Best food - good life: visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä

Tarja Haaranen, Eija Hagelberg, Sampsa Heinonen, Juha Pekka Helenius, Juuso Joona, Kari Koppelmäki, Kristina Lindström, Hanna Mattila, Tuomas Johannes Mattila, Lea-Elina Nikkilä, Marja-Liisa Tapio-Biström, Tapani Veistola

Research output: Book/ReportBookGeneral public

Abstract

Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla.
1. Tavoitteena ruokaturva
Kotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu.
2. Kuluttamisesta osallistumiseen
Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia.
3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalien
Tehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää.
4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalveluja
Uudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta.
5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan
Uusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti.
Translated title of the contributionBest food - good life
Original languageFinnish
PublisherRuokavisio group
Number of pages14
Publication statusPublished - 29 Mar 2016
MoE publication typeE2 Popularised monograph

Fields of Science

  • 415 Other agricultural sciences
  • 519 Social and economic geography

Cite this

Haaranen, T., Hagelberg, E., Heinonen, S., Helenius, J. P., Joona, J., Koppelmäki, K., ... Veistola, T. (2016). Parasta ruokaa - hyvää elämää: visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. Ruokavisio group.
Haaranen, Tarja ; Hagelberg, Eija ; Heinonen, Sampsa ; Helenius, Juha Pekka ; Joona, Juuso ; Koppelmäki, Kari ; Lindström, Kristina ; Mattila, Hanna ; Mattila, Tuomas Johannes ; Nikkilä, Lea-Elina ; Tapio-Biström, Marja-Liisa ; Veistola, Tapani. / Parasta ruokaa - hyvää elämää : visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. Ruokavisio group, 2016. 14 p.
@book{5244e215c74d4938baf0295ae26256a0,
title = "Parasta ruokaa - hyv{\"a}{\"a} el{\"a}m{\"a}{\"a}: visio tulevaisuuden ruokaj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a}",
abstract = "Visio tulevaisuuden ruokaj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisest{\"a}, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}st{\"a} tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten et{\"a}{\"a}ntymisest{\"a} ruoan alkuper{\"a}st{\"a}. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokaj{\"a}rjestelm{\"a} ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla.1. Tavoitteena ruokaturvaKotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}lliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n, joka on t{\"a}rkeimpien tuotannontekij{\"o}itten suhteen kansallisesti omavarainen. J{\"a}rjestelm{\"a}n perusominaisuuksiin kuuluu kierr{\"a}tys ja v{\"a}h{\"a}iset h{\"a}vikit. Ruokaj{\"a}rjestelm{\"a} pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riitt{\"a}v{\"a}n ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokaj{\"a}rjestelm{\"a}lle on annettu yhteis{\"o}j{\"a} vahvistava teht{\"a}v{\"a}, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu.2. Kuluttamisesta osallistumiseenOsallistava ruokaj{\"a}rjestelm{\"a} kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lis{\"a}{\"a} n{\"a}in tietoisuutta sek{\"a} arvostusta ruoan tuottamisesta ja ymp{\"a}rist{\"o}st{\"a}. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. l{\"a}hiruokayhteis{\"o}ihin luo merkityksellisyytt{\"a} ja hyvinvointia.3. Ihmisten yhteis{\"o}j{\"a} ja luonnon resursseja vaalienTehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiilt{\"a} maaper{\"a}{\"a}n ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierr{\"a}tysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan v{\"a}heneminen on estetty maank{\"a}yt{\"o}n kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitk{\"a}j{\"a}nteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut j{\"a}rjestelm{\"a}t ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellist{\"a} sitkeytt{\"a} ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sek{\"a} ravinteiden kierr{\"a}tyksen. Maaseudun yhteis{\"o}t ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on j{\"a}lleen paikka ty{\"o}skennell{\"a}, harrastaa, asua ja el{\"a}{\"a}.4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalvelujaUudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n ekosysteemipalveluna, ja viljely-ymp{\"a}rist{\"o}jen monimuotoinen eli{\"o}st{\"o} ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan l{\"a}p{\"a}isev{\"a}sti niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maank{\"a}yt{\"o}n suunnittelussakin. Ruoan lis{\"a}ksi viljelij{\"a}t luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sek{\"a} monimuotoisuuden vaalimisesta.5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaanUusi ruokapolitiikka v{\"a}hent{\"a}{\"a} maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokaj{\"a}rjestelm{\"a} toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisi{\"a}, my{\"o}s ymp{\"a}rist{\"o}llisi{\"a}, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyv{\"a}{\"a}n ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edist{\"a}{\"a} t{\"a}t{\"a} n{\"a}kemyst{\"a} kansainv{\"a}lisesti.",
keywords = "415 Muut maataloustieteet, 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede",
author = "Tarja Haaranen and Eija Hagelberg and Sampsa Heinonen and Helenius, {Juha Pekka} and Juuso Joona and Kari Koppelm{\"a}ki and Kristina Lindstr{\"o}m and Hanna Mattila and Mattila, {Tuomas Johannes} and Lea-Elina Nikkil{\"a} and Marja-Liisa Tapio-Bistr{\"o}m and Tapani Veistola",
year = "2016",
month = "3",
day = "29",
language = "suomi",
publisher = "Ruokavisio group",
address = "Suomi",

}

Haaranen, T, Hagelberg, E, Heinonen, S, Helenius, JP, Joona, J, Koppelmäki, K, Lindström, K, Mattila, H, Mattila, TJ, Nikkilä, L-E, Tapio-Biström, M-L & Veistola, T 2016, Parasta ruokaa - hyvää elämää: visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. Ruokavisio group.

Parasta ruokaa - hyvää elämää : visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. / Haaranen, Tarja; Hagelberg, Eija; Heinonen, Sampsa; Helenius, Juha Pekka; Joona, Juuso; Koppelmäki, Kari; Lindström, Kristina ; Mattila, Hanna; Mattila, Tuomas Johannes; Nikkilä, Lea-Elina; Tapio-Biström, Marja-Liisa; Veistola, Tapani.

Ruokavisio group, 2016. 14 p.

Research output: Book/ReportBookGeneral public

TY - BOOK

T1 - Parasta ruokaa - hyvää elämää

T2 - visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä

AU - Haaranen, Tarja

AU - Hagelberg, Eija

AU - Heinonen, Sampsa

AU - Helenius, Juha Pekka

AU - Joona, Juuso

AU - Koppelmäki, Kari

AU - Lindström, Kristina

AU - Mattila, Hanna

AU - Mattila, Tuomas Johannes

AU - Nikkilä, Lea-Elina

AU - Tapio-Biström, Marja-Liisa

AU - Veistola, Tapani

PY - 2016/3/29

Y1 - 2016/3/29

N2 - Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla.1. Tavoitteena ruokaturvaKotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu.2. Kuluttamisesta osallistumiseenOsallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia.3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalienTehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää.4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalvelujaUudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta.5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaanUusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti.

AB - Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla.1. Tavoitteena ruokaturvaKotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu.2. Kuluttamisesta osallistumiseenOsallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia.3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalienTehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää.4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalvelujaUudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta.5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaanUusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti.

KW - 415 Muut maataloustieteet

KW - 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede

UR - http://blogs.helsinki.fi/ruokavisio/files/2016/02/Parasta-ruokaa-hyv%C3%A4%C3%A4-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-visio_final.pdf

M3 - Kirja

BT - Parasta ruokaa - hyvää elämää

PB - Ruokavisio group

ER -