Kalkkunoiden hyvinvointi

Kalkkunoitten kaasutainnutuksella voidaan vähentää monia eläintä stressaavia käsittelyvaiheita. Kaasutainnutus tullaan sallimaan Suomessa 1.1.2013 alkaen. Erilaisten kaasuseosten vaikutuksista kalkkunoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittua tietoa. Aikaisemmissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on kasvavien kalkkunoiden verestä löydetty korkeita kreatiinikinaasipitoisuuksia, joiden yhteyttä lintujen hyvinvointiin ei tiedetä. Kalkkunoiden hyvinvointi -projektissa tutkittiin 38 kalkkunalla onko kalkkunoiden veren korkea kreatiinikinaasipitoisuus merkki eläimen tuntemasta kipulääkkeillä poistettavasta kivusta. Lisäksi tutkittiin miten erilaiset kaasutainnutusmenetelmät soveltuvat sekä eläinten hyvinvoinnin että lihan laadun kannalta kalkkunoitten teurastukseen erityisesti pienteurastamossa käytettyinä. Projekti toteutettiin Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston sekä Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteen laitoksen välisenä yhteistyönä. Hanketta johti professori Anna Valros ja vastuussa projektin etenemisestä olivat ELT Laura Hänninen ja ETT Maria Ylä-Ajos. Projektin kokonaiskustannukset olivat 96 663,51 euroa.
Veren keskimääräinen kreatiinikinaasipitoisuus oli 15-16 viikon ikäisillä kalkkunakukoilla (n=36) 15,1 U/ml (SEM 1,3 U/ml). Suonensisäinen kolmipäiväinen meloksikaamilääkitys ei merkittävästi parantanut kalkkunoitten kävelyhalukkuutta testissä verrattuna plaseboryhmään. Huolimatta eläinten nopeasta kasvusta, niiden pectoralis superficialis ja gastrognemius lihaksissa havaittiin olevan vähän tai enintään kohtalaisesti lihasvaurioita. Tämä saattoi vähentää kipulääkityksen havaittua vaikutusta.
Hankkeessa vertaillut tainnutuskaasuseokset olivat: 1) 90 % N₂ ja 10 % ilma (eli 98 % N₂) 2) 60 % CO₂ ja 40 % ilma, 3) 76 % N₂ ja 24 % CO₂, 4) kaksivaiheinen tainnutus, jossa ensin seos 40 % CO₂, 30 % N₂ ja 30 % O₂, jota seurasi 60 % CO₂ ja 40 % ilmaa. Teurastuksen yhteydessä siipikarjan altistamista suoraa yli 40 % CO₂ sisältäville kaasuseoksille ei tulla sallimaan. Kalkkunat taintuivat kaikilla tutkituilla kaasuseoksilla noin minuutissa. Tainnutuksen yhteydessä esiintyi lihaskouristuksia. Kouristukset alkoivat samoihin aikoihin kuin tajuttomuus/tunnottomuus ja ne saattavat heikentää eläimen hyvinvointia. Poikkeuksen muodosti kaksivaiheinen hiilidioksiditainnutusta, jota käytettäessä kouristukset alkoivat selvästi vasta taintumisen jälkeen. Lihan laadussa ei ollut eroa tutkittujen kaasujen välillä, kun rintalihas jäähdytettiin nopeasti. Jäähdytyksen hidastaminen paransi hiilidioksidilla tainnutettujen, mutta ei typellä tainnutettujen lintujen lihan laatua. Typpitainnutuksen jälkeen ruhot on mahdollista jäähdyttää hyvin nopeasti lihan laadun kärsimättä. Tämän tutkimuksen perusteella typen käyttöä kalkkunoitten tainnuttamiseen pienteurastamoissa ei kuitenkaan voi suositella.