Kuluttajadatan mahdollisuudet ja haasteet kansanterveystutkimuksessa; case LoCard

Maijaliisa Erkkola, Mikael Fogelholm, Hannu Saarijärvi, Liisa Uusitalo, Jaakko Nevalainen

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumista
ja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.
Original languageFinnish
JournalSosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
Volume56
Issue number2
Pages (from-to)76-87
Number of pages12
ISSN0355-5097
DOIs
Publication statusPublished - May 2019
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 3143 Nutrition
  • 416 Food Science

Cite this

@article{a9b85c85459f44708acbce0847fe96ed,
title = "Kuluttajadatan mahdollisuudet ja haasteet kansanterveystutkimuksessa; case LoCard",
abstract = "Kuluttajadata on tuottanut merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} lis{\"a}arvoa erityisesti elinkeinoel{\"a}m{\"a}lle, mutta yksil{\"o}n valintoihin liittyv{\"a}t, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt p{\"a}ivitt{\"a}istavaramarkkina mahdollistaa v{\"a}est{\"o}n elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhm{\"a}n asiakasomistajille l{\"a}hetettiin s{\"a}hk{\"o}inen suostumuslomake ja tiedote, jossa heit{\"a} pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkil{\"o}st{\"o}n yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ik{\"a} on 46 (vaihteluv{\"a}li 16–90) vuotta ja heist{\"a} 68,5 {\%} on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa m{\"a}{\"a}rittiv{\"a}t sukupuoli ja ik{\"a}. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusn{\"a}k{\"o}kulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitk{\"a} ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn ep{\"a}tarkoituksenmukaisuus sek{\"a} puuttuva tieto ostojen ja yksil{\"o}tason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyv{\"a}t ostotiedot ovat terveystutkimuksen n{\"a}k{\"o}kulmasta l{\"a}hes ilmainen oheistuote, jotka syntyv{\"a}t jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} riippumattomassa tutkimusk{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin v{\"a}est{\"o}aineistoihin yhdistett{\"a}ess{\"a}. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekij{\"o}it{\"a}, elintapojen kasaantumistaja niiden alueellisia sek{\"a} sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen l{\"o}yd{\"o}ksi{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa my{\"o}s n{\"a}ytt{\"o}{\"a} yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehitt{\"a}miseksi.",
keywords = "3143 Ravitsemustiede, 416 Elintarviketieteet, Ravitsemustiede",
author = "Maijaliisa Erkkola and Mikael Fogelholm and Hannu Saarij{\"a}rvi and Liisa Uusitalo and Jaakko Nevalainen",
year = "2019",
month = "5",
doi = "10.23990/sa.80448",
language = "suomi",
volume = "56",
pages = "76--87",
journal = "Sosiaalil{\"a}{\"a}ketieteellinen aikakauslehti",
issn = "0355-5097",
publisher = "Sosiaalil{\"a}{\"a}ketieteen yhdistys",
number = "2",

}

Kuluttajadatan mahdollisuudet ja haasteet kansanterveystutkimuksessa; case LoCard. / Erkkola, Maijaliisa; Fogelholm, Mikael; Saarijärvi, Hannu; Uusitalo, Liisa; Nevalainen, Jaakko.

In: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, Vol. 56, No. 2, 05.2019, p. 76-87.

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

TY - JOUR

T1 - Kuluttajadatan mahdollisuudet ja haasteet kansanterveystutkimuksessa; case LoCard

AU - Erkkola, Maijaliisa

AU - Fogelholm, Mikael

AU - Saarijärvi, Hannu

AU - Uusitalo, Liisa

AU - Nevalainen, Jaakko

PY - 2019/5

Y1 - 2019/5

N2 - Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumistaja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.

AB - Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumistaja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.

KW - 3143 Ravitsemustiede

KW - 416 Elintarviketieteet

KW - Ravitsemustiede

U2 - 10.23990/sa.80448

DO - 10.23990/sa.80448

M3 - Artikkeli

VL - 56

SP - 76

EP - 87

JO - Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti

JF - Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti

SN - 0355-5097

IS - 2

ER -