TY - BOOK
T1 - Iäkkäiden lääkehoidon järkeistäminen moniammatillisena yhteistyönä
T2 - Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
AU - Kiiski, Enni Annika
AU - Kallio, Sonja Emilia
AU - Pohjanoksa-Mäntylä, Marika Kristiina
AU - Kumpusalo-Vauhkonen , Anne
AU - Järvensivu, Timo
AU - Airaksinen, Marja Sisko Anneli
AU - Mäntylä, Antti
PY - 2016
Y1 - 2016
N2 - Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteina oli tunnistaa ja kuvata moniammatillisia toimintamalleja iäkkäiden lääkehoidon järkeistämiseksi. Lisäksi koottiin tietoa toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kokemuksia hyödyistä ja toteuttamisen haasteista. Kirjallisuushaulla koottiin kattavasti tieteelliset vuosina 2000–2014 julkaistut tutkimukset (n=75). Aineisto kerättiin keskeisimmistä sähköisistä tieteellisistä tietokannoista. Tutkimuksista seitsemän oli järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, 32 satunnaistettu vertailevia kokeita ja 36 muilla tutkimusmenetelmillä tehtyjä tutkimuksia. Yleisimmät lääkehoidon järkeistämisen toimintaympäristöt olivat perusterveydenhuolto, hoitokodit, kotisairaanhoito ja apteekki. Lääkityksistä selvitettiin yleisimmin haitta- ja yhteisvaikutukset sekä annostukset. Valtaosa toimintamalleista oli hoidollisia arviointeja lääkityslistan tarkistamisen sijaan. Koetut toimintamallin vahvuudet olivat mm. uuden tiedon oppiminen, hoitoon sitoutumisen parantuminen, yhteisvaikutusten tunnistaminen, asiakassuhteiden paraneminen ja uuden näkökulman saanti potilaan hoitoon. Yleisin raportoitu heikkous oli toteuttamiseen kuluva aika. Tutkimukset antavat viitettä siitä, että moniammatilliset toimintamallit edistävät iäkkäiden lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Vaikutusta kliinisiin muuttujiin, kuten kuolleisuuteen, ei kuitenkaan havaittu. Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu kustannussäästöjä suorissa lääkekustannuksissa ja kokonaiskustannuksissa. Yleisin haaste on toteuttamiseen kuluva aika.
AB - Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteina oli tunnistaa ja kuvata moniammatillisia toimintamalleja iäkkäiden lääkehoidon järkeistämiseksi. Lisäksi koottiin tietoa toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kokemuksia hyödyistä ja toteuttamisen haasteista. Kirjallisuushaulla koottiin kattavasti tieteelliset vuosina 2000–2014 julkaistut tutkimukset (n=75). Aineisto kerättiin keskeisimmistä sähköisistä tieteellisistä tietokannoista. Tutkimuksista seitsemän oli järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, 32 satunnaistettu vertailevia kokeita ja 36 muilla tutkimusmenetelmillä tehtyjä tutkimuksia. Yleisimmät lääkehoidon järkeistämisen toimintaympäristöt olivat perusterveydenhuolto, hoitokodit, kotisairaanhoito ja apteekki. Lääkityksistä selvitettiin yleisimmin haitta- ja yhteisvaikutukset sekä annostukset. Valtaosa toimintamalleista oli hoidollisia arviointeja lääkityslistan tarkistamisen sijaan. Koetut toimintamallin vahvuudet olivat mm. uuden tiedon oppiminen, hoitoon sitoutumisen parantuminen, yhteisvaikutusten tunnistaminen, asiakassuhteiden paraneminen ja uuden näkökulman saanti potilaan hoitoon. Yleisin raportoitu heikkous oli toteuttamiseen kuluva aika. Tutkimukset antavat viitettä siitä, että moniammatilliset toimintamallit edistävät iäkkäiden lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Vaikutusta kliinisiin muuttujiin, kuten kuolleisuuteen, ei kuitenkaan havaittu. Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu kustannussäästöjä suorissa lääkekustannuksissa ja kokonaiskustannuksissa. Yleisin haaste on toteuttamiseen kuluva aika.
KW - 317 Farmasia
KW - lääkehoito
KW - lääkkeiden käyttö
KW - terveydenhuoltojärjestelmä
KW - vanhukset
KW - yhteistyö
M3 - Tutkimusraportti
T3 - Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita
BT - Iäkkäiden lääkehoidon järkeistäminen moniammatillisena yhteistyönä
PB - Sosiaali- ja terveysministeriö
CY - Helsinki
ER -