Project Details
Description (abstract)
Tutkimushankkeseen liittyy myös kasvatukseen ja opetukseen liittyvän moninaisuuden tutkimushanke, jossa työskentelevät prof. Kallioniemen lisäksi jatko-opiskelija KM Saija Benjamin, jatko-opiskelija M.Div Henry Hedman, jatko-opiskelija Tuija Ikonen ja jatko-opiskelija, TM Marja-Kaarina Martela. Tämä tutkimushanke toimii kiinteässä yhteistyössä prof. Fred Dervinin johtaman tutkimusprojektin Education for Diversity-kanssa. Tutkimushankkeeseen integroituu myös FM, jatko-opiskelija Marianne Seppä.
Kasvatuksen ja opetuksen tutkiminen ja kehittäminen erityisesti etiikan ja moninaisuuden näkökulmasta on laaja ja moniulotteinen tutkimushanke, joka on eri vuosina koostunut erilaisista hankkeista.
Tutkimushankeen juuret ovat 2000-luvun alussa, jolla katsomusaineiden tutkimusryhmässä oli vahvoja intressejä tutkia koulukasvatusta ja opettajuutta. Ensimmäisiä tutkimusryhmässä valmistuneita väitöskirjoja on FT Marja Spoofin (2007) tutkimus: “Pintaa syvemmälle” – eettinen pohdinta opettajan voimavarana luokanopettajan ja erityisopettajan silmin. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 277. Helsinki: Yliopistopaino.
Etiikkaan liittyy myös FT Päivi Poukan (2012) väitöskirjatutkimus “Moral Education in the Japanese Primary School Curricular Revision at the Turn of the Twenty-first Century: Aiming at a Rich and Beautiful Kokoro”. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Research Report 323. Helsinki: Yliopistopaino. Poukan väitöskirjahanke oli uraaurtava kasvatusantropologien tutkimus. Japanissa moraalikasvatuksen tavoitteena on vastavuoroisuuden ja keskinäisen riippuvuuden tiedostaminen. Moraalikasvatus oli Japanissa tärkein oppiaine modernin koulujärjestelmän syntyvaiheissa, mutta moraalikasvatuksen tunnit poistettiin lukujärjestyksestä poliittisista syistä toisen maailmansodan jälkeisessä koulureformissa. Ne palautettiin lukujärjestykseen vuonna 1959, jonka jälkeen moraalikasvatuksen asema ei varsinaisena oppiaineena on vähitellen vahvistunut. Vaikka tuntimäärä ja status säilyivät muuttumattomina vuoden 2002 opetussuunnitelmauudistuksessa, opetusministeriö pyrki tehostamaan moraalikasvatusta opetussuunnitelmallisilla painotuksilla, uuden materiaalin tuottamisella sekä opettajien lisäkoulutusta tehostamalla.
Yhden näkökulman tutkimushankkeen laaja-alaisuuteen avaa FT Päivi Siivosen (2010) väitöskirjatyö “From a Student to a Lifelong Consumer – Constructions of Educability in Adult Students’ Narrative Life Histories” (Opiskelijasta elinikäisen koulutuksen kuluttajaksiko? Koulutettavuuden rakentuminen aikuisopiskelijoiden narratiivisissa elämänhistorioissa). Finnish Education Research Association Vol 47. Siivosen ajankohtainen väitöskirja avaa uutta tietoa koulutettavan yksilön rakentumisesta sekä suhteessa vanhan koulutusyhteiskunnan vakiintuneisiin koulutettavuusperusteisiin sekä elinikäisen oppimisen markkinoimiin yksilöllistymisen, vastuullisuuden, valintojen ja joustavuuden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Tutkimushankkeen yhteydessä on tarkasteltu myös spiritualiteettia ja spritualiteettkasvatusta. Dosentti, FT Martin Ubanin (2007) väitöskirjatutkimus “Young, gifted and spiritual – The Case of Finnish Sixth-grade Pupils”.University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education avaa kansainvälisesti tuoreen ja kiinnostavan näkökulman varhaisnuorten spiritualiteetin tutkimukseen. Oppilaiden spiritualiteettia tutkittiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen suhde oppilailla on uskontoon?, 2. Millainen suhde heillä on tuonpuoleiseen ja Jumalaan? ja 3. Miten elämäntarkoitus integroituu oppilaiden elämään? Väitöskirja perustui neljään englanninkieliseen artikkeliin. Artikkelit osoittavat, että oppilaat yhdistävät uskonnon kristilliseen instituutioon sekä tekevät eron uskonnon ja spiritualiteetin välillä. Toiseksi artikkelit osoittavat, että oppilaat uskovat Jumalan ja tuonpuoleisuuden olemassaoloon ja niiden vaikutukseen elämässään. Kolman-neksi oppilailla on erilaisia eksistentiaalisesti merkittäviä kiinnostuksen kohteita: henkilökohtaisia, tuonpuoleisia, kosmisia ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi oppilaiden jumalakäsitykset näyttivät olevan yhteydessä heidän käsitykseensä elämäntarkoituksesta. Dosentti Ubani on jatkanut spiritualiteetin tutkimusta useissa myöhemmissä kontribuutioissaan, esimerkiksi artikkelissaan vuonna 2010 Malehood, giftedness and spirituality: An Empirical Study of Finnish gifted boys. Journal of Religious Education. 25, 1, p. 7-13
Tutkimushankkeessa työskentelee tällä hetkellä seuraavat tutkimusryhmän jatko-opiskelijat:
KM, jatko-opiskelija Arttu Hartikainen, jonka väitöskirjan aiheena ovat Laestaniolaiset nuorten kirjat.
