Akuutin kivun mallit jyrsijöillä ja geneettisen perimän vaikutus kipututkimuksissa

Reeta Talka

    Research output: ThesisMaster's thesisTheses

    Abstract

    Kipuviestit kertovat kudostuhosta tai sen uhasta ja auttavat siten suojaamaan eläimiä ympäristössä olevilta vaaroilta. Ihmisillä kivun eri komponentteja voidaan arvioida erityisten kipusanastojen avulla, mutta eläinten kipuaistimusten arviointi perustuu epäsuoriin havaintoihin käyttäytymisessä ja autonomisen hermoston toiminnassa. Hiirillä ja rotilla kivun aiheuttamat vasteet ovat useimmiten motorisia vasteita kuten selkäydinrefleksejä tai eläimen käyttäytymisen muutoksia. Kivun eläinmalleissa käytettyjä nosiseptiivisiä ärsykkeitä ovat sähkö- ja lämpöärsyke sekä mekaaninen tai kemiallinen ärsyke. Akuutin kivun testit jaotellaan ärsykkeen keston mukaan lyhytkestoiseen ärsykkeeseen, jossa stimulaation kesto on sekunteja, ja pitkäkestoiseen ärsykkeeseen, jossa stimulaation kesto on minuutteja.

    Lämpöärsykkeellä voidaan stimuloida ihon lämpöherkkiä reseptoreita ja nosiseptoreita suhteellisen selektiivisesti. Kivun tutkimuksessa käytettyjä lämpöstimulaatioon perustuvia menetelmiä ovat hännän poisvetäisykoe, takatassun poisvetäisykoe, kuumalevykoe ja kylmästimulaatiokoe. Mekaaninen paineärsyke kohdistetaan useimmiten hiiren tai rotan takatassuun tai häntään ja yleisimpiä menetelmiä ovat Randall-Selitton -koe sekä von Freyn filamentit. Sähköinen stimulaatio kohdistetaan eläimen takatassuun, häntään tai hammasjuureen. Kemiallinen ärsyke on hidas, usein vähitellen voimistuva, pitkäkestoinen eikä sitä voida pysäyttää algogeenisen aineen annostelun jälkeen. Algogeenisiä aineita voidaan injisoida ihon- tai vatsakalvonsisäisesti tai suoraan sisäelimiin.

    Jyrsijöiden kannalla ja genotyypillä on suuri vaikutus peruskipuherkkyyteen, eri lääkeaineiden sekä endogeenisten aineiden aiheuttamaan analgesiaan sekä valitun kipukoemenetelmän tuloksiin. Erot yksilöiden kivuntunnossa eivät välttämättä johdu pelkästään geneettisestä eroavaisuudesta, vaan myös ympäristön vaikutus tulee ottaa huomioon.

    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden eri COMT-estäjän, pääasiassa periferiassa vaikuttavan nitekaponin (OR-462; 3-(3,4-dihydroksidi-5-nitro-bentsylideeni)-2,4-pentaanidioni) ja myös veri-aivoesteen läpäisevän OR-486:n (3,5-dinitrokatekoli) akuutin ja kroonisen annostelun vaikutusta nosiseptioon, takatassuun injisoidun karrageenin aiheuttamaan tulehduskipuun sekä morfiinin aiheuttamaan analgesiaan C57BL/6J –kannan uroshiirillä. Tutkimuksessa käytettiin lämpökipumalleja ja mekaanisen kivun mallia. Lämpökiputesteinä käytettiin kuumalevykoetta, Hargreavesin koetta sekä hännän poisvetäisykoetta. Mekaanista kipua mitattiin elektronisella painevaa’alla.

    COMT-estäjät nitekaponi ja OR-486 kasvattivat kipuherkkyyttä hiirillä akuutin ja kroonisen annostelun jälkeen. COMT-esto lisäsi myös karrageenin aiheuttamaa kipuherkkyyttä ja vaikutti menetelmästä riippuen vaihtelevasti morfiinin aiheuttamaan analgesiaan.
    Original languageFinnish
    Publication statusPublished - 2007
    MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

    Fields of Science

    • 317 Pharmacy
    • Pharmacology
    • Pain
    • COMT

    Cite this