Description of research and teaching

My research focuses on the wider social context and consequences of language use, linguistic rights, and inclusion and exclusion via language use. My work is inspired mostly by sociologically oriented translation studies, critical sociolinguistics, and critical discourse studies.

I currently work on translation and interpreting policies in migration settings, public service interpreting (community interpreting), and legal interpreting, including asylum interpreting. I analyze language ideologies, the interplay between spoken and written language, and the impact of language variation in situations in which the interpreter and the migrant both use a language that is not their first language, for example English or French (lingua franca interpreting). In addition, my research interests include the translation of language variation, the theory of discourse and ideology, and hate speech, performativity, and freedom of speech especially in online environments.

I am Professor of Translation Studies at the Language Department of the University of Helsinki and Head of the Translation Studies Research Community. I have also held positions at the University of Jyväskylä, the University of Eastern Finland, and the University of Tampere. I received my Ph.D. in 2004 from the University of California, Berkeley. In my dissertation, I analyzed language ideologies in EU and French legal texts about regional or minority languages.

In addition to my academic work, I have worked as a freelancer translator and public service and legal interpreter.

Curriculum vitae

Simo K. Määttä

Professor of Translation Studies, University of Helsinki

Ph.D., University of California, Berkeley, French Linguistics, 2004

EDITED VOLUMES

• Määttä, S. & Hall, M. (eds.) 2022. Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton.
• Määttä, S., Buchart, M. & Djupsjö, A. (eds.) 2019. Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation. Helsinki : Société néophilologique.

