"Aina liikkeessä"

Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015

Translated title of the contribution: ”Always on the move” : Images of the future drawn by Finnish, Tanzanian, Indian, Ghanaian and British children and adolescents in the years 2005–2015

Hanna Lampi

    Research output: ThesisDoctoral ThesisMonograph

    Abstract

    Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia tulevaisuuksia Suomessa, Tansaniassa, Intiassa, Ghanassa ja Isossa-Britanniassa elävät lapset ja nuoret (N= 509) kuvittelevat itselleen. Pitkittäistutkimuksessa (N=11) tarkastellaan suomalais- ja tansanialaislasten tulevaisuuspiirustuksia kuuden vuoden aikana ja poikittaistutkimuksessa etsitään, löytyykö saman ikäisten ja samaan aikaan kerättyjen lasten kuvista yhteisiä tekijöitä, joko oman maan sisällä tai kansainvälisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä asiat ovat suomalaisille peruskoulunsa päättäville nuorille tärkeitä. Tutkimusote on tulevaisuustutkimuksen vaatimusten mukaisesti monitieteellinen. Siinä on nomadisen tutkimusotteen tuomana lisäsävynä erityisesti ihmisoikeuksia käsittelevää pohdintaa sekä itsereflektiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolmessa eri maanosassa kaupunkiympäristössä ja maaseudulla elävien lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksia ja -miellekarttoja, haastatteluja sekä Facebook-profiileita yhteensä 10 vuoden ajan. Aineiston käsittelyssä käytettiin ATLAS.ti- ja Excel-ohjelmia, joiden avulla saatiin myös määrällisiä tuloksia. Haastattelut videoitiin ja litteroitiin. Tutkimuksen keskiössä ovat aineistosta löytyvät sisällöt, eivät taiteelliset tai psykologiset analyysit. Tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan mahdollisesti löytää jotain sellaista, mitä muilla koulutehtävillä ei. Pitkittäisseuranta osoitti, että suomalaisen yksittäisen lapsen tulevaisuushaaveilla on usein jatkumoita, mutta ei niinkään tansanialaisen. Peruskoulunsa päättävillä suomalaisnuorilla (N=64) sosiaaliset arvot sekä valtaan ja rikkauksiin liittyvät mahtiarvot nousivat suosituimmiksi. Tansanialaispiirustuksista oli nähtävissä television ja internetin sekä suomalaisen kummikoulun vaikutus. Afrikkalaiset ja intialaiset piirsivät pyöreämpiä ihmishahmoja, eurooppalaisilla korostuivat kirjavat ammatti- ja harrastusunelmat. Haaveammateista suosituimmat olivat lääkäri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdistäväksi tekijäksi: kaikkiaan runsas viidennes oli piirtänyt tai kirjoittanut sen. Nuoret olivat konservatiivisia työ- että harrastushaaveissaan sekä sukupuolirooleissaan. Länsimaalaisista useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. Suomalaiset ja isobritan¬nialaiset, erityisesti pojat, erosivat muista myös mm. siinä, että he olivat piirtäneet luontoelementtejä kuviinsa huomattavasti muita vähemmän. Koko aineistosta 64 % haaveili lapsista: tyypillisimmillään yhdestä. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 %: tyypillisintä se oli ghanalaisille (yli 90 %) ja vähäisintä suomalaisille (alle 35 %). Eläimistä suosituin oli koira, toiseksi suosituin kana. Suomalaispojista löytyi eniten niitä, jotka eivät ottaneet tehtävää vakavissaan tai ilmaisivat väkivaltaa ja muuten negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuuspiirustusta voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaali- ja tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Keskeistä on tehtävän jälkeen käytävä kasvattajan ja oppilaan välinen dialogi.
    Original languageFinnish
    Awarding Institution
    • University of Helsinki
    Supervisors/Advisors
    • Kontu, Elina, Supervisor
    • Åhlberg, Mauri, Supervisor
    Award date16 Jun 2017
    Place of PublicationHelsinki
    Publisher
    Print ISBNs978-951-51-3491-2
    Electronic ISBNs978-951-51-3492-9
    Publication statusPublished - 16 Jun 2017
    MoE publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

