Dialoginen sekvenssianalyysi psykoanalyysin tapaustutkimuksen menetelmänä - tapaus Amalia X

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Tässä artikkelissa tavoitteena on esitellä Dialogista sekvenssianalyysiä (DSA; Leiman, 2004;2012) tapaustutkimuksen menetelmänä psykoanalyysissä Amalia X:n tapaustutkimuksen kautta. Artikkelin rakenne on seuraava: ensin kuvaamme lyhyesti psykoanalyyttisen tapaustutkimuksen historiallista taustaa. Toiseksi kuvaamme tapaus Amalia X:n (Kächele ym., 2006; Thoma & Kächele, 1994; 2007; Dahl, Kächele & Thoma, 1988) kautta, miten yhden psykoanalyysin aineistoa on käytetty kulmakivenä mahdollistamaan kokonaista psykoanalyyttisen prosessitutkimuksen mallia, niin sanottua Ulmin mallia (Kächele ym. 2006). Amalia X on kansainvälisesti tutkituimpia tapauksia myös psykoanalyyttisen prosessitutkimuksen ulkopuolella. Kolmanneksi esittelemme DSA:n keskeistä teoriaa ja käytäntöä. Neljänneksi, artikkelin loppuosuudessa näytämme käytännössä, miten DSA:ta voi soveltaa Amalia X:n analyysitunnin 152 aineiston käsittelyssä.
Original languageFinnish
JournalPsykoanalyyttinen psykoterapia
Volume2018
ISSN1795-2379
Publication statusSubmitted - 2018
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 515 Psychology

Cite this