Die Felder der Bilder: Das Lexem Bild in den Bildwissenschaften, der Kunst und Johann Königs Werk "Blinder Galerist"

Viime vuosikymmenten kielitieteellisessä tutkimuksessa korostuu ajatus kuvakeskeisyydestä. Johtuen saksankielisen filosofian ja kuvantutkimuksen pitkästä perinteestä saksankielinen kuvan käsite herättää myös kansainvälistä keskustelua. Siitä, mitä sanalla Bild (kuva) tarkoitetaan, ei ole yksimielisyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monimutkaisen kuvan ilmiön leksikalisaatioita sekä kuvan käsitteitä saksassa ja englannissa (Bild, image/picture). Tarkasteltavassa kuvantutkimuksen saksan- ja englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa kuvaa lähestytään myös kielellisenä ilmiönä. Pohdinnoissa nousevat esille sanan Bild etymologia, sananmuodostus, merkitys ja sanahistoria sekä sanan Bild vastineet englannissa ja muissa kielissä. Kuvateoreetikkojen pohdintoja täydennetään ja kommentoidaan kielitieteellisillä lähteillä. Yleisenä yhteenvetona luvusta 2 voidaan sanoa, että etymologiat ja sanahistoriat tarjoavat (ajan myötä kasvavan) valikoiman (ala)merkityksiä kuvateoreettisen argumentoinnin etymologiseen perustelemiseen. Kysymys intuitiivisesti käytetystä sanakenttä-konseptista johdattaa tarkastelemaan sanaa Bild leksikologian ja sanakenttäteorian näkökulmasta hyödyntäen nykysaksan korpuspohjaisia aineistoja. Luvussa 3 esitellään leksikaalisen semantiikan keskeiset käsitteet sekä sanakenttätutkimuksen taustaa, metodologisia näkökohtia ja uusia, erityisesti ideologisesti kriittisiä lähestymistapoja. Luvussa 4 sanakenttäanalyysiä (erityisesti Lutzeier 2007; Staffeldt 2017) sovelletaan uudella tavalla kuvantutkimuksen käsitteistön kielitieteelliseen tarkasteluun. Kyse ei ole tavanomaisesta vaan ennemminkin filosofisesti suuntautuneesta sanakenttäanalyysistä, jossa tarkastellaan sanaa Bild merkityksessä ’künstlerische Darstellung’ (’taiteellinen esittäminen’). Analyysissä tulee esille saksankielisen kuvan käsitteen monimutkaisuus. Sanakenttämallinnuksen haasteita ja suhdetta tietoon maailmasta tarkastellaan käyttäen esimerkkinä mm. NFT- eli Non-Fungible Token -teoksia, jotka eivät pelkästään haasta perinteisiä käsityksiä kuvasta, vaan myös luovat uudenlaisia haasteita suhteessa lainsäädäntöön ja taidemarkkinoihin. Näihin pohdintoihin liittyvää kysymystä kuvan, koodin ja kielen suhteesta (Bildmigration, migration of images) tulisi tarkastella jatkossa tarkemmin. Tutkimuksessa tärkeäksi haasteeksi tunnistetaan myös kuvan-, kielen- ja multimodaalisuustutkimuksen suhde ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Toisin kuin joidenkin tarkasteltujen kuvateoreetikoiden pohdinnoissa tutkimuksessa analysoidussa teoksessa ”Blinder Galerist” (König 2019) sanaa Bild käytetään suurelta osin viittaamaan kaksiulotteisiin taideteoksiin ja vieläpä pitkälti synonyymisesti sanan Gemälde (maalaus) kanssa. Sanan Bild käyttö Königin teoksessa on siis linjassa luvun 2 pohdintojen ja luvun 4 sanakenttäanalyysin tulosten kanssa: nykysaksassa sanaa Bild käytetään laajasti merkityksessä ’maalaus’ ja sana Skulptur (veistos) on ymmärrettävä sanan Bild kohyponyymiksi. Kielelliset ilmaisut, joille ei ole vastinetta muissa kielissä, on selkeä haaste maailmanlaajuiselle kuvantutkimukselle. Kuten tässä tutkimuksessa osoitetaan, tutkimuskysymysten kielen kontrastiivinen vertailu voi auttaa selventämään käsitteitä. Länsimaisten kuvakäsitysten lisäksi saksankielinen kuvatiede (Bildwissenschaft) on kiinnostunut indoeurooppalaisen kielialueen ulkopuolisista kuvakäsitteistä pyrkimyksenä luoda uudenlaista dia- ja polylogia. Tutkimuksen loppupäätelmänä on, että kuvallisen ja kielellisen kommunikaation tutkimuksessa on vahvemmin otettava huomioon sekä translingvistiset näkökohdat että multimodaalisuus sen sijaan, että tutkimus perustuisi yhden kommunikaatiomoodin, median, tutkimusalan tai kielen hegemoniaan. Näin ollen tutkimus johdattaa kohti uudenlaista translingvististä multimodaalisuustutkimusta.