    Fields of Science

    • 516 Educational sciences

    Cite this

    @phdthesis{f50124844ec34111866827bffc614039,
    title = "{"}Aina liikkeess{\"a}{"}: Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015",
    abstract = "Tutkimuksen teht{\"a}v{\"a}n{\"a} on selvitt{\"a}{\"a}, millaisia tulevaisuuksia Suomessa, Tansaniassa, Intiassa, Ghanassa ja Isossa-Britanniassa el{\"a}v{\"a}t lapset ja nuoret (N= 509) kuvittelevat itselleen. Pitkitt{\"a}istutkimuksessa (N=11) tarkastellaan suomalais- ja tansanialaislasten tulevaisuuspiirustuksia kuuden vuoden aikana ja poikittaistutkimuksessa etsit{\"a}{\"a}n, l{\"o}ytyyk{\"o} saman ik{\"a}isten ja samaan aikaan ker{\"a}ttyjen lasten kuvista yhteisi{\"a} tekij{\"o}it{\"a}, joko oman maan sis{\"a}ll{\"a} tai kansainv{\"a}lisesti. Tutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s, mitk{\"a} asiat ovat suomalaisille peruskoulunsa p{\"a}{\"a}tt{\"a}ville nuorille t{\"a}rkeit{\"a}. Tutkimusote on tulevaisuustutkimuksen vaatimusten mukaisesti monitieteellinen. Siin{\"a} on nomadisen tutkimusotteen tuomana lis{\"a}s{\"a}vyn{\"a} erityisesti ihmisoikeuksia k{\"a}sittelev{\"a}{\"a} pohdintaa sek{\"a} itsereflektiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisen sis{\"a}ll{\"o}nanalyysin avulla kolmessa eri maanosassa kaupunkiymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} ja maaseudulla el{\"a}vien lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksia ja -miellekarttoja, haastatteluja sek{\"a} Facebook-profiileita yhteens{\"a} 10 vuoden ajan. Aineiston k{\"a}sittelyss{\"a} k{\"a}ytettiin ATLAS.ti- ja Excel-ohjelmia, joiden avulla saatiin my{\"o}s m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} tuloksia. Haastattelut videoitiin ja litteroitiin. Tutkimuksen keski{\"o}ss{\"a} ovat aineistosta l{\"o}ytyv{\"a}t sis{\"a}ll{\"o}t, eiv{\"a}t taiteelliset tai psykologiset analyysit. Tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan mahdollisesti l{\"o}yt{\"a}{\"a} jotain sellaista, mit{\"a} muilla kouluteht{\"a}vill{\"a} ei. Pitkitt{\"a}isseuranta osoitti, ett{\"a} suomalaisen yksitt{\"a}isen lapsen tulevaisuushaaveilla on usein jatkumoita, mutta ei niink{\"a}{\"a}n tansanialaisen. Peruskoulunsa p{\"a}{\"a}tt{\"a}vill{\"a} suomalaisnuorilla (N=64) sosiaaliset arvot sek{\"a} valtaan ja rikkauksiin liittyv{\"a}t mahtiarvot nousivat suosituimmiksi. Tansanialaispiirustuksista oli n{\"a}ht{\"a}viss{\"a} television ja internetin sek{\"a} suomalaisen kummikoulun vaikutus. Afrikkalaiset ja intialaiset piirsiv{\"a}t py{\"o}re{\"a}mpi{\"a} ihmishahmoja, eurooppalaisilla korostuivat kirjavat ammatti- ja harrastusunelmat. Haaveammateista suosituimmat olivat l{\"a}{\"a}k{\"a}ri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdist{\"a}v{\"a}ksi tekij{\"a}ksi: kaikkiaan runsas viidennes oli piirt{\"a}nyt tai kirjoittanut sen. Nuoret olivat konservatiivisia ty{\"o}- ett{\"a} harrastushaaveissaan sek{\"a} sukupuolirooleissaan. L{\"a}nsimaalaisista useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. Suomalaiset ja isobritan¬nialaiset, erityisesti pojat, erosivat muista my{\"o}s mm. siin{\"a}, ett{\"a} he olivat piirt{\"a}neet luontoelementtej{\"a} kuviinsa huomattavasti muita v{\"a}hemm{\"a}n. Koko aineistosta 64 {\%} haaveili lapsista: tyypillisimmill{\"a}{\"a}n yhdest{\"a}. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 {\%}: tyypillisint{\"a} se oli ghanalaisille (yli 90 {\%}) ja v{\"a}h{\"a}isint{\"a} suomalaisille (alle 35 {\%}). El{\"a}imist{\"a} suosituin oli koira, toiseksi suosituin kana. Suomalaispojista l{\"o}ytyi eniten niit{\"a}, jotka eiv{\"a}t ottaneet teht{\"a}v{\"a}{\"a} vakavissaan tai ilmaisivat v{\"a}kivaltaa ja muuten negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen. Tutkimuksen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksen{\"a} voidaan todeta, ett{\"a} tulevaisuuspiirustusta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina ty{\"o}kaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistyst{\"a}, globaali- ja tulevaisuuskasvatusta sek{\"a} eri oppiaineiden v{\"a}list{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a}. Keskeist{\"a} on teht{\"a}v{\"a}n j{\"a}lkeen k{\"a}yt{\"a}v{\"a} kasvattajan ja oppilaan v{\"a}linen dialogi.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet",
    author = "Hanna Lampi",
    year = "2017",
    month = "6",
    day = "16",
    language = "suomi",
    isbn = "978-951-51-3491-2",
    series = "Kasvatustieteellisi{\"a} tutkimuksia",
    publisher = "University of Helsinki",
    number = "11",
    address = "Suomi",
    school = "Helsingin yliopisto",

