Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä - Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi / Reflections on an education policy paradox: how did social sector occupational groups get a dominant position in early education

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan kehitystä kohti koulutuspoliittiseksi paradoksiksi nimettyä tilannetta, jossa entistä useammalla päiväkodissa työskentelevällä on sosiaali- ja terveysalan koulutus, vaikka varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Artikkelissa kuvataan päiväkotien henkilöstörakenteen muotoutumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä 1970-luvulta 2010-luvulle keskittyen lastentarhanopettajan tehtävissä työskenteleviin. Muutoksen vaiheita tarkastellaan säädösten, dokumenttien ja muun kirjallisen materiaalin valossa. Tarkastelun kehikkona on sosiaali- ja opetushallinnon sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen jännitteinen suhde varhaiskasvatusjärjestelmän eri vaiheissa. Henkilöstön kokoonpanoa ja koulutustarvetta koskevassa päätöksenteossa ovat korostuneet sosiaalihallinnon näkökulma ja etujärjestöjen intressit. Johtuen toimialan aikaisemmasta sijainnista sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa lastentarhanopettajien koulutustarvetta ei selvitetty samaan tapaan kuin muiden opettajaryhmien, ja koulutusmäärät yliopistoissa ovat olleet pitkään liian pienet. Samanaikainen sosiaalialan AMK-koulutusten voimakas laajeneminen vauhditti epäsuhdan syntymistä. Artikkelissa pohditaan myös valtakunnallisten kehittämishankkeiden yhteyttä päiväkotien henkilöstörakenteeseen.
Original languageFinnish
JournalKasvatus & Aika
Volume11
Issue number3
Pages (from-to)4-20
Number of pages17
ISSN1797-2299
Publication statusPublished - 29 Sep 2017
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 516 Educational sciences

Cite this

@article{2e3fe0b289d045feae5556dee5074182,
title = "Koulutuspoliittisen paradoksin j{\"a}ljill{\"a} - Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi / Reflections on an education policy paradox: how did social sector occupational groups get a dominant position in early education",
abstract = "Artikkelissa tarkastellaan kehityst{\"a} kohti koulutuspoliittiseksi paradoksiksi nimetty{\"a} tilannetta, jossa entist{\"a} useammalla p{\"a}iv{\"a}kodissa ty{\"o}skentelev{\"a}ll{\"a} on sosiaali- ja terveysalan koulutus, vaikka varhaiskasvatus on osa koulutusj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Artikkelissa kuvataan p{\"a}iv{\"a}kotien henkil{\"o}st{\"o}rakenteen muotoutumista ja siihen vaikuttaneita tekij{\"o}it{\"a} 1970-luvulta 2010-luvulle keskittyen lastentarhanopettajan teht{\"a}viss{\"a} ty{\"o}skenteleviin. Muutoksen vaiheita tarkastellaan s{\"a}{\"a}d{\"o}sten, dokumenttien ja muun kirjallisen materiaalin valossa. Tarkastelun kehikkona on sosiaali- ja opetushallinnon sek{\"a} yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen v{\"a}linen j{\"a}nnitteinen suhde varhaiskasvatusj{\"a}rjestelm{\"a}n eri vaiheissa. Henkil{\"o}st{\"o}n kokoonpanoa ja koulutustarvetta koskevassa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteossa ovat korostuneet sosiaalihallinnon n{\"a}k{\"o}kulma ja etuj{\"a}rjest{\"o}jen intressit. Johtuen toimialan aikaisemmasta sijainnista sosiaali- ja terveysministeri{\"o}n alaisuudessa lastentarhanopettajien koulutustarvetta ei selvitetty samaan tapaan kuin muiden opettajaryhmien, ja koulutusm{\"a}{\"a}r{\"a}t yliopistoissa ovat olleet pitk{\"a}{\"a}n liian pienet. Samanaikainen sosiaalialan AMK-koulutusten voimakas laajeneminen vauhditti ep{\"a}suhdan syntymist{\"a}. Artikkelissa pohditaan my{\"o}s valtakunnallisten kehitt{\"a}mishankkeiden yhteytt{\"a} p{\"a}iv{\"a}kotien henkil{\"o}st{\"o}rakenteeseen.",
keywords = "516 Kasvatustieteet",
author = "Eeva-Leena Onnismaa and Marjatta Kalliala and Leena Tahkokallio",
year = "2017",
month = "9",
day = "29",
language = "suomi",
volume = "11",
pages = "4--20",
journal = "Kasvatus & Aika",
issn = "1797-2299",
publisher = "Kasvatuksen Historian Tutkimusverkosto / Suomen Kouluhistoriallinen Seura",
number = "3",

