Joustavaan perusopetukseen: JOPO-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen

Ulla Numminen ja Najat Ouakrim-Soivio

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Abstract

Kirja Joustavaan perusopetukseen – JOPO-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen on syntynyt opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämän koulupudokkaiden aktivointihankkeen yhteydessä. JOPO-toiminnan tarkoituksena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. Toimintaa kutsutaan nimellä joustava perusopetus (JOPO). Se tapahtuu perusopetuksen yhteydessä ja yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta työskentelymuodoissa on otettu käyttöön joustavia toimintamalleja ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Periaatteena on yhteinen koulu kaikille -teema.

Toiminnassa tehostetaan moniammatillista, eri organisaatioiden yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Myös vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään ja erilaisin työmuodoin pyritään tukemaan vanhempia näiden kasvatustyössä.

Joustava perusopetus on tarkoitus vakiinnuttaa uutena perusopetuksen toimintamallina ja se on tarkoitettu nuorille, jotka opiskelussaan hyötyisivät toiminnallisista ja työpainotteisista työmuodoista. Toimintaan osallistuu lukuvuonna 2006 – 2007 yhteensä 27 kuntaa eri puolilta Suomea ja lukuvuonna 2007 – 2008 JOPO-ryhmiä ryhmiä on kaikkiaan 75. Opetusministeriö tukee kunkin ryhmän toimintaa kahden lukuvuoden ajan. Koulutuksen järjestäjät ovat sitoutuneet vakiinnuttamaan toiminnan.

Joustavalla perusopetuksella on vaikutusta paitsi nuorten opiskeluun, myös kunnan ja koulujen toimintaan sekä opettajien työhön. Joustavan perusopetuksen tavoitteita voidaan näiden ryhmien näkökulmista tarkastella seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on ehkäistä koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua varhain havaittuihin ongelmiin. Samalla edistetään toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella. Koulujen kannalta tavoitteena on kehittää opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjenhyödyntämiseen. Samalla edistetään koulun ja työelämän yhteistyötä. Opettajien kannalta tavoitteena on antaa valmiuksia varhaisen puuttumiseen tähtäävissä työmuodoissa sekä kehittää opettajien taitoja moniammatillisessa yhteistyössä. Kuntien kannalta tavoitteena on edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä.

Joustava perusopetus järjestetään peruskoulun yhteydessä, noin 10 oppilaan ryhmässä, johon ohjataan luokkien 7 – 9 oppilaita. Ryhmä opiskelee yhdessä noin kaksi vuotta peruskoulun päättymiseen asti. Ryhmään voi kuulua myös lisäopetuksen (10. luokan) oppilaita.

Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta opetusjärjestelyt poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä voivat olla erimuotoiset leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit, koulutuskokeilut tms. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan ne kullekin oppilaalle sopiviksi.

Ryhmän opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat koulun rehtori, ryhmän opettaja tai erityisopettaja sekä kunnan osoittama päätoiminen nuorisotyöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä peruskoulun muiden opettajien ja työpaikoilla opiskelua ohjaavien kanssa. Nuorisotyöntekijän tai sosiaalityöntekijän tehtävät keskittyvät erityisesti nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön sekä työpaikkaverkoston kehittämiseen. Opettaja vastaa opetuksesta ja arvioinnista normaaliin tapaan.

Työpaikoilla ohjauksesta vastaa työpaikan työntekijä, työpaikkaohjaaja, joka toimii oppilaan opastajana ja tukena. Koulu perehdyttää työpaikkaohjaajat ohjaustehtävään. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Luokan opettaja ja nuorisotyöntekijä vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkajaksojen oppimistehtävät arvioidaan. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset.

Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla pyritään varmistamaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan saaminen. Jokaisella oppilaalla on koulun päättyessä jatkosuunnitelma. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Rehtoreille, opettajille ja nuorisotyön tai sosiaalitoimen työntekijöille järjestetään valtakunnallista ja alueellista täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on tukea hankkeen käynnistymistä ja vakiinnuttamista. Joustavaan perusopetukseen liittyy seuranta- ja arviointitutkimus, jonka loppuraportti valmistuu elokuussa 2008.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherOpetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
Volume2007:15
Edition1.painos
Number of pages111
ISBN (Print)978-952-485-358-3
ISBN (Electronic)978-952-485-359-0 (PDF)
Publication statusPublished - 2007
Externally publishedYes
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Cite this

Ulla Numminen ja Najat Ouakrim-Soivio (2007). Joustavaan perusopetukseen: JOPO-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. (1.painos ed.) Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.