Equals on the Verge of Disagreement

In Defense of Intrinsic Proceduralism

Tiina Pilvi Toppinen

Research output: ThesisDoctoral ThesisMonograph

Abstract

Jäsennän väitöskirjassani poliittisen filosofian keinoin demokraattisten päätöksentekoprosessien oikeutusta. Niin demokraattisten prosessien kritisoimisen kuin petraamisenkin kannalta on oleellista ymmärtää mihin demokratian legitimiteetti nojaa. Väitän, että demokraattisilla prosesseilla voi olla paitsi kontingenttia välinearvoa myös itseisarvoa – toisin sanoen demokraattiset prosessit eivät ole ainoastaan välineitä edistää mahdollisesti parempia päätöksiä, vaan ne voivat tietyin edellytyksin olla myös itsessään arvokkaita. Tutkimusta motivoivat tasavertaista julkista keskustelua ja dialogista harkintaa korostavan (niin kutsutun deliberatiivisen) demokratiaihanteen sekä käytännöllisen erimielisyyden ja eriarvoisuuden välisen dynamiikan esiin nostamat teoreettiset ja soveltavammatkin haasteet.

Työn ensimmäisessä, kriittisessä osassa analysoin demokraattisten prosessien oikeutusta kolmen merkittävän nykyteoreetikon näkemysten kautta. Tarkasteluni kohteena ovat Joshua Cohenin deliberatiivinen demokratiaihanne, David Estlundin episteeminen proseduralismi, sekä Thomas Christianon demokraattista tasavertaisuutta korostava käsitys. Nämä kolme käsitystä nostavat esiin keskeisiä teemoja demokraattisten prosessien ja sisällöllisempien arvojen suhteesta, mutta kuten työssäni osoitan, niissä kaikissa on myös perustavanlaatuisia ongelmia. Jälkimmäisessä rakentavammassa osassa jäsennän demokraattisten prosessien itseisarvoa suhteessa välinearvoon sekä itseisarvon rakennetta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että demokraattiset prosessit voivat olla itsessään arvokkaita sikäli, kun ne konstituoivat kansalaisten keskinäistä (niin kutsuttua relationaalista) tasavertaisuutta. Vaikka yhteiskunnallinen erimielisyys ei ole demokraattisten prosessien itseisarvon edellytys, niin erimielisyys korostaa paitsi ensimmäisessä osassa käsiteltyjä ongelmia myös itseisarvoon nojaavan oikeutuksen merkitystä. Hyödynnän työn konstruktiivisessa osassa Emanuela Cevan ja Christian Rostbøllin tuoreita ideoita. Pyrin kuitenkin hahmottelemaan tasavertaisuuden kautta rakentuvaa itseisarvoa ja sen edellyttämää demokraattisten mahdollisuuksien tasa-arvoa minimaalisesti, siten että se olisi yhteensopivaa monien erilaisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevien näkemysten kanssa. Lopuksi tarkastelen kysymystä demokraattisten prosessien itseisarvosta julkisen demokraattisen päätöksenteon kannalta, ja arvioin, että tästä näkökulmasta oleellisinta on vuorovaikutuksellinen reiluus – se, että tunnistamme toisemme tasavertaisiksi erimielisyyden partaalla.
Original languageEnglish
Awarding Institution
  • Common Matters of the Faculty of Social Sciences
Place of PublicationHelsinki
Edition1
Publisher
Print ISBNs978-951-51-3295-6
Electronic ISBNs978-951-51-3296-3
Publication statusPublished - 2 Feb 2018
MoE publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Fields of Science

  • 611 Philosophy
  • 517 Political science

Cite this

Toppinen, T. P. (2018). Equals on the Verge of Disagreement: In Defense of Intrinsic Proceduralism. (1 ed.). Helsinki: University of Helsinki, Department of Social Research.
Toppinen, Tiina Pilvi. / Equals on the Verge of Disagreement : In Defense of Intrinsic Proceduralism. 1 ed. Helsinki : University of Helsinki, Department of Social Research, 2018. 164 p.
@phdthesis{8a9fc745a17847d6be2c3d36731a5fa0,
title = "Equals on the Verge of Disagreement: In Defense of Intrinsic Proceduralism",
abstract = "J{\"a}senn{\"a}n v{\"a}it{\"o}skirjassani poliittisen filosofian keinoin demokraattisten p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoprosessien oikeutusta. Niin demokraattisten prosessien kritisoimisen kuin petraamisenkin kannalta on oleellista ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} mihin demokratian legitimiteetti nojaa. V{\"a}it{\"a}n, ett{\"a} demokraattisilla prosesseilla voi olla paitsi kontingenttia v{\"a}linearvoa my{\"o}s itseisarvoa – toisin sanoen demokraattiset prosessit eiv{\"a}t ole ainoastaan v{\"a}lineit{\"a} edist{\"a}{\"a} mahdollisesti parempia p{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a}, vaan ne voivat tietyin edellytyksin olla my{\"o}s itsess{\"a}{\"a}n arvokkaita. Tutkimusta motivoivat tasavertaista julkista keskustelua ja dialogista harkintaa korostavan (niin kutsutun deliberatiivisen) demokratiaihanteen sek{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisen erimielisyyden ja eriarvoisuuden v{\"a}lisen dynamiikan esiin nostamat teoreettiset ja soveltavammatkin haasteet. Ty{\"o}n ensimm{\"a}isess{\"a}, kriittisess{\"a} osassa analysoin demokraattisten prosessien oikeutusta kolmen merkitt{\"a}v{\"a}n nykyteoreetikon n{\"a}kemysten kautta. Tarkasteluni kohteena ovat Joshua Cohenin deliberatiivinen demokratiaihanne, David Estlundin episteeminen proseduralismi, sek{\"a} Thomas Christianon demokraattista tasavertaisuutta korostava k{\"a}sitys. N{\"a}m{\"a} kolme k{\"a}sityst{\"a} nostavat esiin keskeisi{\"a} teemoja demokraattisten prosessien ja sis{\"a}ll{\"o}llisempien arvojen suhteesta, mutta kuten ty{\"o}ss{\"a}ni osoitan, niiss{\"a} kaikissa on my{\"o}s perustavanlaatuisia ongelmia. J{\"a}lkimm{\"a}isess{\"a} rakentavammassa osassa j{\"a}senn{\"a}n demokraattisten prosessien itseisarvoa suhteessa v{\"a}linearvoon sek{\"a} itseisarvon rakennetta. Tutkimukseni keskeinen v{\"a}ite on, ett{\"a} demokraattiset prosessit voivat olla itsess{\"a}{\"a}n arvokkaita sik{\"a}li, kun ne konstituoivat kansalaisten keskin{\"a}ist{\"a} (niin kutsuttua relationaalista) tasavertaisuutta. Vaikka yhteiskunnallinen erimielisyys ei ole demokraattisten prosessien itseisarvon edellytys, niin erimielisyys korostaa paitsi ensimm{\"a}isess{\"a} osassa k{\"a}siteltyj{\"a} ongelmia my{\"o}s itseisarvoon nojaavan oikeutuksen merkityst{\"a}. Hy{\"o}dynn{\"a}n ty{\"o}n konstruktiivisessa osassa Emanuela Cevan ja Christian Rostb{\o}llin tuoreita ideoita. Pyrin kuitenkin hahmottelemaan tasavertaisuuden kautta rakentuvaa itseisarvoa ja sen edellytt{\"a}m{\"a}{\"a} demokraattisten mahdollisuuksien tasa-arvoa minimaalisesti, siten ett{\"a} se olisi yhteensopivaa monien erilaisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevien n{\"a}kemysten kanssa. Lopuksi tarkastelen kysymyst{\"a} demokraattisten prosessien itseisarvosta julkisen demokraattisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon kannalta, ja arvioin, ett{\"a} t{\"a}st{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmasta oleellisinta on vuorovaikutuksellinen reiluus – se, ett{\"a} tunnistamme toisemme tasavertaisiksi erimielisyyden partaalla.",
keywords = "611 Philosophy, Political philosophy, Democratic legitimacy, Deliberative democracy, Democratic justification, Political equality, Relative equality, Intrinsic proceduralism, Epistemic proceduralism, Interactive justice, Intrinsic value, Value theory, Feasibility, 517 Political science, Political theory",
author = "Toppinen, {Tiina Pilvi}",
year = "2018",
month = "2",
day = "2",
language = "English",
isbn = "978-951-51-3295-6",
volume = "2018",
series = "Publications of the Faculty of Social Sciences",
publisher = "University of Helsinki, Department of Social Research",
number = "70",
address = "Finland",
edition = "1",
school = "Common Matters of the Faculty of Social Sciences",

