Abstract
Islannin maaperä ja maisema ovat jatkuvassa myllerryksessä luonnonvoimien, erityisesti tulivuorten
ja sään, vaikutuksesta. Maaperä on hyvin altis eroosiolle, ja ihmisen pitkäaikainen toiminta, erityisesti
laidunnus ja metsien käyttö ovat lisänneet eroosiota ja siitä johtuvia ongelmia. Tämä näkyy muun
muassa alkuperäisten metsäalueiden ja kasvipeitteisyyden katoamisena.
Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis) on osa Islannin maiseman tarinaa. Alun perin kasvi tuotiin
saarella 1900-luvun alussa maaperän parantamiseksi, ja se sopeutui nopeasti Islannin olosuhteisiin.
Lupiinin alkuperäinen tarkoitus oli sitoa typpeä maaperään ja näin edesauttaa muiden lajien leviämistä, mutta lupiinin kilpailukyky ja invasiiviset piirteet näitä kotoperäisiä lajeja kohtaan alkoivatkin
ottaa ylivallan. Tämä johti viranomaisia, asukkaita ja ympäristönsuojelijoita jakavaan keskusteluun.
Lupiinin leviämistä ja sen vaikutuksia paikalliseen kasvillisuuteen on tutkittu Islannissa jo useita
vuosikymmeniä, mutta laji on edelleen kiistanalainen. Joillain alueilla lupiini näyttää voivan edistää
muiden kasvien, kuten hieskoivun, kasvua, toisilla alueilla se taas aiheuttaa merkittäviä haittoja syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja.
Tämä herättää siis edelleen kysymyksiä: kuinka lupiinia tulisi Islannissa käyttää ja minkälaiset sen
mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ovat saaren herkille ekosysteemeille? Nykyään lupiini luokitellaan
Islannissa haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen leviämistä pyritään hillitsemään, mutta muuttuvassa ilmastossa kaikkia lajiin liittyviä käänteitä ei pystytä ennustamaan, eikä sen ekologista asemaa määrittämään.
ja sään, vaikutuksesta. Maaperä on hyvin altis eroosiolle, ja ihmisen pitkäaikainen toiminta, erityisesti
laidunnus ja metsien käyttö ovat lisänneet eroosiota ja siitä johtuvia ongelmia. Tämä näkyy muun
muassa alkuperäisten metsäalueiden ja kasvipeitteisyyden katoamisena.
Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis) on osa Islannin maiseman tarinaa. Alun perin kasvi tuotiin
saarella 1900-luvun alussa maaperän parantamiseksi, ja se sopeutui nopeasti Islannin olosuhteisiin.
Lupiinin alkuperäinen tarkoitus oli sitoa typpeä maaperään ja näin edesauttaa muiden lajien leviämistä, mutta lupiinin kilpailukyky ja invasiiviset piirteet näitä kotoperäisiä lajeja kohtaan alkoivatkin
ottaa ylivallan. Tämä johti viranomaisia, asukkaita ja ympäristönsuojelijoita jakavaan keskusteluun.
Lupiinin leviämistä ja sen vaikutuksia paikalliseen kasvillisuuteen on tutkittu Islannissa jo useita
vuosikymmeniä, mutta laji on edelleen kiistanalainen. Joillain alueilla lupiini näyttää voivan edistää
muiden kasvien, kuten hieskoivun, kasvua, toisilla alueilla se taas aiheuttaa merkittäviä haittoja syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja.
Tämä herättää siis edelleen kysymyksiä: kuinka lupiinia tulisi Islannissa käyttää ja minkälaiset sen
mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ovat saaren herkille ekosysteemeille? Nykyään lupiini luokitellaan
Islannissa haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen leviämistä pyritään hillitsemään, mutta muuttuvassa ilmastossa kaikkia lajiin liittyviä käänteitä ei pystytä ennustamaan, eikä sen ekologista asemaa määrittämään.
| Translated title of the contribution | Luonnon muovaama Islanti: Alaskanlupiinin (Lupinus nootkatensis) kiistanalaisuus maisemassa ja ekosysteemissä |
|---|---|
| Original language | English |
| Publication Year | 20 Dec 2023 |
| Publication status | Published - 20 Dec 2023 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Name | Suo |
|---|---|
| Publisher | Suoseura - Finnish Peatland Society |
| No. | 74 |
| ISSN (Electronic) | 0039-5471 |
Fields of Science
- 4112 Forestry
- invasive species
- erosion