FM, jatko-opiskelija Mikko Kuha, jonka väitöskirja-aiheena on Lukion filosofian opetus.
TM, jatko-opiskelija Karoliina Käpylehto tutkii lasten ja varhaisnuorten kuolemankäsitystä.
KM, jatko-opiskelija Seppo-Tapio Laine, jonka väitöskirjan aiheena on Ilolan koulun pedagogiikka.
TM, jatko-opiskelija Sinikka Mustonen, joka tutkii etälukiota.
TM, jatko-opiskelija Katariina Piri, jonka väitöskirjatyö kohdistuu kehitysvammaisten uskonnonopetukseen.
KM, jatko-opiskelilija Irmeli Peltonen, joka tutkii vanhempien käsitystä koulukasvatuksesta alkuopetuksessa.
TM, jatko-opiskelija Salla Poropudas tutkii ammatillisen identiteetin kehittymistä DIAK:ssa
Kasvatukseen ja opetukseen liittyvän moninaisuuden tutkimushankeessa tehdää tällä hetkellä väitöskirjatutkimuksia mm. seuraavista aiheista.
KM, jatko-opiskelija Saija Benjamin tutkii useassa kulttuuritaustassa elävien nuorten kulttuuri-identiteettiä
M.A, jatko-opiskelija Natalia Chmilewsky:n aiheena on “Comparative analysis of teachers’ training in Finland and Ukraine towards prevention of child abuse and neglect, and substantiation of methods, expedient for educational institutions”
M.Div, jatko-opiskelija Henry Hedman tutkii Suomen mustalaiskulttuuria ja mustalaisidentiteettiä.
M. A., jatko-opiskelija Tuija Ikonen tarkastelee väitöskirjatyössään Ammatillisten oppilaitosten opettajien interkultturaalista kompetenssia.
TM, jatko-opiskelija Marja-Kaarina Martela tutkii kotouttamiskoulutusta ja kultuuri-identiteetti.
FM, jatko-opiskelija Marianne Seppä tutkii aikuisen maahanmuuttajan kielenoppimisen alkuvaihetta
Kasvatuksen ja opetuksen tutkiminen ja kehittäminen erityisesti etiikan ja moninaisuuden näkökulmasta on laaja ja moniulotteinen tutkimushanke, joka on eri vuosina koostunut erilaisista hankkeista.
Tutkimushankeen juuret ovat 2000-luvun alussa, jolla katsomusaineiden tutkimusryhmässä oli vahvoja intressejä tutkia koulukasvatusta ja opettajuutta. Ensimmäisiä tutkimusryhmässä valmistuneita väitöskirjoja on FT Marja Spoofin (2007) tutkimus: “Pintaa syvemmälle” – eettinen pohdinta opettajan voimavarana luokanopettajan ja erityisopettajan silmin. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 277. Helsinki: Yliopistopaino.
Etiikkaan liittyy myös FT Päivi Poukan (2012) väitöskirjatutkimus “Moral Education in the Japanese Primary School Curricular Revision at the Turn of the Twenty-first Century: Aiming at a Rich and Beautiful Kokoro”. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Research Report 323. Helsinki: Yliopistopaino. Poukan väitöskirjahanke oli uraaurtava kasvatusantropologien tutkimus. Japanissa moraalikasvatuksen tavoitteena on vastavuoroisuuden ja keskinäisen riippuvuuden tiedostaminen. Moraalikasvatus oli Japanissa tärkein oppiaine modernin koulujärjestelmän syntyvaiheissa, mutta moraalikasvatuksen tunnit poistettiin lukujärjestyksestä poliittisista syistä toisen maailmansodan jälkeisessä koulureformissa. Ne palautettiin lukujärjestykseen vuonna 1959, jonka jälkeen moraalikasvatuksen asema ei varsinaisena oppiaineena on vähitellen vahvistunut. Vaikka tuntimäärä ja status säilyivät muuttumattomina vuoden 2002 opetussuunnitelmauudistuksessa, opetusministeriö pyrki tehostamaan moraalikasvatusta opetussuunnitelmallisilla painotuksilla, uuden materiaalin tuottamisella sekä opettajien lisäkoulutusta tehostamalla.
