.

Studioteknologiakurssilla tutustutaan muun muassa:
- äänitys- ja studiolaitteiden toimintaan
- äänitys- ja musiikkituotantoprosessin organisointiin ja etenemiseen
- äänitteen miksaukseen ja jälkikäsittelyyn
- kriittiseen kuunteluun ja ääniteanalyysiin
- musiikkiteknologian tutkimusnäkökulmiin ja erityiskysymyksiin

Kurssilla tarkastellaan musiikkituotantoprosesseja sekä teoreettisen tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta että digitaalisessa musiikkituotantoympäristössä tapahtuvan käytännön harjoittelun avulla. Kurssin aiemmin suorittaneet toimivat ryhmätöiden ohjaajina sekä äänitysprojektien tuottajina.

Description of research and teaching

Musiikkiteknolgian tutkimuspraktikum (406710, TMU346CE), 5 op; VAIN LUKUKAUDELLA 2016-2017

Kurssin tavoite 

Kurssin tavoitteena on musiikkiteknologian alan tutkimusosaamisen vahvistaminen sekä tietoisten ja järjestelmällisten tutkimustaitojen omaksuminen. Kurssin käytyään opiskelijalla on valmiudet itsenäisen tutkimusprojektin suunnitteluun ja toteutukseen.

Kurssin sisältö

Kurssilla perehdytään tutkimuksen teon käytännön kysymyksiin sekä tutkimustyötä tehostaviin työvälineisiin. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat musiikkiteknologian alaan liittyvän tutkimusprojektin ja kirjoittavat projektille tutkimussuunnitelman. Noin kolmen viikon välein pidettävissä istunnoissa tarkistetaan suunnittelutyön eteneminen ja perehdytään tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen tutkimusprosessin eri osa-alueiden näkökulmista. Kurssin päätteeksi opiskelijat toimivat toistensa tutkimussuunnitelmien vertaisarvioijina.

Istuntoja varten jokainen opiskelija valmistelee tiiviin, noin 5-10 minuutin esityksen käsittelyssä olevasta aiheesta. Aiheet koostuvat tutkimusprojekteille tyypillisistä osa-alueista – muun muassa tutkimuskohde, tarkasteltava ilmiö tai ongelma, tutkimuskirjallisuus (sen hankinta ja käyttö), tutkimuskysymykset ja niiden muotoileminen, hypoteesit ja oletetut tulokset, tutkimusaineisto ja -data (aineiston kerääminen ja hallinta), tutkimusmenetelmät, käsitteen- ja tiedonmuodostus, analyysi ja tulkinta sekä tutkimustulosten raportointi.

Kevätkaudella kurssilla vierailee myös musiikkiteknologian tutkijoita esittelemässä omia tutkimuksiaan.

Description of research and teaching

Johdatus tietokoneavusteiseen musiikintutkimukseen (406069, TMU112E), 3 op; VAIN LUKUKAUSINA 2012-2016

Kurssin tavoite
Opiskelija saa yleiskuvan keskeisistä ja ajankohtaisista teknisiä apuvälineitä hyödyntävistä musiikintutkimusmenetelmistä sekä musiikkiteknologian hyödyntämismahdollisuuksista tutkimustyössä.

Kurssin sisältö
Kurssin aihepiirejä ovat muun muassa musiikkiteknologian tutkimus, musiikin tietokonerepresentaatiot, tietokoneavusteinen musiikkianalyysi ja elektroakustinen musiikki.