Perimän ja ympäristötekijöiden merkitys nuorten ja nuorten aikuisten päihteidenkäytön ja riippuvuuden ennustajina - kaksos- ja väestötutkimus

Tässä tutkimushankkeessa keskitytään päihteiden käytön aloittamista sekä päihderiippuvuuden kehittymistä, pysyvyyttä ja käytetyn päihteen määrää ennustavien geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden tunnistamiseen. Hankkeessa hyödynnetään toteutettua kolmea laajaa pitkittäistutkimusta (FinnTwin12, Nicotine Dependence in Teens ja Lasten Sepelvaltimotaudin
Riskitekijät -tutkimus). Tutkittavia on seurattu lapsuudesta varhaisaikuisuuteen keräten tietoja mahdollisista päihderiippuvuuden taustatekijöistä. Näissä aineistoissa on mahdollista tutkia päihderiippuvuutta ennustavia ympäristötekijöitä, geneettisiä tekijöitä (genominlaajuiset kartoitukset ja niissä tunnistettujen geenien yksityiskohtainen tutkimus sekä epigeneettiset analyysit) ja biokemiallisia tekijöitä - käytetty päihteen määrä sekä sen poistumisnopeus. Erityisen huomionarvoista on, että nämä aineistot sisältävät kattavan intensiivitutkimuksen, tietoa äidin päihdekäytöstä (ennen raskautta, raskauden aikana ja sen jälkeen) sekä aineistoa vanhempien ja lapsen muodostamilta kolmikoilta ja kaksospareilta. Hanke mahdollistaa tulosten vertailun
kahden erilaisen ympäristön (maan) välillä, ja siihen sisältyy myös mahdollisuus tulosten toistamiseen näiden maiden muissa aineistoissa sekä laajemminkin muissa maissa kerätyissä aineistoissa.
Käytettävissä olevan laadukkaan ja laajan ikähaarukan kattavan aineiston lisäksi hankkeessa on mahdollista määrittää geneettistä vaihtelua, mikä parantaa merkittävästi geneettisten tekijöiden ja ympäristön vaikutusten tutkimisen edellytyksiä. Tupakan osalta näitä geneettisiä ja epidemiologisia lähestymistapoja täydennetään määrittämällä poltettu tupakkamäärä ja nikotiinin inaktivoitumisnopeus käyttämällä biomarkkereita (kotiniini ja 3-hydroksikotiniini) näytteistä, joita aineistoissa on kerätty useaan otteeseen. Tämän menetelmän avulla on mahdollista biokemiallisesti validoida käytettyjä kyselylomakemittareita, saavuttaa vahvempi yhteys geneettisten ennustavien tekijöiden ja poltetun tupakkamäärän välillä sekä tutkia nikotiinin inaktivoitumisnopeutta tupakointikäyttäytymistä ennustavana tekijänä. Tutkimusryhmämme on kartoittanut näitä mahdollisuuksia esitutkimuksissa, mutta tässä hankkeessa niitä voidaan soveltaa käytettävissä laajoissa ja informatiivisissa pitkittäisaineistoissa. Lopuksi, hankkeessa on mahdollista analysoida erilaisten varhaislapsuuden ympäristöaltistusten ja kasvuympäristön tekijöiden (vanhempien mielenterveyshäiriöiden, kasvatuskäytäntöjen ja sosioekonomisten erojen) sekä geneettisten alttiustekijöiden yhdysvaikutuksia päihderiippuvuuden kehittymisen taustalla lapsuudesta ja nuoruudesta varhaisaikuisuuteen asti.
Hanke tulee merkittävästi edistämään ymmärrystä päihdekäyttäytymisen varhaisista ennustavista tekijöistä mahdollistaen siten parempien ennaltaehkäisymenetelmien kehittämisen yksilöiden ja ympäristöjen kohonneen riskin tunnistamisen perusteella, mikä edelleen johtaa päihderiippuvuuteen
liittyvien merkittävien haittojen vähenemiseen.