Kak i počemu zabyli obščuju borbu Rossii i Finljandii v Krymskoj vojne? (engl. yhteenveto: How and Why Was Russia’s and Finland’s Fighting on One Side in the Crimean War Forgotten?)

Perinteinen käsitys Suomen roolista Krimin sodassa on sekä Suomessa että Venäjällä, että Suomi oli siinä sotaakäyvän suurvallan vähämerkityksellisenä periferiana. Kuitenkin Suomi oli vahvimmin mukaanjoutunut osa pohjimmiltaan tärkeintä sotanäyttämöä, Itämerta, jonka pohjukassa oli uhanalainen Venäjän pääkaupunki Pietari. Suomalaiset myös ottivat sotaan osaa innokkaasti ja aktiivisesti tukien ratkaisevasti Venäjän armeijaa Venäjälle propagandistisesti merkittävissä voitoissa Kokkola-Halkokarin molemmissa reideissä 1854 ja 1855. Tästä seuraava Venäjän ja erityisesti keisari Aleksanteri II luottamuksen kasvu Suomeen oli ratkaisevan tärkeä Suomen autonomia laajentamiselle 1850-70-luvuilla. 1900-luvulla alkaa aktiivinen Suomen Krimin sodan roolin unohtamispolitiikka sekä Suomessa että Venäjällä, ensin suurvenäläisten finnofobien toimesta, jotka pyrkivät poistamaan Suomen erityisaseman Venäjän valtakunassa. Suomessa ratkaisevan impulssin antoi maan itsenäistyminen venäläis- ja kommunisminvastaisen ideologian ohjauksessa, jolle muisto suomalais-venäläisistä yhteisistä taisteluista ei ollut toivottu.