Vertaileva tutkimus tyyppi 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoitoon sitoutumisesta ja hoidon vaikuttavuudesta

Description

Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista. Suomessa sitä sairastaa n. 10% väestöstä ja valtaosalla on tyyppi 2 diabetes. Diabetesta sairastavilla on lisääntynyt riski saada lisäsairauksia, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäsairaudet aiheuttavat suurimman osan hoidon kokonaiskustannuksista. Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä komplikaatioiden kehittyminen, taata potilaalle oireettomuus ja hyvä elämänlaatu. Keskeistä on säilyttää hyvä hoitotasapaino ja vaikuttaa elintapariskitekijöihin. Hoidon onnistuminen edellyttää potilaan sitoutumista omahoitoon. Potilaat tarvitsevat myös ammattihenkilöiden antamaa ohjausta, tukea ja motivointia koko elinikänsä, mikä edellyttää luottamuksellista hoitosuhdetta.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja verrata erityyppisissä hoito-organisaatioissa (kunnalliset terveysasemat, yksityiset lääkäriasemat) hoidettavien tyyppi 2 diabetesta sairastavien potilaiden 1) kokemuksia hoidon laadusta, 2) luottamusta hoidonantajiin, 3) sitoutumista omahoitoon ja terveellisiin elintapoihin ja 4) hoidon vaikuttavuutta sekä 5) tutkia hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin (vain kunnalliset terveysasemat), hoidon laadun, luottamuksen, hoitoon sitoutumisen ja vaikuttavuuden välisiä yhteyksiä, kun potilaan elämäntilanne ja yksilölliset tekijät on otettu huomioon.
Tutkimus syventää dosentti Sakari Suomisen johtamaa aggregaattitason tutkimusta ”Hyvän perusterveydenhuollon johtamisen avaimet”, jossa tutkitaan hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin yhteyttä tyyppi 2 diabetesta ja verenpainetautia sairastavan väestön hoitotasapainoon Kunta 10 tutkimukseen kuuluvilla 18 terveysasemalla v. 2006. Tutkimus toteutetaan viiden kunnan alueella: Espoo, Nokia, Tampere, Valkeakoski ja Virrat, jotka kuuluvat Kunta 10-tutkimuskuntiin (Prof. Jussi Vahteran johtama tutkimus). Kansaeläkelaitoksen (Kela) väestörekisteristä poimitaan vuonna 2010 näissä kunnissa elossa olevista 20-75 -vuotiaista ne, joilla on erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin (tyyppi 2 diabetes, 103 ja E11) sekä näiden henkilöiden syntymäaika, sukupuoli, asuinkunta ja postinumero. Otanta tehdään kunnittain (yhteensä n. 3000). Otokseen kuuluville potilaille poimitaan Kelan korvaamat lääkeostokertojen lukumäärät apteekista v. 2010 koskien tyyppi 2 diabeteksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, verenpainelääkkeitä, kolesterolilääkkeitä ja verenhyytymistä ehkäiseviä lääkkeitä.
Potilaille toteutetaan postikysely vuonna 2011. Tutkimusryhmä laatii kyselylomakkeen, jonka Kela postittaa (+uusintakysely). Lomake muodostuu tutkimusryhmän laatimien kysymysten lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa käytetyistä ja testatuista mittareista. Vastaukset lähetetään tutkimusryhmälle Hjelt-instituuttiin Helsingin yliopistoon. Prof. Jussi Vahtera tutkimusryhmineen toteuttaa henkilöstö hyvinvointikyselyn v. 2010 samoissa kunnissa. Tietyn terveysaseman hoitohenkilöstön työhyvinvointia kuvaavat aggregaattitiedot yhdistetään saman terveysaseman hoidossa olevan vastaajan kyselytietoihin.
Hoito-organisaatioiden välisiä eroja tutkitaan mm. ristiintaulukoinnilla ja yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Lineaarisella ja logistisella regressioanalyysilla tutkitaan hoitoon sitoutumiseen ja hoidon vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Monitasomalleja käytetään soveltuvin osin. Tuloksista muodostetaan hoidon vaikuttavuusindeksit ja diagrammit hoito-organisaatioittain..
Tutkimuksen toteuttamiseksi on sekä Hjelt-instituutin tutkimuseettisen toimikunnan että Kelan lupa. Potilaiden nimi- ja osoitetietoja ei tule tutkijoiden käyttöön ja potilaiden osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista. Saatekirjeessä pyydetään vastaajilta lupa lääkeostojen ja lomaketietojen yhdistämiselle. Tutkimusta rahoittavat Kela ja Folkhälsanin tutkimuskeskus.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa diabetespotilaiden terveyteen vaikuttavista ja mahdollisuuksista vaikuttaa lisäsairauksien ilmenemiseen ja vähentää niistä aiheutuvaa kärsimystä ja kustannuksia sekä parantaa hoidon vaikuttavuutta. Tutkimusasetelma on ainutlaatuinen myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Lisäarvoa tuo mahdollisuus yhdistää henkilöstökyselyn ja potilaskyselyn tulokset terveysasemittain. Tuloksista laaditaan loppuraportti sekä artikkeleita kansainvälisiin ulkoista arviointikäytäntöä soveltaviin lehtiin.
Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopistossa (HY) Hjelt-instituutissa yhteistyössä Kelan, Folkhälsanin (FH) tutkimuskeskuksen ja Turun yliopisto (TY) kanssa. Tutkimusryhmä: FT Anne Koponen, vastuututkija, THM Nina Simonsen-Rehn, Dosentti, THT Ritva Laamanen (Hjelt-instituutti, Research Faculty, HY ja FH:n tutkimuskeskus), Dosentti, LT Sakari Suominen (TY ja FH:n tutkimuskeskus) ja Professori Johan Eriksson (Kliininen laitos HY ja FH:n tutkimuskeskus).

Ritva Laamanen, dosentti, THT
Projektipäällikkö, Senior Researcher
Hjelt-instituutti, Research Faculty, Helsingin yliopisto ja
Folkhälsanin tutkimuskeskus
StatusActive
Effective start/end date01/01/2011 → …

Keywords

  • 314 Health sciences
  • 3142 Public health care science, environmental and occupational health