Abstract
Tässä lehdistökatsauksessa tarkastellaan alkoholipolitiikkaan sekä Alkoholiohjelmaan 2004–2007 ja ohjelman kumppaneiden toimiin ja kannanottoihin liittyvää lehdistökirjoittelua kevättalvesta 2004 kesään 2006. Aiheisiin liittyvä lehdistökirjoittelu oli tarkastelujaksolla vilkasta. Eniten kirjoittelua
herättivät alkoholipolitiikan keinot, erityisesti verotus. Myös alkoholiohjelma
ohjelmana ja sen julkaisemat materiaalit saivat osakseen huomiota. Lääninhallitusten toiminnasta kirjoitettiin tasaisesti, eri kuntakumppanien
toimista puolestaan vaihtelevasti kunnasta ja aktiivisesti tiedottavista tahoista riippuen. Järjestöistä esillä olivat eniten ne, jotka olivat vakiinnuttaneet
asiantuntija-aseman suhteessa johonkin lehdistöä kiinnostavaan kohderyhmään.
Eri kohderyhmät nousivat kirjoittelussa esiin vaihtelevasti. Nuorten alkoholinkäyttö
herätti lehdistössä eniten huomiota, mutta myös naisiin, vanhuksiin ja lapsiin liittyen kirjoitettiin runsaasti. Kuitenkin alkoholinkäytön suhteen valtaväestön eli työikäisten miesten ja naisten alkoholinkäyttöä käsiteltiin huomattavasti vähemmän alleviivaten työelämän ja mini-interventiotoimintamallin yhteydessä. Myös tyyli, jolla kohderyhmistä kirjoitettiin, vaihteli. Nuoria, tyttöjä ja vanhuksia koskevissa kirjoituksissa painotettiin suojelun merkitystä ja ulkoisen kontrollin tarvetta. Naisista ja nuorten vanhemmista kirjoitettiin unohdettua vastuuta painottaen ja osin myös tästä syyllistäen. Valtaväestön alkoholinkäytöstä puhuttaessa korostettiin – syyllistävästä retoriikasta poiketen – moralisoinnin välttämistä ja itsekontrollin merkitystä.
Tehdyn katsauksen valossa lehdistökirjoittelu näyttäytyy merkittävänä
alkoholipolitiikan toimijana ja sen keinoja koskevan keskustelun virittäjänä.
Alkoholipolitiikan keinoja koskevissa kirjoituksissa toistuivat eri ajankohtina
samankaltaiset keinojen tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta painottavat
argumentaatiotavat. Huomionarvoista on, että samanrakenteista argumentointia
saatettiin käyttää yhtä hyvin keinon puolesta kuin sitä vastaan. Esimerkiksi tästä käy verotusta koskevan kirjoittelun yhteydessä hyödynnetty paluuretoriikka. Alkoholiveron korotus esitettiin paluuretoriikan valossa sekä myönteisenä taka-askeleena että kielteisenä jo tehdyn päätöksen vesittämisenä.
herättivät alkoholipolitiikan keinot, erityisesti verotus. Myös alkoholiohjelma
ohjelmana ja sen julkaisemat materiaalit saivat osakseen huomiota. Lääninhallitusten toiminnasta kirjoitettiin tasaisesti, eri kuntakumppanien
toimista puolestaan vaihtelevasti kunnasta ja aktiivisesti tiedottavista tahoista riippuen. Järjestöistä esillä olivat eniten ne, jotka olivat vakiinnuttaneet
asiantuntija-aseman suhteessa johonkin lehdistöä kiinnostavaan kohderyhmään.
Eri kohderyhmät nousivat kirjoittelussa esiin vaihtelevasti. Nuorten alkoholinkäyttö
herätti lehdistössä eniten huomiota, mutta myös naisiin, vanhuksiin ja lapsiin liittyen kirjoitettiin runsaasti. Kuitenkin alkoholinkäytön suhteen valtaväestön eli työikäisten miesten ja naisten alkoholinkäyttöä käsiteltiin huomattavasti vähemmän alleviivaten työelämän ja mini-interventiotoimintamallin yhteydessä. Myös tyyli, jolla kohderyhmistä kirjoitettiin, vaihteli. Nuoria, tyttöjä ja vanhuksia koskevissa kirjoituksissa painotettiin suojelun merkitystä ja ulkoisen kontrollin tarvetta. Naisista ja nuorten vanhemmista kirjoitettiin unohdettua vastuuta painottaen ja osin myös tästä syyllistäen. Valtaväestön alkoholinkäytöstä puhuttaessa korostettiin – syyllistävästä retoriikasta poiketen – moralisoinnin välttämistä ja itsekontrollin merkitystä.
Tehdyn katsauksen valossa lehdistökirjoittelu näyttäytyy merkittävänä
alkoholipolitiikan toimijana ja sen keinoja koskevan keskustelun virittäjänä.
Alkoholipolitiikan keinoja koskevissa kirjoituksissa toistuivat eri ajankohtina
samankaltaiset keinojen tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta painottavat
argumentaatiotavat. Huomionarvoista on, että samanrakenteista argumentointia
saatettiin käyttää yhtä hyvin keinon puolesta kuin sitä vastaan. Esimerkiksi tästä käy verotusta koskevan kirjoittelun yhteydessä hyödynnetty paluuretoriikka. Alkoholiveron korotus esitettiin paluuretoriikan valossa sekä myönteisenä taka-askeleena että kielteisenä jo tehdyn päätöksen vesittämisenä.
Original language | Finnish |
---|
Place of Publication | Helsinki: Yliopistopaino |
---|---|
Publisher | Sosiaali- ja terveysministeriö |
Number of pages | 80 |
ISBN (Print) | 978-952-00-2296-9 |
ISBN (Electronic) | 978-952-00-2297-6 |
Publication status | Published - 2007 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Name | Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä |
---|---|
No. | 20 |
Volume | 2007 |
Fields of Science
- 5144 Social psychology