    }

    "Aina liikkeessä" : Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015. / Lampi, Hanna.

    Helsinki : University of Helsinki, 2017. 221 p.

    Research output: ThesisDoctoral ThesisMonograph

    TY - THES

    T1 - "Aina liikkeessä"

    T2 - Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015

    AU - Lampi, Hanna

    PY - 2017/6/16

    Y1 - 2017/6/16

    N2 - Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia tulevaisuuksia Suomessa, Tansaniassa, Intiassa, Ghanassa ja Isossa-Britanniassa elävät lapset ja nuoret (N= 509) kuvittelevat itselleen. Pitkittäistutkimuksessa (N=11) tarkastellaan suomalais- ja tansanialaislasten tulevaisuuspiirustuksia kuuden vuoden aikana ja poikittaistutkimuksessa etsitään, löytyykö saman ikäisten ja samaan aikaan kerättyjen lasten kuvista yhteisiä tekijöitä, joko oman maan sisällä tai kansainvälisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä asiat ovat suomalaisille peruskoulunsa päättäville nuorille tärkeitä. Tutkimusote on tulevaisuustutkimuksen vaatimusten mukaisesti monitieteellinen. Siinä on nomadisen tutkimusotteen tuomana lisäsävynä erityisesti ihmisoikeuksia käsittelevää pohdintaa sekä itsereflektiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolmessa eri maanosassa kaupunkiympäristössä ja maaseudulla elävien lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksia ja -miellekarttoja, haastatteluja sekä Facebook-profiileita yhteensä 10 vuoden ajan. Aineiston käsittelyssä käytettiin ATLAS.ti- ja Excel-ohjelmia, joiden avulla saatiin myös määrällisiä tuloksia. Haastattelut videoitiin ja litteroitiin. Tutkimuksen keskiössä ovat aineistosta löytyvät sisällöt, eivät taiteelliset tai psykologiset analyysit. Tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan mahdollisesti löytää jotain sellaista, mitä muilla koulutehtävillä ei. Pitkittäisseuranta osoitti, että suomalaisen yksittäisen lapsen tulevaisuushaaveilla on usein jatkumoita, mutta ei niinkään tansanialaisen. Peruskoulunsa päättävillä suomalaisnuorilla (N=64) sosiaaliset arvot sekä valtaan ja rikkauksiin liittyvät mahtiarvot nousivat suosituimmiksi. Tansanialaispiirustuksista oli nähtävissä television ja internetin sekä suomalaisen kummikoulun vaikutus. Afrikkalaiset ja intialaiset piirsivät pyöreämpiä ihmishahmoja, eurooppalaisilla korostuivat kirjavat ammatti- ja harrastusunelmat. Haaveammateista suosituimmat olivat lääkäri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdistäväksi tekijäksi: kaikkiaan runsas viidennes oli piirtänyt tai kirjoittanut sen. Nuoret olivat konservatiivisia työ- että harrastushaaveissaan sekä sukupuolirooleissaan. Länsimaalaisista useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. Suomalaiset ja isobritan¬nialaiset, erityisesti pojat, erosivat muista myös mm. siinä, että he olivat piirtäneet luontoelementtejä kuviinsa huomattavasti muita vähemmän. Koko aineistosta 64 % haaveili lapsista: tyypillisimmillään yhdestä. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 %: tyypillisintä se oli ghanalaisille (yli 90 %) ja vähäisintä suomalaisille (alle 35 %). Eläimistä suosituin oli koira, toiseksi suosituin kana. Suomalaispojista löytyi eniten niitä, jotka eivät ottaneet tehtävää vakavissaan tai ilmaisivat väkivaltaa ja muuten negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuuspiirustusta voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaali- ja tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Keskeistä on tehtävän jälkeen käytävä kasvattajan ja oppilaan välinen dialogi.