}

TY - JOUR

T1 - Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä - Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi / Reflections on an education policy paradox: how did social sector occupational groups get a dominant position in early education

AU - Onnismaa, Eeva-Leena

AU - Kalliala, Marjatta

AU - Tahkokallio, Leena

PY - 2017/9/29

Y1 - 2017/9/29

N2 - Artikkelissa tarkastellaan kehitystä kohti koulutuspoliittiseksi paradoksiksi nimettyä tilannetta, jossa entistä useammalla päiväkodissa työskentelevällä on sosiaali- ja terveysalan koulutus, vaikka varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Artikkelissa kuvataan päiväkotien henkilöstörakenteen muotoutumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä 1970-luvulta 2010-luvulle keskittyen lastentarhanopettajan tehtävissä työskenteleviin. Muutoksen vaiheita tarkastellaan säädösten, dokumenttien ja muun kirjallisen materiaalin valossa. Tarkastelun kehikkona on sosiaali- ja opetushallinnon sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen jännitteinen suhde varhaiskasvatusjärjestelmän eri vaiheissa. Henkilöstön kokoonpanoa ja koulutustarvetta koskevassa päätöksenteossa ovat korostuneet sosiaalihallinnon näkökulma ja etujärjestöjen intressit. Johtuen toimialan aikaisemmasta sijainnista sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa lastentarhanopettajien koulutustarvetta ei selvitetty samaan tapaan kuin muiden opettajaryhmien, ja koulutusmäärät yliopistoissa ovat olleet pitkään liian pienet. Samanaikainen sosiaalialan AMK-koulutusten voimakas laajeneminen vauhditti epäsuhdan syntymistä. Artikkelissa pohditaan myös valtakunnallisten kehittämishankkeiden yhteyttä päiväkotien henkilöstörakenteeseen.

AB - Artikkelissa tarkastellaan kehitystä kohti koulutuspoliittiseksi paradoksiksi nimettyä tilannetta, jossa entistä useammalla päiväkodissa työskentelevällä on sosiaali- ja terveysalan koulutus, vaikka varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Artikkelissa kuvataan päiväkotien henkilöstörakenteen muotoutumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä 1970-luvulta 2010-luvulle keskittyen lastentarhanopettajan tehtävissä työskenteleviin. Muutoksen vaiheita tarkastellaan säädösten, dokumenttien ja muun kirjallisen materiaalin valossa. Tarkastelun kehikkona on sosiaali- ja opetushallinnon sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen jännitteinen suhde varhaiskasvatusjärjestelmän eri vaiheissa. Henkilöstön kokoonpanoa ja koulutustarvetta koskevassa päätöksenteossa ovat korostuneet sosiaalihallinnon näkökulma ja etujärjestöjen intressit. Johtuen toimialan aikaisemmasta sijainnista sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa lastentarhanopettajien koulutustarvetta ei selvitetty samaan tapaan kuin muiden opettajaryhmien, ja koulutusmäärät yliopistoissa ovat olleet pitkään liian pienet. Samanaikainen sosiaalialan AMK-koulutusten voimakas laajeneminen vauhditti epäsuhdan syntymistä. Artikkelissa pohditaan myös valtakunnallisten kehittämishankkeiden yhteyttä päiväkotien henkilöstörakenteeseen.

KW - 516 Kasvatustieteet

M3 - Artikkeli

VL - 11

SP - 4

EP - 20

JO - Kasvatus & Aika

JF - Kasvatus & Aika

SN - 1797-2299

IS - 3

ER -