Abstract
Tässä työpaperissa esitellään THL:n käyttäytymisen ja viestinnän osaamis-keskuksen CUBE:n toteuttaman ja Sitran rahoittaman Informaatiohyvinvointi-hankkeen kirjallisuuskatsauksessa ja sidosryhmätilaisuuksissa esille nousseita havaintoja.
Hankkeen taustalla on havainto, että nykyinen digitaalinen informaatioympä-ristö tuottaa yhteiskunnallista epävakautta ja ihmisten pahoinvointia. Informaatioympäristön häiriöt yhtenä hyvinvointia uhkaavana tekijänä on huomioitu laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja tutkimustieto aiheesta on lisääntynyt valtavasti COVID-19-pandemian seurauksena. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta yhteistä määritelmää, jonka keskiössä olisi infor-maation ja hyvinvoinnin välinen suhde, ei ole vielä syntynyt. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa korostuvat yksilön terveyteen liittyvät aiheet ja toisaalta yhteiskunnan toimet esimerkiksi säädösten, politiikkatoimien ja ohjeistusten muodossa. Tässä hankkeessa katse kääntyy yhteiskunnan mesotasolle eli valtioiden ja yksilöiden välillä olevaan tasoon, jossa vaikuttavat instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt. Tavoitteena on syventää ymmärrystä
mesotason toimijoiden merkityksestä informaatiohyvinvoinnin määritelmän rakentamisessa.
Tämä työpaperi luo pohjan käsitteen määrittelylle nojaamalla aiempaan kirjallisuuteen ja mesotason toimijoista muodostettujen sidosryhmien keskusteluihin. Johdannossa taustoitetaan digitaalisen informaatioympäristön yhteiskuntatieteellistä, joka muodostavat hankkeen viitekehyksen. Sidosryhmätilaisuuksissa esille nousseet aiheet on jaoteltu neljäksi teemaksi, joista ensimmäinen liittyy jo olemassa oleviin, rinnakkaisiin käsityksiin, toinen ilmiön kontekstiin ja sen kääntöpuoliin, kolmas instituutioiden, organisaatioiden ja yhteisöjen rooliin informaatiohyvinvoinnin tuottajina ja neljäs arvoihin. Lopuksi esitämme informaatiohyvinvointia tukevia ratkaisuehdotuksia.
eri toimijoiden keskuudessa ja yhteiselle määritelmälle on tarve niin tutkimuksen, päätöksenteon kuin viestinnän aloilla
Hankkeen taustalla on havainto, että nykyinen digitaalinen informaatioympä-ristö tuottaa yhteiskunnallista epävakautta ja ihmisten pahoinvointia. Informaatioympäristön häiriöt yhtenä hyvinvointia uhkaavana tekijänä on huomioitu laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja tutkimustieto aiheesta on lisääntynyt valtavasti COVID-19-pandemian seurauksena. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta yhteistä määritelmää, jonka keskiössä olisi infor-maation ja hyvinvoinnin välinen suhde, ei ole vielä syntynyt. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa korostuvat yksilön terveyteen liittyvät aiheet ja toisaalta yhteiskunnan toimet esimerkiksi säädösten, politiikkatoimien ja ohjeistusten muodossa. Tässä hankkeessa katse kääntyy yhteiskunnan mesotasolle eli valtioiden ja yksilöiden välillä olevaan tasoon, jossa vaikuttavat instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt. Tavoitteena on syventää ymmärrystä
mesotason toimijoiden merkityksestä informaatiohyvinvoinnin määritelmän rakentamisessa.
Tämä työpaperi luo pohjan käsitteen määrittelylle nojaamalla aiempaan kirjallisuuteen ja mesotason toimijoista muodostettujen sidosryhmien keskusteluihin. Johdannossa taustoitetaan digitaalisen informaatioympäristön yhteiskuntatieteellistä, joka muodostavat hankkeen viitekehyksen. Sidosryhmätilaisuuksissa esille nousseet aiheet on jaoteltu neljäksi teemaksi, joista ensimmäinen liittyy jo olemassa oleviin, rinnakkaisiin käsityksiin, toinen ilmiön kontekstiin ja sen kääntöpuoliin, kolmas instituutioiden, organisaatioiden ja yhteisöjen rooliin informaatiohyvinvoinnin tuottajina ja neljäs arvoihin. Lopuksi esitämme informaatiohyvinvointia tukevia ratkaisuehdotuksia.
eri toimijoiden keskuudessa ja yhteiselle määritelmälle on tarve niin tutkimuksen, päätöksenteon kuin viestinnän aloilla
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |
| Number of pages | 12 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-343-863-7 |
| Publication status | Published - 2024 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Fields of Science
- 518 Media and communications