    AB - Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia tulevaisuuksia Suomessa, Tansaniassa, Intiassa, Ghanassa ja Isossa-Britanniassa elävät lapset ja nuoret (N= 509) kuvittelevat itselleen. Pitkittäistutkimuksessa (N=11) tarkastellaan suomalais- ja tansanialaislasten tulevaisuuspiirustuksia kuuden vuoden aikana ja poikittaistutkimuksessa etsitään, löytyykö saman ikäisten ja samaan aikaan kerättyjen lasten kuvista yhteisiä tekijöitä, joko oman maan sisällä tai kansainvälisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä asiat ovat suomalaisille peruskoulunsa päättäville nuorille tärkeitä. Tutkimusote on tulevaisuustutkimuksen vaatimusten mukaisesti monitieteellinen. Siinä on nomadisen tutkimusotteen tuomana lisäsävynä erityisesti ihmisoikeuksia käsittelevää pohdintaa sekä itsereflektiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolmessa eri maanosassa kaupunkiympäristössä ja maaseudulla elävien lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksia ja -miellekarttoja, haastatteluja sekä Facebook-profiileita yhteensä 10 vuoden ajan. Aineiston käsittelyssä käytettiin ATLAS.ti- ja Excel-ohjelmia, joiden avulla saatiin myös määrällisiä tuloksia. Haastattelut videoitiin ja litteroitiin. Tutkimuksen keskiössä ovat aineistosta löytyvät sisällöt, eivät taiteelliset tai psykologiset analyysit. Tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan mahdollisesti löytää jotain sellaista, mitä muilla koulutehtävillä ei. Pitkittäisseuranta osoitti, että suomalaisen yksittäisen lapsen tulevaisuushaaveilla on usein jatkumoita, mutta ei niinkään tansanialaisen. Peruskoulunsa päättävillä suomalaisnuorilla (N=64) sosiaaliset arvot sekä valtaan ja rikkauksiin liittyvät mahtiarvot nousivat suosituimmiksi. Tansanialaispiirustuksista oli nähtävissä television ja internetin sekä suomalaisen kummikoulun vaikutus. Afrikkalaiset ja intialaiset piirsivät pyöreämpiä ihmishahmoja, eurooppalaisilla korostuivat kirjavat ammatti- ja harrastusunelmat. Haaveammateista suosituimmat olivat lääkäri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdistäväksi tekijäksi: kaikkiaan runsas viidennes oli piirtänyt tai kirjoittanut sen. Nuoret olivat konservatiivisia työ- että harrastushaaveissaan sekä sukupuolirooleissaan. Länsimaalaisista useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. Suomalaiset ja isobritan¬nialaiset, erityisesti pojat, erosivat muista myös mm. siinä, että he olivat piirtäneet luontoelementtejä kuviinsa huomattavasti muita vähemmän. Koko aineistosta 64 % haaveili lapsista: tyypillisimmillään yhdestä. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 %: tyypillisintä se oli ghanalaisille (yli 90 %) ja vähäisintä suomalaisille (alle 35 %). Eläimistä suosituin oli koira, toiseksi suosituin kana. Suomalaispojista löytyi eniten niitä, jotka eivät ottaneet tehtävää vakavissaan tai ilmaisivat väkivaltaa ja muuten negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuuspiirustusta voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaali- ja tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Keskeistä on tehtävän jälkeen käytävä kasvattajan ja oppilaan välinen dialogi.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    M3 - Väitöskirja

    SN - 978-951-51-3491-2

    T3 - Kasvatustieteellisiä tutkimuksia

    PB - University of Helsinki

    CY - Helsinki

    ER -