Yhden näkökulman tutkimushankkeen laaja-alaisuuteen avaa FT Päivi Siivosen (2010) väitöskirjatyö “From a Student to a Lifelong Consumer – Constructions of Educability in Adult Students’ Narrative Life Histories” (Opiskelijasta elinikäisen koulutuksen kuluttajaksiko? Koulutettavuuden rakentuminen aikuisopiskelijoiden narratiivisissa elämänhistorioissa). Finnish Education Research Association Vol 47. Siivosen ajankohtainen väitöskirja avaa uutta tietoa koulutettavan yksilön rakentumisesta sekä suhteessa vanhan koulutusyhteiskunnan vakiintuneisiin koulutettavuusperusteisiin sekä elinikäisen oppimisen markkinoimiin yksilöllistymisen, vastuullisuuden, valintojen ja joustavuuden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Tutkimushankkeen yhteydessä on tarkasteltu myös spiritualiteettia ja spritualiteettkasvatusta. Dosentti, FT Martin Ubanin (2007) väitöskirjatutkimus “Young, gifted and spiritual – The Case of Finnish Sixth-grade Pupils”.University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education avaa kansainvälisesti tuoreen ja kiinnostavan näkökulman varhaisnuorten spiritualiteetin tutkimukseen. Oppilaiden spiritualiteettia tutkittiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen suhde oppilailla on uskontoon?, 2. Millainen suhde heillä on tuonpuoleiseen ja Jumalaan? ja 3. Miten elämäntarkoitus integroituu oppilaiden elämään? Väitöskirja perustui neljään englanninkieliseen artikkeliin. Artikkelit osoittavat, että oppilaat yhdistävät uskonnon kristilliseen instituutioon sekä tekevät eron uskonnon ja spiritualiteetin välillä. Toiseksi artikkelit osoittavat, että oppilaat uskovat Jumalan ja tuonpuoleisuuden olemassaoloon ja niiden vaikutukseen elämässään. Kolman-neksi oppilailla on erilaisia eksistentiaalisesti merkittäviä kiinnostuksen kohteita: henkilökohtaisia, tuonpuoleisia, kosmisia ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi oppilaiden jumalakäsitykset näyttivät olevan yhteydessä heidän käsitykseensä elämäntarkoituksesta. Dosentti Ubani on jatkanut spiritualiteetin tutkimusta useissa myöhemmissä kontribuutioissaan, esimerkiksi artikkelissaan vuonna 2010 Malehood, giftedness and spirituality: An Empirical Study of Finnish gifted boys. Journal of Religious Education. 25, 1, p. 7-13
Tutkimushankkeessa työskentelee tällä hetkellä seuraavat tutkimusryhmän jatko-opiskelijat:
KM, jatko-opiskelija Arttu Hartikainen, jonka väitöskirjan aiheena ovat Laestaniolaiset nuorten kirjat.
FM, jatko-opiskelija Mikko Kuha, jonka väitöskirja-aiheena on Lukion filosofian opetus.
TM, jatko-opiskelija Karoliina Käpylehto tutkii lasten ja varhaisnuorten kuolemankäsitystä.
KM, jatko-opiskelija Seppo-Tapio Laine, jonka väitöskirjan aiheena on Ilolan koulun pedagogiikka.
TM, jatko-opiskelija Sinikka Mustonen, joka tutkii etälukiota.
TM, jatko-opiskelija Katariina Piri, jonka väitöskirjatyö kohdistuu kehitysvammaisten uskonnonopetukseen.
KM, jatko-opiskelilija Irmeli Peltonen, joka tutkii vanhempien käsitystä koulukasvatuksesta alkuopetuksessa.
TM, jatko-opiskelija Salla Poropudas tutkii ammatillisen identiteetin kehittymistä DIAK:ssa
Kasvatukseen ja opetukseen liittyvän moninaisuuden tutkimushankeessa tehdää tällä hetkellä väitöskirjatutkimuksia mm. seuraavista aiheista.
KM, jatko-opiskelija Saija Benjamin tutkii useassa kulttuuritaustassa elävien nuorten kulttuuri-identiteettiä
M.A, jatko-opiskelija Natalia Chmilewsky:n aiheena on “Comparative analysis of teachers’ training in Finland and Ukraine towards prevention of child abuse and neglect, and substantiation of methods, expedient for educational institutions”
M.Div, jatko-opiskelija Henry Hedman tutkii Suomen mustalaiskulttuuria ja mustalaisidentiteettiä.
M. A., jatko-opiskelija Tuija Ikonen tarkastelee väitöskirjatyössään Ammatillisten oppilaitosten opettajien interkultturaalista kompetenssia.
TM, jatko-opiskelija Marja-Kaarina Martela tutkii kotouttamiskoulutusta ja kultuuri-identiteetti.
FM, jatko-opiskelija Marianne Seppä tutkii aikuisen maahanmuuttajan kielenoppimisen alkuvaihetta
| Status | Active |
|---|---|
| Effective start/end date | 01/08/2003 → … |