}

Toppinen, TP 2018, 'Equals on the Verge of Disagreement: In Defense of Intrinsic Proceduralism', Common Matters of the Faculty of Social Sciences, Helsinki.

Equals on the Verge of Disagreement : In Defense of Intrinsic Proceduralism. / Toppinen, Tiina Pilvi.

1 ed. Helsinki : University of Helsinki, Department of Social Research, 2018. 164 p.

Research output: ThesisDoctoral ThesisMonograph

TY - THES

T1 - Equals on the Verge of Disagreement

T2 - In Defense of Intrinsic Proceduralism

AU - Toppinen, Tiina Pilvi

PY - 2018/2/2

Y1 - 2018/2/2

N2 - Jäsennän väitöskirjassani poliittisen filosofian keinoin demokraattisten päätöksentekoprosessien oikeutusta. Niin demokraattisten prosessien kritisoimisen kuin petraamisenkin kannalta on oleellista ymmärtää mihin demokratian legitimiteetti nojaa. Väitän, että demokraattisilla prosesseilla voi olla paitsi kontingenttia välinearvoa myös itseisarvoa – toisin sanoen demokraattiset prosessit eivät ole ainoastaan välineitä edistää mahdollisesti parempia päätöksiä, vaan ne voivat tietyin edellytyksin olla myös itsessään arvokkaita. Tutkimusta motivoivat tasavertaista julkista keskustelua ja dialogista harkintaa korostavan (niin kutsutun deliberatiivisen) demokratiaihanteen sekä käytännöllisen erimielisyyden ja eriarvoisuuden välisen dynamiikan esiin nostamat teoreettiset ja soveltavammatkin haasteet. Työn ensimmäisessä, kriittisessä osassa analysoin demokraattisten prosessien oikeutusta kolmen merkittävän nykyteoreetikon näkemysten kautta. Tarkasteluni kohteena ovat Joshua Cohenin deliberatiivinen demokratiaihanne, David Estlundin episteeminen proseduralismi, sekä Thomas Christianon demokraattista tasavertaisuutta korostava käsitys. Nämä kolme käsitystä nostavat esiin keskeisiä teemoja demokraattisten prosessien ja sisällöllisempien arvojen suhteesta, mutta kuten työssäni osoitan, niissä kaikissa on myös perustavanlaatuisia ongelmia. Jälkimmäisessä rakentavammassa osassa jäsennän demokraattisten prosessien itseisarvoa suhteessa välinearvoon sekä itseisarvon rakennetta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että demokraattiset prosessit voivat olla itsessään arvokkaita sikäli, kun ne konstituoivat kansalaisten keskinäistä (niin kutsuttua relationaalista) tasavertaisuutta. Vaikka yhteiskunnallinen erimielisyys ei ole demokraattisten prosessien itseisarvon edellytys, niin erimielisyys korostaa paitsi ensimmäisessä osassa käsiteltyjä ongelmia myös itseisarvoon nojaavan oikeutuksen merkitystä. Hyödynnän työn konstruktiivisessa osassa Emanuela Cevan ja Christian Rostbøllin tuoreita ideoita. Pyrin kuitenkin hahmottelemaan tasavertaisuuden kautta rakentuvaa itseisarvoa ja sen edellyttämää demokraattisten mahdollisuuksien tasa-arvoa minimaalisesti, siten että se olisi yhteensopivaa monien erilaisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevien näkemysten kanssa. Lopuksi tarkastelen kysymystä demokraattisten prosessien itseisarvosta julkisen demokraattisen päätöksenteon kannalta, ja arvioin, että tästä näkökulmasta oleellisinta on vuorovaikutuksellinen reiluus – se, että tunnistamme toisemme tasavertaisiksi erimielisyyden partaalla.

