Abstract
Maapallon eliöiden moninaisuudesta ja hyvinvoinnista puhuttaessa käytetään muun muassa käsitteitä luonnonkirjo, elonkirjo, biodiversiteetti ja luonnon monimuotoisuus. Tutkittaessa moninaisuutta arvioidaan yleisesti, että eliölajeja planeetallamme on tiettävästi miljoonia (Mora, Tittensor, Adl, Simpson & Worm 2011). Niistä tieteelle tunnettuja on arviolta noin 15 %. Samalla on nähtävissä, että eliölajien runsaus ja moninaisuus ovat vähenemässä dramaattisesti niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin (Bachman, Walker, Barrios, Copeland, & Moat 2020; IUCN Red List 2017-2020 Report; Hyvärinen, Juslén, Kemppainen, Uddström & Liukko, 2019). Viime aikoina tästä ilmiöstä on alettu käyttää käsitettä luontokato. Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella maapalloa nopeasti muokkaava ilmiö, joka vaatii aktiivisia ja akuutteja toimia. Ympäristökriisien aikakaudella useat tutkijat ja asiantuntijat ovat kutsuneet kasvatusta apuun (ks. esim. Gough 2013; Värri 2018). Perinteisten kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen sateenvarjokäsitteiden alle on tällä vuosituhannella vakiintunut ilmastokasvatuksen käsite, joka viittaa ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen liittyvään oppimiseen, opetukseen ja
kasvatukseen (Cantell ym. 2020). Tässä esityksessä kysymme, miksi pitäisi kutsua kasvatusta, joka koskettaa luonnonkirjon ja luontokadon välistä ristiriitaa ja mihin se asettuu kasvatustieteellisesti. Kirjallisuudessa on jonkin verran käytetty biodiversiteettikasvatuksen käsitettä, mutta se ei ole toistaiseksi vakiintunut (mm. Kaasinen 2009; Wolff 2021). Vertailun vuoksi, tutkimuksia siivilöivät hakukoneet tuottavat käsitteille “climate change education” noin 9800 tutkimustulosta, kun puolestaan haku “biodiversity education” tuottaa noin 2500 tulosta. Tämä osoittaa, että käsitteen määrittely ja aiheen tutkiminen on tarpeen. Esityksessä kuvataan käsitteen muodostumisen problematiikkaa, ajankohtaisuutta ja alustavia tuloksia määriteltävänä olevasta
biodiversiteettikasvatuksen käsitteestä.
kasvatukseen (Cantell ym. 2020). Tässä esityksessä kysymme, miksi pitäisi kutsua kasvatusta, joka koskettaa luonnonkirjon ja luontokadon välistä ristiriitaa ja mihin se asettuu kasvatustieteellisesti. Kirjallisuudessa on jonkin verran käytetty biodiversiteettikasvatuksen käsitettä, mutta se ei ole toistaiseksi vakiintunut (mm. Kaasinen 2009; Wolff 2021). Vertailun vuoksi, tutkimuksia siivilöivät hakukoneet tuottavat käsitteille “climate change education” noin 9800 tutkimustulosta, kun puolestaan haku “biodiversity education” tuottaa noin 2500 tulosta. Tämä osoittaa, että käsitteen määrittely ja aiheen tutkiminen on tarpeen. Esityksessä kuvataan käsitteen muodostumisen problematiikkaa, ajankohtaisuutta ja alustavia tuloksia määriteltävänä olevasta
biodiversiteettikasvatuksen käsitteestä.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Pages | 82-83 |
| Number of pages | 1 |
| Publication status | Published - 2021 |
| MoE publication type | Not Eligible |
| Event | Kasvatustieteen päivät 2021 - Jyväskylän yliopisto Duration: 25 Nov 2021 → 26 Nov 2021 |
Conference
| Conference | Kasvatustieteen päivät 2021 |
|---|---|
| Period | 25/11/2021 → 26/11/2021 |
Fields of Science
- 516 Educational sciences
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver