Dialogia käsitteiden valinnasta ja käytöstä: Kieli-ideologiat tiedekirjallisuuden suomennostyössä

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Artikkelissa käsitellään tiedekirjallisuuden kääntämistä toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian käsitettä tieteenalan käsitteistön ja termien käännösprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan käymä keskustelu käsitteiden valinnasta ja käytöstä sekä erityisesti se, mitä leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sekä kääntäjän reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista.

Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen käsikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja kääntäjän käsikirjoitukseen tekemistä kommenteista sekä kääntäjän haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmiöitä: käännösprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista käytävät neuvottelut sekä värittyneitä tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut.

Analyysi paljastaa, että käännösprosessissa on läsnä samanaikaisesti keskenään kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytköksissä polysentrisiin normijärjestelmiin. Näkemykset siitä, millaisia käsitteitä tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niistä selostamisessa tulisi käyttää, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteisöihin käännöksen parissa työskentelevät toimijat kuuluvat tai millaista kielellistä asiantuntijuutta he edustavat.

Tutkimus osoittaa, että tieteellisen teoksen käsitteiden kääntämisessä on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteisöjen käytänteet – mutta myös, että eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käytänteet kunkin yksittäisen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin käsitteisiin kertovat kielenkäytön kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasperäisen käsitteen tilalle kotoperäistä ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa myös tarjota kansainvälistä ilmausta kotoperäisen tilalle. Tämä puolestaan kertoo siitä, että suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen näkemys tieteenalan kielenkäytön konventioista ja käsitteistöstä. Näissä tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.
Original languageFinnish
JournalVirittäjä
Volume122
Issue number4
Pages (from-to)493-522
Number of pages30
ISSN0042-6806
DOIs
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 6121 Languages

Cite this

@article{a4769ac0b9964a3bb8ffea3127c51ecc,
title = "Dialogia k{\"a}sitteiden valinnasta ja k{\"a}yt{\"o}st{\"a}: Kieli-ideologiat tiedekirjallisuuden suomennosty{\"o}ss{\"a}",
abstract = "Artikkelissa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n tiedekirjallisuuden k{\"a}{\"a}nt{\"a}mist{\"a} toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian k{\"a}sitett{\"a} tieteenalan k{\"a}sitteist{\"o}n ja termien k{\"a}{\"a}nn{\"o}sprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan k{\"a}ym{\"a} keskustelu k{\"a}sitteiden valinnasta ja k{\"a}yt{\"o}st{\"a} sek{\"a} erityisesti se, mit{\"a} leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sek{\"a} k{\"a}{\"a}nt{\"a}j{\"a}n reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista.Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen k{\"a}sikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja k{\"a}{\"a}nt{\"a}j{\"a}n k{\"a}sikirjoitukseen tekemist{\"a} kommenteista sek{\"a} k{\"a}{\"a}nt{\"a}j{\"a}n haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmi{\"o}it{\"a}: k{\"a}{\"a}nn{\"o}sprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, k{\"a}{\"a}nnett{\"a}v{\"a}n teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista k{\"a}yt{\"a}v{\"a}t neuvottelut sek{\"a} v{\"a}rittyneit{\"a} tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut.Analyysi paljastaa, ett{\"a} k{\"a}{\"a}nn{\"o}sprosessissa on l{\"a}sn{\"a} samanaikaisesti kesken{\"a}{\"a}n kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytk{\"o}ksiss{\"a} polysentrisiin normij{\"a}rjestelmiin. N{\"a}kemykset siit{\"a}, millaisia k{\"a}sitteit{\"a} tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niist{\"a} selostamisessa tulisi k{\"a}ytt{\"a}{\"a}, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteis{\"o}ihin k{\"a}{\"a}nn{\"o}ksen parissa ty{\"o}skentelev{\"a}t toimijat kuuluvat tai millaista kielellist{\"a} asiantuntijuutta he edustavat.Tutkimus osoittaa, ett{\"a} tieteellisen teoksen k{\"a}sitteiden k{\"a}{\"a}nt{\"a}misess{\"a} on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteis{\"o}jen k{\"a}yt{\"a}nteet – mutta my{\"o}s, ett{\"a} eri toimijoilla on erilaisia k{\"a}sityksi{\"a} siit{\"a}, mit{\"a} n{\"a}m{\"a} k{\"a}yt{\"a}nteet kunkin yksitt{\"a}isen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin k{\"a}sitteisiin kertovat kielenk{\"a}yt{\"o}n kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasper{\"a}isen k{\"a}sitteen tilalle kotoper{\"a}ist{\"a} ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa my{\"o}s tarjota kansainv{\"a}list{\"a} ilmausta kotoper{\"a}isen tilalle. T{\"a}m{\"a} puolestaan kertoo siit{\"a}, ett{\"a} suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen n{\"a}kemys tieteenalan kielenk{\"a}yt{\"o}n konventioista ja k{\"a}sitteist{\"o}st{\"a}. N{\"a}iss{\"a} tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.",
keywords = "6121 Kielitieteet, tiedekirjallisuus, k{\"a}{\"a}nt{\"a}minen, kieli-ideologia",
author = "Anne M{\"a}ntynen and Jyrki Kalliokoski",
year = "2018",
doi = "10.23982/vir.60903",
language = "suomi",
volume = "122",
pages = "493--522",
journal = "Viritt{\"a}j{\"a}",
issn = "0042-6806",
publisher = "Kotikielen seura",
number = "4",

