Akateemiset ammattilaiset oman työnsä ja sen edellytysten tutkijoina ja kehittäjinä

Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia oman työyhteisön kehittämistutkimukseen soveltuvia menetelmiä. Aluksi kuvaillaan kertomuksiin ja innovointiin perustuvaa kehittämistutkimusta. Uusina kehittämistutkimuksen tiedonhankinnan välineinä esitellään totuutta etsivä dialogi, yhteisöllinen tiedonrakentaminen ja vapaan assosiaation menetelmä. Tämän jälkeen paneudutaan arvoihin. Tutkimuksen ja pohdinnan kohteiksi kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan sekä ilmaistut että todelliset arvot, arvokas oppiminen, hyvä elämä, hyvä ympäristö ja kestävä kehitys osana organisaatioin toimintaa ja sen kehittämistä. Rationaalisen toiminnan sykliin opastava Vee-heuristiikka on esillä kehittämistutkimuksen useiden strategioiden ja menetelmien perustana, minkä jälkeen tarkastellaan muutosagentteja ja jatkuvaa laadunparantamista. Lisäksi esitellään niin Åhlbergin korkealaatuisen oppimisen teoriaa ja sen soveltamista kehittämistutkimuksiin kuin tiedon jäsentämiseen ja ajattelun ja toiminnan eheyttämiseen tarkoitettu käsitekarttamenetelmä. Artikkelin lopulla sivutaan myös työyhteisön kompastuskiviä. Toisinaan organisaatiossa saattaa olla hankalia työntekijöitä, ja tekstissä pohditaankin, miten tällaisten työyhteisön kokonaistoiminnan kannalta hankalien jäsenten kanssa tulisi menetellä.

Avainsanat: Rationaalinen toiminta, design-eksperimentit, Vee-heuristiikka, parannettu käsitekarttamenetelmä, totuutta etsivä dialogi, yhteisöllinen tiedonrakentaminen, kertomukset, vapaa assosiaatio, arvot, korkealaatuinen oppiminen, jatkuva laadunparantaminen