Abstract
Translated title of the contribution | Pragmatic Objectivity: Journalistic Knowledge and the Challenge of Relativism in a Pluralistic World |
---|---|
Original language | Finnish |
Awarding Institution |
|
Supervisors/Advisors |
|
Award date | 3 Jun 2016 |
Place of Publication | Helsinki |
Publisher | |
Print ISBNs | 978-951-51-1075-6 |
Electronic ISBNs | 978-951-51-1076-3 |
Publication status | Published - 3 Jun 2016 |
MoE publication type | G4 Doctoral dissertation (monograph) |
Note regarding dissertation
Themes of the dissertation have been dealt with in my articles and essays in several Finnish publications aimed at the wider audience.Fields of Science
- 518 Media and communications
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver
}
Helsinki: Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2016. 235 p.
Research output: Thesis › Doctoral Thesis › Monograph
TY - BOOK
T1 - Journalismin objektiivisuus
T2 - pragmaattinen tietokäsitys ja relativismin haaste moniarvoisessa maailmassa
AU - Lehtinen, Aki Petteri
PY - 2016/6/3
Y1 - 2016/6/3
N2 - Journalismin totuus ja objektiivisuus voivat pahoin käsitteinä ja käytännössä. Maailman tapahtumia ja ilmiöitä voi valita aiheiksi, kehystää, selittää, tulkita, arvottaa ja esittää monin eri tavoin laatujournalismissakin. Perinteiset tiedolliset ohjenuorat objektiivisuudesta totuudenmukaisuuteen on haastettu filosofian tietoteorioissa, viestinnän tutkimuksessa ja journalismissa. Konstruktionistiset ja relativistiset kritiikit pitävät ydinkäsitteitä tieto-opillisesti kestämättöminä ja käytännössä saavuttamattomina ideaaleina. Journalistista työtä ohjaavat vaihtoehtoiset tietokäsitykset voivat kuitenkin johtaa disinformaation ja propagandan sallivaan kaikki käy -relativismiin. Journalismin kriisi onkin ehkä ensisijaisesti tiedollinen. Tutkimusten mukaan yleisöt yhä odottavat laatujournalismilta analyyttisyyttä, kriittisyyttä ja syvällisyyttä. Ne saattaisivat tukea journalismin elinehtoja: media-alustasta riippumatonta ajankohtaistiedon luotettavuutta ja uskottavuutta. Toisaalta journalisteja velvoittavat totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen Journalistin ohjeet, joihin toimittajat ovat edelleen vahvasti sitoutuneet uuden empiirisen tutkimuksen perusteella. Journalismin toivotaan paljastavan ja selittävän tapahtumia, tekoja ja epäkohtia sekä tarjoavan ratkaisuehdotuksia yhteisöllisiin ja yksilöllisiin ongelmiin moniarvoisessa demokratiassa. Väitöstutkimuksessa vastataan journalismin tiedolliseen kriisiin eli vahvimpiin konstruktionistisiin ja relativistisiin kritiikkeihin pragmatistisen tietokäsityksen pohjalta. Pragmaattisessa filosofiassa on hahmoteltu lupaavaa objektiivisuuskäsitystä relativismia vastaan. Se ei kuitenkaan vielä ole huomioinut journalismin demokraattisen erityisroolin vaatimuksia tai journalismin tutkimuksen käsitteellisiä tarpeita. Esitetty hahmotelma kärsii myös tieto-opillisista heikkouksista, joita tässä väitöstutkimuksessa korjataan vastaamalla kritiikkeihin journalismin ja sen tutkimuksen filosofialla. Pragmaattinen objektiivisuus on kokonaisvaltainen tietokäsitys, jonka avulla selkeytetään 1) journalismin tiedollista autonomiaa suhteessa kilpaileviin ajankohtaisinformaation tuottajiin pluralistisessa libelaarissa demokratiassa, 2) journalistien ammatillista itseymmärrystä ja tiedollista toimintaa ei-relativistisessa käsitteelliskäytännöllisessä viitekehyksessä sekä 3) journalismin ja sen tutkimuksen keinotekoista erottelua, jonka ylittäminen pragmaattisella tietokäsityksella sekä sen soveltamisella journalismin tutkimuksessa ja käytännössä auttaa vastaamaan relativismin asettamiin tiedollisiin, eettisiin ja yhteiskunnallisiin houkutuksiin ja haasteisiin. Pragmaattinen objektiivisuus keskittyy tiedonhankinnan menetelmään ja sitä ohjaaviin normeihin totuudenmukaisen tiedon tavoittelussa. Se tarjoaa käsitteelliskäytännöllisen ratkaisumallin journalismin ja sen tutkimuksen vaikeuksiin. Kehiteltävä malli pyrkii yhtäältä huomioimaan journalismin nykytilanteen ja toisaalta parantamaan tutkimuksellisia välineitä osana pitkäjänteisempää ja monialaista journalismin ja demokratian akateemista tutkimusprosessia, johon kiinteästi liittyvät myös läheisten humanististen ja yhteiskuntatieteellisten suuntausten perustavat kysymyksenasettelut.
