Hugo Alfvén: Paimentytön tanssi sarjasta Vuorenkuningas op. 37

Säveltäjä Hugo Alfvén (1872-1960) on pitkään joutunut edustamaan konserttimusiikin ruotsalaisuutta: hänen kansanmusiikista vaikuttunut teoksensa Midsommarvaka vuodelta 1903 on ollut soitetuin ruotsalainen orkesterisävellys. Samaan Alfvénin kansallisromanttisten teosten joukkoon kuuluu myös hänen balettipantomiiminsa Bergakungen, Vuorenkuningas, joka sai kantaesityksensä Tukholman kuninkaallisessa oopperassa helmikuussa 1923. Ooppera veti Vuorenkuninkaan ohjelmistosta kuitenkin jo toisella näytäntökaudella pois, eikä se ole vakiintunut ohjelmistoihin. Yksittäisnumeroista Paimentytön tanssi on silti saavuttanut klassikon aseman.

Vuorenkuningas perustuu kansantarinaan, mutta Alfvén muokkasi siitä eräänlaisen kohtalokertomuksen synkkine loppuineen. Paimentytön tanssin hengästyttävät kuudestoistaosat eivät kuitenkaan anna murheelle sijaa. Ylipäätään Alfvénin soitetuimmat teokset antavat hänen taiteilijakaraktääristään aivan liian valoisan kuvan.

Hugo Alfvén oli keskeinen hahmo Ruotsin ja Suomen kulttuurivaihdossa vuosisadan alussa. Säveltäjä Moses Pergament arvosti Bergakungen-balettia erityisen korkealle. Jean Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa Alfvénista, että hän on sympatiske och geniale, sympaattinen ja nerokas. Lehtikirjoituksissa oli aiemmin viritelty jonkinlaista kilpailua Sibeliuksen ja Alfvénin musiikkien välille, mutta todellisuudessa säveltäjät olivat hyvissä väleissä. Esimerkiksi Sibeliuksen matkaa Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 he juhlistivat liiallisella määrällä absinttia.

Alfvén toimi myös kapellimestarina ja kävi johtamassa Helsingin kaupunginorkesteria vuosina 1906 ja 1921. Kapellimestari Robert Kajanuksen ja kumppanien ohjelmistossa oli useita hänen teoksiaan, varsinkin toinen sinfonia. Tanssiteoksena Vuorenkuningasta ei silti koskaan ole esitetty kokonaisena Suomessa.