Eläinten roolit ja eronteko ihmiseen mesopotamialaisessa Gilgamesh-eepoksessa

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista, ja sitä voidaan pitää keskeisenä läpileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen viittaukset eläimiin ja niiden pohjalta selvitetään sitä, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa myös, että eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan eläinkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin.

Eepoksen eläimiin liittyvä kuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa eläinten
suurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri eläinlajien kanssa oli välttämättömyys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea vaan heijastaa myös laajemmin aikalaisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistäja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian eläinkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkäsityksiä tuntemattomalle eivät muutoin avaudu.

Eräs eepoksen tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluuden
välillä, mutta eepos tarjoaa näkymän myös mesopotamialaiseen käsitykseen
ihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, herättää kysymyksen siitä, miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet. Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?
Original languageFinnish
JournalTrace : Finnish Journal for Human-Animal Studies
Issue number3/2017
Pages (from-to)72-92
Number of pages21
ISSN2343-0591
DOIs
Publication statusPublished - 24 Apr 2017
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 6160 Other humanities
  • 615 History and Archaeology

Cite this

@article{5141ed577ac645b3aa37d8338ebad2d5,
title = "El{\"a}inten roolit ja eronteko ihmiseen mesopotamialaisessa Gilgamesh-eepoksessa",
abstract = "Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian t{\"a}rkeimmist{\"a} kirjallisista teoksista, ja sit{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} keskeisen{\"a} l{\"a}pileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. T{\"a}ss{\"a} artikkelissa k{\"a}yd{\"a}{\"a}n l{\"a}pi eepoksen viittaukset el{\"a}imiin ja niiden pohjalta selvitet{\"a}{\"a}n sit{\"a}, millainen rooli el{\"a}imill{\"a} oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa my{\"o}s, ett{\"a} eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan el{\"a}inkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen el{\"a}inkuvaa tutkimalla jopa saada selvyytt{\"a} tekstin alkuper{\"a}isiin sanamuotoihin.Eepoksen el{\"a}imiin liittyv{\"a} kuvasto on eritt{\"a}in runsasta ja heijastaa el{\"a}intensuurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri el{\"a}inlajien kanssa oli v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"o}myys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile el{\"a}imi{\"a} osana ihmisten arkea vaan heijastaa my{\"o}s laajemmin aikalaisten el{\"a}inkuvaa sek{\"a} ymm{\"a}rryst{\"a} eri lajien ominaispiirteist{\"a}ja niihin kohdistetuista asenteista. El{\"a}imet eiv{\"a}t j{\"a}{\"a} teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti t{\"a}rke{\"a}n ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian el{\"a}inkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa l{\"o}yt{\"a}m{\"a}{\"a}n teoksesta merkityksi{\"a}, jotka ajan kulttuuria ja el{\"a}ink{\"a}sityksi{\"a} tuntemattomalle eiv{\"a}t muutoin avaudu.Er{\"a}s eepoksen t{\"a}rkeimmist{\"a} teemoista on rajank{\"a}ynti ihmisyyden ja jumaluudenv{\"a}lill{\"a}, mutta eepos tarjoaa n{\"a}kym{\"a}n my{\"o}s mesopotamialaiseen k{\"a}sitykseenihmisen ja el{\"a}imen k{\"a}sitetyist{\"a} eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, her{\"a}tt{\"a}{\"a} kysymyksen siit{\"a}, miten muinaiset mesopotamialaiset ymm{\"a}rsiv{\"a}t ihmist{\"a} ja el{\"a}int{\"a} erottavat piirteet. Voiko eron n{\"a}hd{\"a} olleen tiukan bin{\"a}{\"a}rinen? Vai tehtiink{\"o} tarkkaa eroa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} lainkaan?",
keywords = "6160 Muut humanistiset tieteet, assyriologia, yhteiskunnallinen el{\"a}intutkimus, 615 Historia ja arkeologia",
author = "Tekoniemi, {Timo Tapani}",
note = "Artikkeli on laadittu Suomen assyriologisen tutkimuksen s{\"a}{\"a}ti{\"o}n (http://assyriologia.fi) suosiollisen apurahan turvin. Volume: Proceeding volume:",
year = "2017",
month = "4",
day = "24",
doi = "10.23984/fjhas.59486",
language = "suomi",
pages = "72--92",
journal = "Trace : Finnish Journal for Human-Animal Studies",
issn = "2343-0591",
publisher = "Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen el{\"a}intutkimuksen seura",
number = "3/2017",

}

Eläinten roolit ja eronteko ihmiseen mesopotamialaisessa Gilgamesh-eepoksessa. / Tekoniemi, Timo Tapani.

In: Trace : Finnish Journal for Human-Animal Studies , No. 3/2017, 24.04.2017, p. 72-92.

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

TY - JOUR

T1 - Eläinten roolit ja eronteko ihmiseen mesopotamialaisessa Gilgamesh-eepoksessa

AU - Tekoniemi, Timo Tapani

N1 - Artikkeli on laadittu Suomen assyriologisen tutkimuksen säätiön (http://assyriologia.fi) suosiollisen apurahan turvin. Volume: Proceeding volume:

PY - 2017/4/24

Y1 - 2017/4/24

N2 - Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista, ja sitä voidaan pitää keskeisenä läpileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen viittaukset eläimiin ja niiden pohjalta selvitetään sitä, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa myös, että eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan eläinkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin.Eepoksen eläimiin liittyvä kuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa eläintensuurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri eläinlajien kanssa oli välttämättömyys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea vaan heijastaa myös laajemmin aikalaisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistäja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian eläinkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkäsityksiä tuntemattomalle eivät muutoin avaudu.Eräs eepoksen tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluudenvälillä, mutta eepos tarjoaa näkymän myös mesopotamialaiseen käsitykseenihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, herättää kysymyksen siitä, miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet. Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?

AB - Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista, ja sitä voidaan pitää keskeisenä läpileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen viittaukset eläimiin ja niiden pohjalta selvitetään sitä, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa myös, että eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan eläinkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin.Eepoksen eläimiin liittyvä kuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa eläintensuurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri eläinlajien kanssa oli välttämättömyys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea vaan heijastaa myös laajemmin aikalaisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistäja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian eläinkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkäsityksiä tuntemattomalle eivät muutoin avaudu.Eräs eepoksen tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluudenvälillä, mutta eepos tarjoaa näkymän myös mesopotamialaiseen käsitykseenihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, herättää kysymyksen siitä, miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet. Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?

KW - 6160 Muut humanistiset tieteet

KW - assyriologia

KW - yhteiskunnallinen eläintutkimus

KW - 615 Historia ja arkeologia

U2 - 10.23984/fjhas.59486

DO - 10.23984/fjhas.59486

M3 - Artikkeli

SP - 72

EP - 92

JO - Trace : Finnish Journal for Human-Animal Studies

JF - Trace : Finnish Journal for Human-Animal Studies

SN - 2343-0591

IS - 3/2017

ER -