"Lähes aina haettaessa sanotaan, että ihan ok päivä - mitä se lopulta tarkoittaa?": Lasten vanhempien ja henkilökunnan osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Tässä tutkimuksessa selvitettiin pääkaupunkiseudun päiväkotien työtiimien (N=1588) käsityksiä omasta osallisuudestaan työyhteisössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös samojen vastaajien käsityksiä heidän oman päiväkotinsa lasten vanhempien osallisuudesta. Koko alueen kunnallista päiväkotikenttää koskeva, aikuistiimeille kohdistettu sähköinen kysely osoitettiin 2000 tiimille ja toteutettiin maaliskuussa 2011. Tämän lisäksi joitain vanhempia (N=62) pyydettiin vastaamaan samoihin heitä itseään koskeviin kysymyksiin. Vanhempia koskeva tiedonkeruu tapahtui kesän 2011 kuluessa henkilökohtaisesti tai puhelimitse suoritetun haastattelun kautta tai vaihtoehtoisesti sähköisellä lomakkeella.

Kyselyn vastausprosentiksi tuli 76 %. Vastanneissa tiimeissä oli hoidossa yli 25 000 lasta ja niissä työskenteli noin 5272 kasvatus- ja opetushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Sekä määrällisiä että laadullisia tuloksia analysoitiin niille luonteenomaisilla analyysimenetelmillä. Määrällisen aineiston kohdalla se tapahtui lähinnä vertailemalla keskiarvoja. Laadullisesta aineistosta eriteltiin asiakokonaisuuksia, joille annettiin koodinimet ja jotka ryhmiteltiin alaluokkiin, yläluokkiin ja pääluokkiin.

Lasten vanhempien osallisuus on noussut esille erityisesti pyrittäessä kehittämään kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä kuvaava käsite ja suhde, joka pitää sisällään kahden osapuolen välisen kuuntelemisen, kunnioittamisen, luottamuksen ja dialogin. Vanhempien osallisuus päivähoidossa perustuu vanhempien kasvatusoikeuteen lapseensa nähden. Päivähoitopaikka ei tuo muutosta tähän asiaan. (Kaskela & Kekkonen, 2006). Kasvatuskumppanuussuhde mahdollistaa vanhempien osallisuuden toteutumisen ja osallisuus on samalla osa kasvatuskumppanuutta.

Henkilökunnan osallisuus liittyy voimaantumisen, sitoutumisen ja työn imun käsitteisiin. Voimaantuminen vaikuttaa monin tavoin sitoutumiseen: vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen ja heikko voimaantuminen johtaa heikkoon sitoutumiseen (Apple & Jungck 1992). Työn imu voi tarttua työntekijältä toiselle ja parhaimmillaan muodostaa yhteisöllisyyden tunteen työpaikalla, jolloin energisyys ja innostuneisuus ovat jaettua ja yhteistä (Salanova & Schaufeli, 2008).

Tulosten perusteella lasten vanhempien osallisuus ilmenee selvimmin tuonti- ja hakutilanteissa tapahtuvien omaa lasta koskevien kysymysten sekä aloitteiden muodossa. Aloitteet koskivat erityisesti lasten perushoitoon ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Suurimmat päiväkotia koskevat vanhempien muutostoiveet kohdistuivat tiedonkulkuun.

Suurin osa henkilökunnan omaa työtään koskevista aloitteista kohdistui työvuoroihin ja lomiin. Runsaasti aloitteita tehtiin myös pedagogiikkaa, hankintoja ja oppimisympäristöä sekä työhyvinvointia koskien. Yhteistyötä koskevat aloitteet päiväkodin sisällä kohdistuivat yhteisten juhlien ja tapahtumien järjestämiseen.