Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen

Miia Saarikallio-Torp, Maria Susanna Valaste, Miika Vuori, Karoliina Koskenvuo

Research output: Conference materialsPosterResearch

Abstract

Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen merkityksestä ja pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu pitkään ja usein aiheeseen liittyy myös vastakkainasettelua kotihoidon ja päiväkotihoidon välillä. Yhtäältä on korostettu varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen inhimillisen pääoman edistäjänä ja toisaalta painotettu lasten kotihoidon tärkeyttä pienten, erityisesti alle 3-vuotiaiden, lasten pääasiallisena hoitomuotona. Vaikka tutkimuskirjallisuutta varhaiskasvatuksen merkityksestä löytyy kansainvälisesti runsaasti, on Pohjoismaista ja erityisesti suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ja hoitomuotojen merkitystä koskeva tutkimus vähäistä. Osasyy tähän on päivähoitopalveluiden yksilötason tiedon huono saatavuus.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko lapsen hoitoa koskevilla valinnoilla yhteyttä terveydentilaan myöhemmin lapsuudessa. Selvitämme myös vanhempien mielenterveyden, lapsen terveydentilan ja varhaiskasvatusmuotojen välisiä yhteyksiä. Lapsen terveydentilaa mitataan tässä tutkimuksessa lapsen ADHD-lääkkeiden käytöllä ja alle 16-vuotiaan vammaistuella. Vanhempien terveydentilan mittarina käytetään Kelan lääkerekisterin tietoja psyykenlääkkeiden ostoista.

Tutkimusaineistonamme on ainutlaatuinen Kelan rekisteritietoja, Helsingin kaupungin päivähoitotietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja yhdistävä pitkittäisaineisto. Aineiston perusjoukon muodostavat helsinkiläiset lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja se kattaa vuodet 2008–2017. Varhaiskasvatuspalveluista ei ole olemassa koko maan kattavaa yksilötasoista rekisteritietoa, eikä päivähoidon käytöstä tästä syystä ole tarkkoja lukumäärätietoja. Aineiston rakentaminen on toteutettu yhteistyössä Kelan tutkimusosaston sekä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston ja Tietokeskuksen kanssa. Helsinkiläisistä, alle kouluikäisen lapsen lapsiperheistä koostuvasta perusjoukosta on tätä osatutkimusta varten muodostettu tutkimusaineisto, joka sisältää vuosina 2005 ja 2007 syntyneet lapset (n= 8 843), joiden hoitomuotoja voidaan tarkastella aina 1-vuotiaasta esikouluikään asti. Lapsen terveydentilan seuranta ulotetaan siihen asti, kunnes lapsi on 12-vuotias (2005 kohortti) tai 10-vuotias (2007 kohortti).
Original languageFinnish
Publication statusSubmitted - 19 Apr 2018
EventPerhetutkimuksen päivät 2018: Elämänkulku ja sukupolvet - Tampereen yliopisto, Tampere, Finland
Duration: 19 Apr 201820 Apr 2018
http://www.uta.fi/yky/perhetutkimuspaivat2018/index.html

Conference

ConferencePerhetutkimuksen päivät 2018
CountryFinland
CityTampere
Period19/04/201820/04/2018
Internet address

Cite this

Saarikallio-Torp, M., Valaste, M. S., Vuori, M., & Koskenvuo, K. (2018). Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen. Poster session presented at Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere, Finland.
Saarikallio-Torp, Miia ; Valaste, Maria Susanna ; Vuori, Miika ; Koskenvuo, Karoliina. / Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen. Poster session presented at Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere, Finland.
@conference{a4ced6eff1874d3e9cc996914cb44fdc,
title = "Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys my{\"o}hemp{\"a}{\"a}n terveyteen",
abstract = "Lasten p{\"a}iv{\"a}hoidon ja varhaiskasvatuksen merkityksest{\"a} ja pitk{\"a}n aikav{\"a}lin vaikutuksista on keskusteltu pitk{\"a}{\"a}n ja usein aiheeseen liittyy my{\"o}s vastakkainasettelua kotihoidon ja p{\"a}iv{\"a}kotihoidon v{\"a}lill{\"a}. Yht{\"a}{\"a}lt{\"a} on korostettu varhaiskasvatuksen merkityst{\"a} lapsen inhimillisen p{\"a}{\"a}oman edist{\"a}j{\"a}n{\"a} ja toisaalta painotettu lasten kotihoidon t{\"a}rkeytt{\"a} pienten, erityisesti alle 3-vuotiaiden, lasten p{\"a}{\"a}asiallisena hoitomuotona. Vaikka tutkimuskirjallisuutta varhaiskasvatuksen merkityksest{\"a} l{\"o}ytyy kansainv{\"a}lisesti runsaasti, on Pohjoismaista ja erityisesti suomalaista varhaiskasvatusj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} ja hoitomuotojen merkityst{\"a} koskeva tutkimus v{\"a}h{\"a}ist{\"a}. Osasyy t{\"a}h{\"a}n on p{\"a}iv{\"a}hoitopalveluiden yksil{\"o}tason tiedon huono saatavuus.T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tarkoituksena on selvitt{\"a}{\"a}, onko lapsen hoitoa koskevilla valinnoilla yhteytt{\"a} terveydentilaan my{\"o}hemmin lapsuudessa. Selvit{\"a}mme my{\"o}s vanhempien mielenterveyden, lapsen terveydentilan ja varhaiskasvatusmuotojen v{\"a}lisi{\"a} yhteyksi{\"a}. Lapsen terveydentilaa mitataan t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa lapsen ADHD-l{\"a}{\"a}kkeiden k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} ja alle 16-vuotiaan vammaistuella. Vanhempien terveydentilan mittarina k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n Kelan l{\"a}{\"a}kerekisterin tietoja psyykenl{\"a}{\"a}kkeiden ostoista.Tutkimusaineistonamme on ainutlaatuinen Kelan rekisteritietoja, Helsingin kaupungin p{\"a}iv{\"a}hoitotietoja sek{\"a} Tilastokeskuksen tietoja yhdist{\"a}v{\"a} pitkitt{\"a}isaineisto. Aineiston perusjoukon muodostavat helsinkil{\"a}iset lapsiperheet, joissa on alle kouluik{\"a}isi{\"a} lapsia ja se kattaa vuodet 2008–2017. Varhaiskasvatuspalveluista ei ole olemassa koko maan kattavaa yksil{\"o}tasoista rekisteritietoa, eik{\"a} p{\"a}iv{\"a}hoidon k{\"a}yt{\"o}st{\"a} t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} ole tarkkoja lukum{\"a}{\"a}r{\"a}tietoja. Aineiston rakentaminen on toteutettu yhteisty{\"o}ss{\"a} Kelan tutkimusosaston sek{\"a} Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston ja Tietokeskuksen kanssa. Helsinkil{\"a}isist{\"a}, alle kouluik{\"a}isen lapsen lapsiperheist{\"a} koostuvasta perusjoukosta on t{\"a}t{\"a} osatutkimusta varten muodostettu tutkimusaineisto, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} vuosina 2005 ja 2007 syntyneet lapset (n= 8 843), joiden hoitomuotoja voidaan tarkastella aina 1-vuotiaasta esikouluik{\"a}{\"a}n asti. Lapsen terveydentilan seuranta ulotetaan siihen asti, kunnes lapsi on 12-vuotias (2005 kohortti) tai 10-vuotias (2007 kohortti).",
author = "Miia Saarikallio-Torp and Valaste, {Maria Susanna} and Miika Vuori and Karoliina Koskenvuo",
year = "2018",
month = "4",
day = "19",
language = "suomi",
note = "Perhetutkimuksen p{\"a}iv{\"a}t 2018 : El{\"a}m{\"a}nkulku ja sukupolvet ; Conference date: 19-04-2018 Through 20-04-2018",
url = "http://www.uta.fi/yky/perhetutkimuspaivat2018/index.html",

}

Saarikallio-Torp, M, Valaste, MS, Vuori, M & Koskenvuo, K 2018, 'Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen', Tampere, Finland, 19/04/2018 - 20/04/2018, .

Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen. / Saarikallio-Torp, Miia; Valaste, Maria Susanna; Vuori, Miika; Koskenvuo, Karoliina.

2018. Poster session presented at Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere, Finland.

Research output: Conference materialsPosterResearch

TY - CONF

T1 - Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen

AU - Saarikallio-Torp, Miia

AU - Valaste, Maria Susanna

AU - Vuori, Miika

AU - Koskenvuo, Karoliina

PY - 2018/4/19

Y1 - 2018/4/19

N2 - Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen merkityksestä ja pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu pitkään ja usein aiheeseen liittyy myös vastakkainasettelua kotihoidon ja päiväkotihoidon välillä. Yhtäältä on korostettu varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen inhimillisen pääoman edistäjänä ja toisaalta painotettu lasten kotihoidon tärkeyttä pienten, erityisesti alle 3-vuotiaiden, lasten pääasiallisena hoitomuotona. Vaikka tutkimuskirjallisuutta varhaiskasvatuksen merkityksestä löytyy kansainvälisesti runsaasti, on Pohjoismaista ja erityisesti suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ja hoitomuotojen merkitystä koskeva tutkimus vähäistä. Osasyy tähän on päivähoitopalveluiden yksilötason tiedon huono saatavuus.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko lapsen hoitoa koskevilla valinnoilla yhteyttä terveydentilaan myöhemmin lapsuudessa. Selvitämme myös vanhempien mielenterveyden, lapsen terveydentilan ja varhaiskasvatusmuotojen välisiä yhteyksiä. Lapsen terveydentilaa mitataan tässä tutkimuksessa lapsen ADHD-lääkkeiden käytöllä ja alle 16-vuotiaan vammaistuella. Vanhempien terveydentilan mittarina käytetään Kelan lääkerekisterin tietoja psyykenlääkkeiden ostoista.Tutkimusaineistonamme on ainutlaatuinen Kelan rekisteritietoja, Helsingin kaupungin päivähoitotietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja yhdistävä pitkittäisaineisto. Aineiston perusjoukon muodostavat helsinkiläiset lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja se kattaa vuodet 2008–2017. Varhaiskasvatuspalveluista ei ole olemassa koko maan kattavaa yksilötasoista rekisteritietoa, eikä päivähoidon käytöstä tästä syystä ole tarkkoja lukumäärätietoja. Aineiston rakentaminen on toteutettu yhteistyössä Kelan tutkimusosaston sekä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston ja Tietokeskuksen kanssa. Helsinkiläisistä, alle kouluikäisen lapsen lapsiperheistä koostuvasta perusjoukosta on tätä osatutkimusta varten muodostettu tutkimusaineisto, joka sisältää vuosina 2005 ja 2007 syntyneet lapset (n= 8 843), joiden hoitomuotoja voidaan tarkastella aina 1-vuotiaasta esikouluikään asti. Lapsen terveydentilan seuranta ulotetaan siihen asti, kunnes lapsi on 12-vuotias (2005 kohortti) tai 10-vuotias (2007 kohortti).

AB - Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen merkityksestä ja pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu pitkään ja usein aiheeseen liittyy myös vastakkainasettelua kotihoidon ja päiväkotihoidon välillä. Yhtäältä on korostettu varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen inhimillisen pääoman edistäjänä ja toisaalta painotettu lasten kotihoidon tärkeyttä pienten, erityisesti alle 3-vuotiaiden, lasten pääasiallisena hoitomuotona. Vaikka tutkimuskirjallisuutta varhaiskasvatuksen merkityksestä löytyy kansainvälisesti runsaasti, on Pohjoismaista ja erityisesti suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ja hoitomuotojen merkitystä koskeva tutkimus vähäistä. Osasyy tähän on päivähoitopalveluiden yksilötason tiedon huono saatavuus.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko lapsen hoitoa koskevilla valinnoilla yhteyttä terveydentilaan myöhemmin lapsuudessa. Selvitämme myös vanhempien mielenterveyden, lapsen terveydentilan ja varhaiskasvatusmuotojen välisiä yhteyksiä. Lapsen terveydentilaa mitataan tässä tutkimuksessa lapsen ADHD-lääkkeiden käytöllä ja alle 16-vuotiaan vammaistuella. Vanhempien terveydentilan mittarina käytetään Kelan lääkerekisterin tietoja psyykenlääkkeiden ostoista.Tutkimusaineistonamme on ainutlaatuinen Kelan rekisteritietoja, Helsingin kaupungin päivähoitotietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja yhdistävä pitkittäisaineisto. Aineiston perusjoukon muodostavat helsinkiläiset lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja se kattaa vuodet 2008–2017. Varhaiskasvatuspalveluista ei ole olemassa koko maan kattavaa yksilötasoista rekisteritietoa, eikä päivähoidon käytöstä tästä syystä ole tarkkoja lukumäärätietoja. Aineiston rakentaminen on toteutettu yhteistyössä Kelan tutkimusosaston sekä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston ja Tietokeskuksen kanssa. Helsinkiläisistä, alle kouluikäisen lapsen lapsiperheistä koostuvasta perusjoukosta on tätä osatutkimusta varten muodostettu tutkimusaineisto, joka sisältää vuosina 2005 ja 2007 syntyneet lapset (n= 8 843), joiden hoitomuotoja voidaan tarkastella aina 1-vuotiaasta esikouluikään asti. Lapsen terveydentilan seuranta ulotetaan siihen asti, kunnes lapsi on 12-vuotias (2005 kohortti) tai 10-vuotias (2007 kohortti).

M3 - Posteri

ER -

Saarikallio-Torp M, Valaste MS, Vuori M, Koskenvuo K. Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen. 2018. Poster session presented at Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere, Finland.