}

Dialogia käsitteiden valinnasta ja käytöstä : Kieli-ideologiat tiedekirjallisuuden suomennostyössä . / Mäntynen, Anne; Kalliokoski, Jyrki.

In: Virittäjä, Vol. 122, No. 4, 2018, p. 493-522.

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

TY - JOUR

T1 - Dialogia käsitteiden valinnasta ja käytöstä

T2 - Kieli-ideologiat tiedekirjallisuuden suomennostyössä

AU - Mäntynen, Anne

AU - Kalliokoski, Jyrki

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Artikkelissa käsitellään tiedekirjallisuuden kääntämistä toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian käsitettä tieteenalan käsitteistön ja termien käännösprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan käymä keskustelu käsitteiden valinnasta ja käytöstä sekä erityisesti se, mitä leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sekä kääntäjän reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista.Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen käsikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja kääntäjän käsikirjoitukseen tekemistä kommenteista sekä kääntäjän haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmiöitä: käännösprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista käytävät neuvottelut sekä värittyneitä tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut.Analyysi paljastaa, että käännösprosessissa on läsnä samanaikaisesti keskenään kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytköksissä polysentrisiin normijärjestelmiin. Näkemykset siitä, millaisia käsitteitä tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niistä selostamisessa tulisi käyttää, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteisöihin käännöksen parissa työskentelevät toimijat kuuluvat tai millaista kielellistä asiantuntijuutta he edustavat.Tutkimus osoittaa, että tieteellisen teoksen käsitteiden kääntämisessä on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteisöjen käytänteet – mutta myös, että eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käytänteet kunkin yksittäisen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin käsitteisiin kertovat kielenkäytön kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasperäisen käsitteen tilalle kotoperäistä ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa myös tarjota kansainvälistä ilmausta kotoperäisen tilalle. Tämä puolestaan kertoo siitä, että suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen näkemys tieteenalan kielenkäytön konventioista ja käsitteistöstä. Näissä tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.

AB - Artikkelissa käsitellään tiedekirjallisuuden kääntämistä toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian käsitettä tieteenalan käsitteistön ja termien käännösprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan käymä keskustelu käsitteiden valinnasta ja käytöstä sekä erityisesti se, mitä leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sekä kääntäjän reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista.Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen käsikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja kääntäjän käsikirjoitukseen tekemistä kommenteista sekä kääntäjän haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmiöitä: käännösprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista käytävät neuvottelut sekä värittyneitä tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut.Analyysi paljastaa, että käännösprosessissa on läsnä samanaikaisesti keskenään kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytköksissä polysentrisiin normijärjestelmiin. Näkemykset siitä, millaisia käsitteitä tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niistä selostamisessa tulisi käyttää, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteisöihin käännöksen parissa työskentelevät toimijat kuuluvat tai millaista kielellistä asiantuntijuutta he edustavat.Tutkimus osoittaa, että tieteellisen teoksen käsitteiden kääntämisessä on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteisöjen käytänteet – mutta myös, että eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käytänteet kunkin yksittäisen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin käsitteisiin kertovat kielenkäytön kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasperäisen käsitteen tilalle kotoperäistä ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa myös tarjota kansainvälistä ilmausta kotoperäisen tilalle. Tämä puolestaan kertoo siitä, että suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen näkemys tieteenalan kielenkäytön konventioista ja käsitteistöstä. Näissä tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.

KW - 6121 Kielitieteet

KW - tiedekirjallisuus

KW - kääntäminen

KW - kieli-ideologia

U2 - 10.23982/vir.60903

DO - 10.23982/vir.60903

M3 - Artikkeli

VL - 122

SP - 493

EP - 522

JO - Virittäjä

JF - Virittäjä

SN - 0042-6806

IS - 4

ER -