JOURNAL ARTICLES

• Kinnunen, T., Kuusi, P. & Määttä S. 2025. Multilingual Accessibility of Websites in Relation to Translation Policies. Municipal Websites in the Helsinki Metropolitan Area during the COVID-19 Pandemic. Translation in Society, online first, https://doi.org/10.1075/tris.23017.kin.
• Määttä, S., Kinnunen, T., Kuusi, P. & Probirskaja, S. 2024. Kohderyhmätietous monikielisen kriisiviestinnän asiantuntijatyössä koronapandemian aikana [‘Target audience knowledge among professionals responsible for multilingual crisis communication during the COVID-19 pandemic’]. Työelämän tutkimus [‘Labor Research’] 22(4), 555–587.
• Vainikka, M. & Määttä. S. 2024. ”Kieli oli tässä kohtaa vain väline” – kulttuuritulkkien, opettajien ja kuraattoreiden näkemyksiä kielestä ja kulttuuritulkkien roolista [‘“In this case, language was just an instrument” – Intercultural mediators’, teachers’ and school social workers’ views on language and the intercultural mediators’ role”’]. AFinLan vuosikirja 2024, 317–343.
• Kuusi, P., Kinnunen, T., Määttä, S. & Probirskaja, S. 2024 Kääntämistietoisuus koronakäännöksiä koskevissa laatukäsityksissä [‘Translation awareness in conceptions of quality in translations related to COVID-19’]. Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti – Finnish Journal of Translation and Interpreting Studies 17(1), 73–88.
• Määttä, S. & Kinnunen, T. 2024. The Interplay between Linguistic and Non-verbal Communication in an Interpreter-mediated Main Hearing of a Victim’s Testimony. Multilingua: Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication 43(3), 299–330.
• Määttä, S. 2023. Diskursiivinen ja ideologinen osallisuus – esimerkkinä tulkatut asioimistilanteet ja verkon keskustelupalstat [‘Discursive and ideological participation – examples from interpreter-mediated encounters and online discussion boards’]. AFinLan vuosikirja – AFinLa Yearbook 80, 300–317.
• Määttä, S. 2023. Linguistic and Discursive Properties of Hate Speech and Speech Facilitating the Expression of Hatred: Evidence from Finnish and French Online Discussion Boards. Internet Pragmatics 6(2), 156–172.
• Wiklund, M. & Määttä, S. 2023. Interactional Functions of Therapists’ Reformulations in a Group Session Involving French-speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Interactional Research in Communication Disorders 14(2), 312–327.
• Määttä, S. & Vernet, S. 2023. Reacting to Homophobia in a French Online Discussion: The Fuzzy Boundaries between Heteronormativity and Homophobia. Discourse & Society 34(5), 617–635.
• Viljanmaa, A., Määttä, S. & Vik, G.-V. 2022. Ammattitaitoinen oikeustulkki viranomaisen apuna [‘Professional legal interpreters helping the authorities’]. Poliisi & Oikeus 3/2022, 24–26.
• Määttä, S. & Lauranto, Y. 2022. Eriävän ja myötämielisen mielipiteen esittäminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa Suomi24-keskusteluissa [‘Expression of agreement and disagreement in discussion threads related to gender and sexual minorities on the Suomi24 discussion board’]. Virittäjä 126(2), 205–230.
• Lehti, L., Määttä, S. & Viuhko, M. 2022. Guiding Refugee Women Who Have Experienced Violence: Representation of Trust in Counsellors’ Journals. Journal of Refugee Studies 35(1), 531–550.
• Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2021. Everyday Discourse as a Space of Citizenship: The Linguistic Construction of In-groups and Out-groups in Online Discussion Boards. Citizenship Studies 25(6), 773–790.
• Määttä, S. & Buchart, M. 2021. Effacement énonciatif et degrés de subjectivité dans les témoignages en ligne de harcèlement de rue. Synergies pays riverains de la Baltique 15, 15–34.
• Wiklund, M. & Määttä, S. 2021. Therapists’ Response Strategies in a Group Session Involving French-speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Interdisciplinary Voice Studies 6(1), 109‒130.
• Vernet, S. & Määttä, S. 2021. Modalités syntaxiques et argumentatives du discours homophobe en ligne : chroniques de la haine ordinaire. Mots – Les langages du politique 125, 35–51.
• Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2021. Linguistic, Psychological, and Epistemic Vulnerability in Asylum Procedures: An Interdisciplinary Approach. Discourse Studies 23(1), 46–66.
• Määttä, S. 2020. Translating Child Protection Assessments for ELF Users: Accommodation, Accessibility, and Accuracy. Journal of English as a Lingua Franca 9(2), 287–307.
• Määttä, S. 2020. Vihapuheen performatiivisuus funktionalistisen kielentutkimuksen näkökulmasta  [‘Performativity of hate speech from the viewpoint of functional linguistics’]. niin & näin 3/2020, 71–77.
• Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2020. Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa [‘Construction of anti-immigration ideology and group identity in a discussion thread on the Suomi24 discussion board’]. Virittäjä 124(2), 190–216.
• Vernet, S. & Määttä, S. 2019. L’Université de Moncton, la langue et les normes. Enjeux acadiens, échos finlandais. Revue de l’Université de Moncton 50(1–2), 49–85.
• Määttä, S. & Wiklund, M. 2019. Réparations conversationnelles dans un entretien d’asile interprété par téléphone. Langage et société 166, 161‒183.
• Määttä, S., Ylikomi, R. & Puumala, E. 2019. Asioimis- ja oikeustulkkauksen psyykkinen hinta: sijaistraumatisoitumisen ehkäisy kuormittavissa tulkkaustilanteissa [‘The psychological price of community and legal interpreting – Prevention of vicarious traumatization in psychologically stressful interpreting situations’]. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 12 [‘Electronic proceedings of the KäTu symposium on translation and interpreting’], 195‒209.
• Määttä, S. 2018. Accuracy in Telephone Interpreting: The Case of French as a Lingua Franca in Finland. The Interpreters’ Newsletter 23, 1–17.
• Määttä, S. 2017. English as a Lingua Franca in Telephone Interpreting: Representations and Linguistic Justice. The Interpreters’ Newsletter 22, 39‒56.
• Määttä, S. 2016. Authenticity, Boundaries, and Hybridity: Translating “Migrant and Minority Literature” from Swedish into Finnish. International Journal of Literary Linguistics 5(3) (31 p.).
• Määttä, S. 2015. Interpreting the Discourse of Reporting: The Case of Police and Asylum Interviews in Finland. Translation & Interpreting 7(3), 21–35.
• Määttä, S. 2015. Sanan expérience suomentamisesta – Klinikan synty käännöskokemuksena [‘On translating the word expérience – The Birth of the Clinic as a translation experience’]. niin & näin – filosofinen aikakauslehti 3/2015, 12–14. Long version: http://netn.fi/node/5842 (7 p.).
• Määttä, S. 2014. Interprétariat juridique en Finlande et autorité en matière de langage : savoir linguistique et pouvoir discursif. In Les dossiers d’HEL (Histoire, épistémologie, langage) : « Linguistiques d’intervention. Les usages socio-politiques des savoirs sur le langage et les langues ». (10 p.).
• Määttä, S., Kinnunen, T. & Rautavuoma, V. 2014. Asioimistulkkauksen toimijuudet [‘Forms of agency in community interpreting’]. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 8 [‘Electronic proceedings of the KäTu symposium on translation and interpreting’]. (15 p.).
• Määttä, S. 2013. Vihapuhe ja sananvapaus [‘Hate speech and freedom of speech’]. Kielikuvia 2/2013, 4–15.
• Määttä, S. 2011. Kieli-ideologiat ja oikeustulkkauksen laatu [‘Language ideologies and the quality of court interpreting’]. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen symposiumin verkkojulkaisu 5 [‘Electronic proceedings of the KäTu symposium on translation and interpreting’]. (14 p.).
• Määttä, S. 2007. The Foundations of Europe: A Critical Discourse Analysis of the EU Constitution. Critical Approaches to Discourse Analysis across Disciplines 1(1), 166–178.
• Määttä, S. 2005. The European Charter for Regional or Minority Languages, French Language Laws, and National Identity. Language Policy 4(2), 167–186.
• Määttä, S. 2004. Dialect and Point of View: The Ideology of Translation in The Sound and the Fury in French. Target – International Journal of Translation Studies 16(2), 319–339.

BOOK CHAPTERS

• Määttä, S. 2025. « Qu'il puisse m'aider ! » Gestion de la vulnérabilité communicative dans un entretien entre un demandeur d'asile, son avocat et leur interprète. In K. Ploog & M. Verdier (dir.) Vulnérabilités en situation. Nancy: Éditions de l’Université de Lorraine, 169–188.
• Määttä, S., Viljanmaa, A. & Vik, G.-V. 2024. Asioimis- ja oikeustulkkaus [‘Public service and legal interpreting’]. In A. Korhonen, E. Pitkäsalo & S. Hokkanen (eds.) Tutkimusopas – Käännöstiedettä opinnäytteisiin [‘Research guide – Translation studies perspectives for B.A. and M.A. theses’]. Tampere: Tampere University, 107–117.
• Määttä, S. 2024. Invisible Multilingualism: Language Ecologies, Migration, and the Administration of Justice. In B. Maher, L. Polezzi & R. Wilson, R. (eds.). The Routledge Handbook of Translation and Migration. London: Routledge, 13–26.
• Määttä, S. 2024. Tulkkaus arviointitilanteissa – haasteista mahdollisuuksiin [‘Language interpretation during the assessment of communication disorders – from challenges to potentialities’]. In I. Savolainen, T. Hautala, A. Martikainen, M. Toivola, A.-K. Tolonen & E. Vastamäki (eds.). Arvioinnin monet kasvot – teoriasta kohti käytänteitä [‘The many faces of assessment – from theory towards practices’]. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys r.y. [‘Finnish Association of Speech and Language Research’], 66–79.
• Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2023. Haavoittuvuus ja osallisuus turvapaikkapuhuttelussa [‘Vulnerability and participation in an asylum interview’]. In J. Paananen, M. Lindeman, C. Lindholm & M. Luodonpää-Manni (eds.) Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta [‘Language, wellbeing, and vulnerability: Towards linguistic participation’], 73–94. Helsinki: Gaudeamus.
• Määttä, S. & Wiklund, M. 2023. Resolving Comprehension Problems in a Telephone-interpreted Screening Interview. In E. de Boe, J. Vranjes & H. Salaets (eds.) Interactional Dynamics in Remote Interpreting: Micro-analytical Approaches, 42–65. New York: Routledge.
• Määttä, S. 2023. Circulation. In N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (eds.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés, 19–30. Lyon : ENS Éditions.
• Määttä, S. 2023. Performativité. In N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (eds.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés, 81–88. Lyon : ENS Éditions.
• Määttä, S. 2023. Racisme. In N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (eds.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés, 409–418. Lyon : ENS Éditions.
• Määttä, S. 2023. Interpreting Trauma: Service Providers’ and Interpreters’ Perspectives. In L. Ruiz Rosendo & M. Todorova (eds.) Interpreter Training in Conflict and Post-Conflict Scenarios, 183–196. New York: Routledge.
• Määttä, S. 2022. Discourse and Ideology in French Thought until Foucault and Pêcheux. In S. Määttä & M. Hall (eds.) Mapping Ideology in Discourse Studies, 21–43. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton.
• Määttä, S. & Hall, M. 2022. Ideology and Discourse: Convergent and Divergent Developments. In S. Määttä & M. Hall (eds.) Mapping Ideology in Discourse Studies, 1–20. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton.
• Määttä, S., Romain, C. & Sini, L. 2021. Quand le « politiquement correct » (dé)masque la haine. In N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (eds.) La haine en discours, 101–128. Lormont : Le Bord de l’eau.
• Lorenzi Bailly, N., Määttä, S. & Romain, C. 2021. Touché coulé. In N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (eds.) La haine en discours, 157–179. Lormont : Le Bord de l’eau.
• Määttä, S. 2020. Kielinäkemykset saavutettavuuden esteenä puhuttujen kielten oikeus- ja asioimistulkkauksessa [‘Language ideologies as a hindrance to accessibility in legal and community interpreting of spoken languages’]. In M. Hirvonen & T. Kinnunen (eds.) Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä [‘Accessible communication: promoting social justice’], 249–269. Helsinki: Gaudeamus.
• Määttä, S. 2019. Training Translators and Interpreters for a Digitised and Globalised World: Wikipedia, Lingua Francas, and Critical Thinking. In E. Dal Fovo & P. Gentile (eds.) Translation and Interpreting: Convergence, Contact and Interaction, 253‒277. Oxford: Peter Lang.
• Huotari, L. & Määttä, S. 2019. Changement de sujet, empathie et changement de point de vue : étude de cas en traduction littéraire. In S. Määttä, M. Buchart & A. Djupsjö (eds.) Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation, 55‒72. Helsinki : Société néophilologique.
• Määttä, S. 2019. Oralidad y escritura en interpretación telefónica: la agencia del intérprete. In A. Ghignoli & D. Zizi (eds.) Entre escritura y oralidad: Literaturas y culturas en traducción e interpretación, 125‒136. Granada: Editorial Comares.
• Määttä, S. 2019. Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation: introduction. In S. Määttä, M. Buchart & A. Djupsjö (eds.) Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation, v–vii. Helsinki : Société néophilologique.
• Määttä, S. 2018. Empatia ja asenne lingua franca -tulkkauksessa: puhelintulkatun kuulustelun analyysia [‘Empathy and stance in lingua franca interpreting: analyzing a telephone-interpreted interview’]. In K. Koskinen, J. Vuori & A.-K. Leminen (eds.) Asioimistulkkaus – Monikielisen yhteiskunnan arkea [‘Community Interpreting – everyday life in a multilingual society’], 97‒120. Tampere: Vastapaino.
• Määttä, S. 2017. Community Interpreters in Finland: A Nexus Analysis of a Heterogeneous Community Divided by Ethnicity. In K. Taivalkoski-Shilov, L. Tiittula & M. Koponen (eds.) Communities in Translation and Interpreting, 183–216. Montréal: Éditions québécoises de l’œuvre.
• Määttä, S. & Pietikäinen, S. 2014. Ideology. In J.-O. Östman and J. Verschueren (eds.) Handbook of Pragmatics Online. (23 p.). Amsterdam: John Benjamins.
• Määttä, S. 2014. Discourse and Ideology: Why Do We Need Both? In L. Callahan (eds.) Spanish and Portuguese across Time, Place, and Borders. Essays in Honor of Milton M. Azevedo, 63–77. New York: MacMillan.
• Määttä, S. 2014. Public Service Interpreting with Male Survivors and Alleged Perpetrators of Sexual Violence. In C. Valero-Garcés (eds.) (Re)considerando ética e ideología en situaciones de conflicto – (Re)visiting Ethics and Ideology in Situations of Conflict, 58–64. Alcalá de Henares: Universidad de Alcalá.
• Määttä, S. 2013. Cioran – itsetuhosta itseilmaisuun [‘Cioran – from self-destruction to self-expression’]. In J. Nummelin (eds.) Misantropian historia [‘History of misanthropy’], 140–163. Turku: Savukeidas.
• Määttä, S. 2008. Langues et identité européenne ou « locuteur idéal » trilingue. In P. Martinez, D. Moore & V. Spaëth (eds.) Plurilinguismes et enseignement : Identités en construction, 91–100. Paris : Riveneuve.
• Määttä, S. 2006. Principles, Rules, and European Identity: Regional or Minority Language in EU Law. In I. Savickiené (eds.) Language, Diversity, and Integration in the Enlarged EU: Challenges and Opportunities, 23–32. Kaunas: Vytautas Magnus University.
• Määttä, S. 2004. The European Union and the Promotion of Regional or Minority Languages: Ideologies of Language in EC Law and EU Language Policies. In M. Pütz, J. Neff van Aertselaer & T. A. van Dijk (eds.) Communicating Ideologies: Language, Discourse, and Social Practice, 253–272. Frankfurt: Peter Lang.