AB - Journalismin totuus ja objektiivisuus voivat pahoin käsitteinä ja käytännössä. Maailman tapahtumia ja ilmiöitä voi valita aiheiksi, kehystää, selittää, tulkita, arvottaa ja esittää monin eri tavoin laatujournalismissakin. Perinteiset tiedolliset ohjenuorat objektiivisuudesta totuudenmukaisuuteen on haastettu filosofian tietoteorioissa, viestinnän tutkimuksessa ja journalismissa. Konstruktionistiset ja relativistiset kritiikit pitävät ydinkäsitteitä tieto-opillisesti kestämättöminä ja käytännössä saavuttamattomina ideaaleina. Journalistista työtä ohjaavat vaihtoehtoiset tietokäsitykset voivat kuitenkin johtaa disinformaation ja propagandan sallivaan kaikki käy -relativismiin. Journalismin kriisi onkin ehkä ensisijaisesti tiedollinen. Tutkimusten mukaan yleisöt yhä odottavat laatujournalismilta analyyttisyyttä, kriittisyyttä ja syvällisyyttä. Ne saattaisivat tukea journalismin elinehtoja: media-alustasta riippumatonta ajankohtaistiedon luotettavuutta ja uskottavuutta. Toisaalta journalisteja velvoittavat totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen Journalistin ohjeet, joihin toimittajat ovat edelleen vahvasti sitoutuneet uuden empiirisen tutkimuksen perusteella. Journalismin toivotaan paljastavan ja selittävän tapahtumia, tekoja ja epäkohtia sekä tarjoavan ratkaisuehdotuksia yhteisöllisiin ja yksilöllisiin ongelmiin moniarvoisessa demokratiassa. Väitöstutkimuksessa vastataan journalismin tiedolliseen kriisiin eli vahvimpiin konstruktionistisiin ja relativistisiin kritiikkeihin pragmatistisen tietokäsityksen pohjalta. Pragmaattisessa filosofiassa on hahmoteltu lupaavaa objektiivisuuskäsitystä relativismia vastaan. Se ei kuitenkaan vielä ole huomioinut journalismin demokraattisen erityisroolin vaatimuksia tai journalismin tutkimuksen käsitteellisiä tarpeita. Esitetty hahmotelma kärsii myös tieto-opillisista heikkouksista, joita tässä väitöstutkimuksessa korjataan vastaamalla kritiikkeihin journalismin ja sen tutkimuksen filosofialla. Pragmaattinen objektiivisuus on kokonaisvaltainen tietokäsitys, jonka avulla selkeytetään 1) journalismin tiedollista autonomiaa suhteessa kilpaileviin ajankohtaisinformaation tuottajiin pluralistisessa libelaarissa demokratiassa, 2) journalistien ammatillista itseymmärrystä ja tiedollista toimintaa ei-relativistisessa käsitteelliskäytännöllisessä viitekehyksessä sekä 3) journalismin ja sen tutkimuksen keinotekoista erottelua, jonka ylittäminen pragmaattisella tietokäsityksella sekä sen soveltamisella journalismin tutkimuksessa ja käytännössä auttaa vastaamaan relativismin asettamiin tiedollisiin, eettisiin ja yhteiskunnallisiin houkutuksiin ja haasteisiin. Pragmaattinen objektiivisuus keskittyy tiedonhankinnan menetelmään ja sitä ohjaaviin normeihin totuudenmukaisen tiedon tavoittelussa. Se tarjoaa käsitteelliskäytännöllisen ratkaisumallin journalismin ja sen tutkimuksen vaikeuksiin. Kehiteltävä malli pyrkii yhtäältä huomioimaan journalismin nykytilanteen ja toisaalta parantamaan tutkimuksellisia välineitä osana pitkäjänteisempää ja monialaista journalismin ja demokratian akateemista tutkimusprosessia, johon kiinteästi liittyvät myös läheisten humanististen ja yhteiskuntatieteellisten suuntausten perustavat kysymyksenasettelut.
KW - 518 Media- ja viestintätieteet
UR - http://etiikka.fi
UR - http://www.kaltio.fi/uusin/lehtinen515
UR - http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68074/journalismikritiikin_vuosikirja_2013.pdf?sequence=1
M3 - Väitöskirja
SN - 978-951-51-1075-6
T3 - Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja
PB - Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
CY - Helsinki
ER -