Henkirikoskatsaus 2019

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Abstract

* Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7. * Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2018 oli 91 (+36 %). Todennäköisesti lopullinen määrä tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi. * Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. * Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten määrä oli vuonna 2018 13 % pienempi ja surmattujen miesten määrä 73 % suurempi kuin vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä alkoholisidonnaisessa väkivallassa. * Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 78 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (11 %). * Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 60 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot löytyivät vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä 83 % vastaan nostettiin syyte ja 71 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherKriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Number of pages59
ISBN (Electronic)978-951-51-0665-0
Publication statusPublished - 21 May 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameKatsauksia
PublisherKriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
No.34/2019
ISSN (Electronic)2342-7779

Fields of Science

  • 5141 Sociology
  • 513 Law

Cite this

Lehti, M. (2019). Henkirikoskatsaus 2019. (Katsauksia; No. 34/2019). Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Lehti, Martti. / Henkirikoskatsaus 2019. Helsinki : Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 59 p. (Katsauksia; 34/2019).
@book{051803fae3824ac2a9d73b14fa83f953,
title = "Henkirikoskatsaus 2019",
abstract = "* Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 {\%}) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehty{\"a} tahallista v{\"a}kivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7. * Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan p{\"a}{\"a}tytty{\"a}, t{\"a}m{\"a}n hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten m{\"a}{\"a}r{\"a} vuonna 2018 oli 91 (+36 {\%}). Todenn{\"a}k{\"o}isesti lopullinen m{\"a}{\"a}r{\"a} tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi. * Henkirikosten m{\"a}{\"a}r{\"a} kasvoi siten vuonna 2018 selv{\"a}sti edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymment{\"a} vuotta jatkunut yht{\"a}jaksoinen v{\"a}heneminen kuitenkin p{\"a}{\"a}ttyi. * Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten m{\"a}{\"a}r{\"a} oli vuonna 2018 13 {\%} pienempi ja surmattujen miesten m{\"a}{\"a}r{\"a} 73 {\%} suurempi kuin vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu n{\"a}ytt{\"a}isi tapahtuneen p{\"a}{\"a}asiassa syntyper{\"a}isten suomalaismiesten keskin{\"a}isess{\"a} alkoholisidonnaisessa v{\"a}kivallassa. * Henkirikosten p{\"a}{\"a}osa liittyy Suomessa keski-ik{\"a}isten ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ulkopuolella olevien miesten keskin{\"a}isiin alkoholink{\"a}ytt{\"o}tilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 {\%}:ssa aikuisten v{\"a}lisi{\"a} henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkell{\"a} humalassa, 78 {\%}:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai yst{\"a}v{\"a}n surmaama mies (43 {\%} uhreista). Seuraavaksi yleisimm{\"a}t ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 {\%}) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkil{\"o}n surmaama mies (11 {\%}). * Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneist{\"a} miehist{\"a} 60 {\%} oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edelt{\"a}neiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 {\%} oli ollut rikosta edelt{\"a}neiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 {\%} oli ollut el{\"a}m{\"a}ns{\"a} aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot l{\"o}ytyiv{\"a}t vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} Euroopan unionin yhdeks{\"a}nneksi korkein ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} korkeampi my{\"o}s kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhm{\"a}ss{\"a}. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ik{\"a}isten ty{\"o}tt{\"o}mien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden l{\"a}ntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2010–2016 ep{\"a}illyist{\"a} 83 {\%} vastaan nostettiin syyte ja 71 {\%} tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 {\%} sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.",
keywords = "5141 Sosiologia, henkirikos, henkirikollisuus, v{\"a}kivalta, ampuma-aseet, alkoholi, p{\"a}ihteet, uhrit, tekij{\"a}t, teonpiirteet, sukupuolittunut v{\"a}kivalta, naistutkimus, 513 Oikeustiede, murha, tappo, surma, lapsensurma",
author = "Martti Lehti",
year = "2019",
month = "5",
day = "21",
language = "suomi",
series = "Katsauksia",
publisher = "Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti",
number = "34/2019",
address = "Suomi",

}

Lehti, M 2019, Henkirikoskatsaus 2019. Katsauksia, no. 34/2019, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsinki.

Henkirikoskatsaus 2019. / Lehti, Martti.

Helsinki : Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 59 p. (Katsauksia; No. 34/2019).

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

TY - BOOK

T1 - Henkirikoskatsaus 2019

AU - Lehti, Martti

PY - 2019/5/21

Y1 - 2019/5/21

N2 - * Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7. * Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2018 oli 91 (+36 %). Todennäköisesti lopullinen määrä tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi. * Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. * Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten määrä oli vuonna 2018 13 % pienempi ja surmattujen miesten määrä 73 % suurempi kuin vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä alkoholisidonnaisessa väkivallassa. * Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 78 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (11 %). * Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 60 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot löytyivät vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä 83 % vastaan nostettiin syyte ja 71 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.

AB - * Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7. * Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2018 oli 91 (+36 %). Todennäköisesti lopullinen määrä tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi. * Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. * Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten määrä oli vuonna 2018 13 % pienempi ja surmattujen miesten määrä 73 % suurempi kuin vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä alkoholisidonnaisessa väkivallassa. * Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 78 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (11 %). * Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 60 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot löytyivät vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä 83 % vastaan nostettiin syyte ja 71 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.

KW - 5141 Sosiologia

KW - henkirikos

KW - henkirikollisuus

KW - väkivalta

KW - ampuma-aseet

KW - alkoholi

KW - päihteet

KW - uhrit

KW - tekijät

KW - teonpiirteet

KW - sukupuolittunut väkivalta

KW - naistutkimus

KW - 513 Oikeustiede

KW - murha

KW - tappo

KW - surma

KW - lapsensurma

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Katsauksia

BT - Henkirikoskatsaus 2019

PB - Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

CY - Helsinki

ER -

Lehti M. Henkirikoskatsaus 2019. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 59 p. (Katsauksia; 34/2019).