AB - Jäsennän väitöskirjassani poliittisen filosofian keinoin demokraattisten päätöksentekoprosessien oikeutusta. Niin demokraattisten prosessien kritisoimisen kuin petraamisenkin kannalta on oleellista ymmärtää mihin demokratian legitimiteetti nojaa. Väitän, että demokraattisilla prosesseilla voi olla paitsi kontingenttia välinearvoa myös itseisarvoa – toisin sanoen demokraattiset prosessit eivät ole ainoastaan välineitä edistää mahdollisesti parempia päätöksiä, vaan ne voivat tietyin edellytyksin olla myös itsessään arvokkaita. Tutkimusta motivoivat tasavertaista julkista keskustelua ja dialogista harkintaa korostavan (niin kutsutun deliberatiivisen) demokratiaihanteen sekä käytännöllisen erimielisyyden ja eriarvoisuuden välisen dynamiikan esiin nostamat teoreettiset ja soveltavammatkin haasteet. Työn ensimmäisessä, kriittisessä osassa analysoin demokraattisten prosessien oikeutusta kolmen merkittävän nykyteoreetikon näkemysten kautta. Tarkasteluni kohteena ovat Joshua Cohenin deliberatiivinen demokratiaihanne, David Estlundin episteeminen proseduralismi, sekä Thomas Christianon demokraattista tasavertaisuutta korostava käsitys. Nämä kolme käsitystä nostavat esiin keskeisiä teemoja demokraattisten prosessien ja sisällöllisempien arvojen suhteesta, mutta kuten työssäni osoitan, niissä kaikissa on myös perustavanlaatuisia ongelmia. Jälkimmäisessä rakentavammassa osassa jäsennän demokraattisten prosessien itseisarvoa suhteessa välinearvoon sekä itseisarvon rakennetta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että demokraattiset prosessit voivat olla itsessään arvokkaita sikäli, kun ne konstituoivat kansalaisten keskinäistä (niin kutsuttua relationaalista) tasavertaisuutta. Vaikka yhteiskunnallinen erimielisyys ei ole demokraattisten prosessien itseisarvon edellytys, niin erimielisyys korostaa paitsi ensimmäisessä osassa käsiteltyjä ongelmia myös itseisarvoon nojaavan oikeutuksen merkitystä. Hyödynnän työn konstruktiivisessa osassa Emanuela Cevan ja Christian Rostbøllin tuoreita ideoita. Pyrin kuitenkin hahmottelemaan tasavertaisuuden kautta rakentuvaa itseisarvoa ja sen edellyttämää demokraattisten mahdollisuuksien tasa-arvoa minimaalisesti, siten että se olisi yhteensopivaa monien erilaisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevien näkemysten kanssa. Lopuksi tarkastelen kysymystä demokraattisten prosessien itseisarvosta julkisen demokraattisen päätöksenteon kannalta, ja arvioin, että tästä näkökulmasta oleellisinta on vuorovaikutuksellinen reiluus – se, että tunnistamme toisemme tasavertaisiksi erimielisyyden partaalla.

KW - 611 Philosophy

KW - Political philosophy

KW - Democratic legitimacy

KW - Deliberative democracy

KW - Democratic justification

KW - Political equality

KW - Relative equality

KW - Intrinsic proceduralism

KW - Epistemic proceduralism

KW - Interactive justice

KW - Intrinsic value

KW - Value theory

KW - Feasibility

KW - 517 Political science

KW - Political theory

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-951-51-3295-6

VL - 2018

T3 - Publications of the Faculty of Social Sciences

PB - University of Helsinki, Department of Social Research

CY - Helsinki

ER -

Toppinen TP. Equals on the Verge of Disagreement: In Defense of Intrinsic Proceduralism. 1 ed. Helsinki: University of Helsinki, Department of Social Research, 2018. 164 p. (Publications of the Faculty of Social Sciences; 70).