OTHER PUBLICATIONS

• Nivala, M., Määttä, S. & Halonen, T. 2024 (eds.). Helsingin ja isänmaan puolesta: J. A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C. J. Walleenin ja R. H. Rehbinderin kanssa 1814–1826 [’For Helsinki and the fatherland: A sample of J.A. Ehrenström’s correspondence with C.J. Walleen and R.H. Rehbinder translated from French into Finnish’]. Helsinki: Helsinki-Seura.
• Härmä, J., Määttä, S. & Nivala, M. 2024. Esipuhe [‘Foreword’]. In Nivala, M., Määttä, S. & Halonen, T. (toim.) Helsingin ja isänmaan puolesta: J. A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C. J. Walleenin ja R. H. Rehbinderin kanssa 1814–1826. Helsinki: Helsinki-Seura, 9–15.
• Määttä, S., Kinnunen, T., Probirskaja, S. & Kuusi, P. 2022, research report. Improving Communication with Migrants for Crisis Preparedness in Finland: Lessons Learned from COVID-19. Helsinki: University of Helsinki.
• Kinnunen, T., Probirskaja, S., Kuusi, P. & Määttä, S. 2022. Tutkimusta monikielisestä viestinnästä ja osallisuudesta [‘Researching multilingual communication and participation’]. Kääntäjä 4/2022, 24–25.
• Määttä, S. 2022. Vastakkainasettelun tutkimisesta nettikeskusteluissa [‘Analyzing confrontation in Internet discussions’]. Virittäjä-blogi, http://virittajablogi.kotikielenseura.fi/vastakkainasettelun-tutkimisesta-nettikeskusteluissa/
• Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, L. & Määttä, S. 2020, research report. Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta [‘Report on the current state of public service interpreting’]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [‘Ministry of Economic Affairs and Employment’] (68 p.).
• Määttä, S. & Tuomarla, U. 2019, opinion piece. Anonyymiys korostaa kärjistävää viestintää netissä [‘Anonymity increases polarization of communication on the Internet’]. Helsingin Sanomat, December 16, 2019 (>1 p.)
• Puumala, E., Määttä, S., Ylikomi, R. & Ristimäki, H.-L. 2018, opinion piece. Turvapaikka puheena: mistä kuulusteluissa ja puhutteluissa on kyse [‘Speaking of asylum: what are screening interviews and asylum interviews about’]. Alusta!6.2018 (6 p.).
• Määttä, S. 2017, short story. Another Chance. In B. Costa (eds.) In More Words: The Interpreters’ Story, vol. 2. Reading, UK: Mothertongue (3 p.).
• Määttä, S. 2017, opinion piece. Tulkkien pitäisi saada valmistautua turvapaikkapuhutteluihin huolella [‘Interpreters should be able to prepare for asylum interviews carefully’]. Helsingin Sanomat, June 4, 2017 (>1 p.).
• Määttä, S. 2012, opinion piece. Miksi asioimistulkkausta pitäisi tutkia? [‘Why do research on community interpreting’]. Kääntäjä 3/2012 (>1 p.).

