Maatilojen hajautetun bioenergiantuotannon aluetal

Viime vuosina ilmastonmuutos, ruokakriisi sekä finanssi- ja talouskriisi ovat olleet paljon esillä. Bioenergialla on oma merkityksensä ja roolinsa näissä kaikissa laajavaikutteisissa, isoissa ilmiöissä. Bioenergian kysyntää ja tarjontaa, kulutusta ja tuotantoa, sekä niiden vaikutuksia muun muassa ympäristön ja ilmaston tilaan on selvitetty ja tutkittu monipuolisesti.

Näyttää edelleen kuitenkin siltä, että maatilojen ja siten maaseudun näkökulma on puuttunut viime vuosina tehdyistä bioenergiaa koskevista tutkimuksista. Bioalan tutkimus on keskittynyt teknologiaan, kannattavuuteen, logistiikkaan ja yleisiin säätelykeinoihin. Maatilojen ja maaseudun asemaa ei ole näissä tutkimuksissa joko tarkasteltu lainkaan tai arvio aluetaloudellisista vaikutuksista on kuitattu lyhyesti ja lähinnä kvalitatiivisesti. Kvantitatiiviset ajankohtaiset arviot esimeriksi bioenergian työllisyysvaikutuksista sekä ympäristö- ja aluetaloudellisista vaikutuksista ovat pitkälti puuttuneet. Uutta, kvantitatiivista tietoa bioenergian tuotannon ja kulutuksen vaikutuksista kuitenkin tarvitaan nopeasti etenevän lainsäädännön valmistelu- ja toimeenpanotyön sekä maatilojen suunnittelemien investointien ja maaseudun elinkeinorakenteen kehittämisen pohjaksi.

Tähän tietovajeeseen vastaamme tutkimuksellamme ”Maatilojen hajautetun bioenergiatuotannon aluetaloudelliset sekä työllisyys- ja ympäristövaikutukset”. Tutkimuksessa analysoidaan bioenergiaa maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikan vaihtoehtoisena kehityspolkuna. Se tuo arvokasta tietoa bioenergiantuotannosta mahdollisuutena maatilojen kilpailukyvyn parantamiseksi ja tukiriippuvuuden alentamiseksi.

Tällainen tutkimusaihe- ja lähtökohta, kuten bioenergiatutkimus yleensä, edellyttää monitieteistä tutkimusotetta ja osaamista. Siten rakensimme hankkeellemme laajan konsortion, johon kuuluivat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunnan Taloustieteen laitos sekä Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikkö, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Taloustutkimus (MTT), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti, sekä keskeisen mallinnuskonsultaatiohenkilön taustayhteisöjen kautta myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB).