Alustaperustainen hallinta aluekehittämisessä – case japanilainen kotiseutulahjoitusjärjestelmä

Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sekä tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehittämiseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehittämisen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -järjestelmä, josta on käytetty suomennosta kotiseutulahjoitusjärjestelmä.

Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. Järjestelmän kautta kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. Näin kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi vähentää verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti järjestelmän merkityksestä ja vaiku­tuksesta syrjäisempien alueiden kehitykseen.

Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisissä aluekehittämisen järjestelmissä on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehittäminen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishyödyllisiin päämääriin. Monitoimijaiset digitaaliset kehittämisalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa.

Havaintojemme mukaan juuri järjestelmän digitalisoituminen vuodesta 2012 lähtien on ollut keskeinen tekijä kotiseutulahjoitusjärjestelmän kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehittämisen järjestelmästä, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.