RESEARCH GROUPS

• DRAINE (Haine et rupture sociale : discours et performativité), Univ. Grenoble Alpes.
• TRAST (Translation Studies and Terminology); CoCoLac (Comparing and Contrasting Languages and Cultures); INNOLING (Innovating Linguistic Theory and Methodology 2.0); Extremisms, Univ. of Helsinki.

PROJECTS

• 2023–2027 (task leader) Analysis of and Responses to Extremist Narratives (ARENAS), funded by Cluster 2 of Horizon Europe, Culture, Creativity and Inclusive Society.
• 2022–2025 (project leader) Translation, Migration, and Democracy: Managing Multilingual Access to Information in the Greater Helsinki area and in Tallinn, funded by the Kone Foundation.
• 2023–2024 (project leader) Venäjänkielisenä Suomessa: venäjän kieleen ja kulttuuriin liitettyjen narratiivien ja affektien tutkiminen tarinateatterin keinoin [‘Living as a Russian-speaker in Finland: Analyzing narratives and affects related to Russian language and culture through playback theater’], funded by Cultura Foundation.
• 2021‒2022 (task leader) Improving Communication with Migrants for Crisis Preparedness: Lessons Learned from COVID-19, coordinated by Tallinn University, funded by the Council of the Baltic Sea States.
• 2019–2023 (project leader) Translation of J.A. Ehrenström’s Correspondence project, funded by the Finnish Cultural Foundation.

MEDIA PRESENCE

• 8/2025 BAGAJ – rencontre avec Simo MÄÄTTÄ. Air Sabir podcast series.
• 3/2025, Researcher of the Month: Simo Määttä, The Language Bank of Finland.
• 12/2024, A. Ehrenströmin ranskankielistä kirjeenvaihtoa 1800-luvulta [’J.A. Ehrenström’s correspondence in French in the 19^th century’], with Merja Nivala, Ranskaa raakana [’French language’] podcast series #145.
• 10/2022, Käännöspolitiikka ja demokratia [‘Translation policy and democracy’], with Tuija Kinnunen, Käännetään rautalangasta #11 [‘Explaining translation in plain language’] – Podcast series of the Finnish Association of Translators and Interpreters.
• 8/2022, Tulkkauksen piirtämä kuva [turvapaikkapuhuttelusta] [‘Image of [[asylum hearings]] from the viewpoint of interpreting’], feature article in Yliopisto [‘University’] magazine 6/2022, p. 38.
• 6/2022, Vihapuheen tuntomerkit [‘Characteristics of hate speech’], feature article in Yliopisto [‘University’] magazine 4/2022, p. 11.
• 8/2021, Vihapuhe yhteiskunnallisena ja kielellisenä ilmiönä [’Hate speech as a social and linguistic phenomenon’], podcast series of the Centre for the Study of Language and Wellbeing (LaWe) at the Univ. of Turku.
• 9/2020, Akateeminen vartti [‘Academic quarter’], podcast series of the Finnish Cultural Institute at Madrid.
• 10/2018, Tulkin rooli kuormittuu turvapaikkapuhuttelussa [‘Asylum interviews constitute a stress factor to the interpreter’s role’], with Eeva Puumala and Riitta Ylikomi, feature article in Kääntäjä [‘Translator’] magazine 4/2018, p. 4–5.