Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja

Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa

Research output: ThesisDoctoral ThesisCollection of Articles

Abstract

Tässä väitöstutkimuksessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehitystä toiselta viidennelle luokalle ja sen yhteyttä lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin kahden alakouluikäisille suunnatun harjoitusohjelman kykyä vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa seurattiin kahden koululuokan lasten laskutaidon muutosta toiselta neljännelle luokalle sekä pyrittiin selittämään myöhempää laskemisen sujuvuutta aiemman laskemisen sujuvuuden, lukemisen sujuvuuden, sukupuolen, nimeämisnopeuden ja vanhempien koulutuksen avulla (osatutkimus III). Toisessa seurantatutkimuksessa (osatutkimus IV) lapsista muodostettiin toisella luokalla arvioidun laskemisen ja lukemisen sujuvuuden perusteella sujuvuusryhmät (ei-sujuva laskija, ei-sujuva lukija, sujuva molemmissa taidoissa), joiden sujuvuutta sekä laskemisessa että lukemisessa seurattiin viidennen luokan syksyyn saakka. Ryhmiä verrattiin toisiinsa myös nimeämisnopeuden suhteen. Interventiotutkimuksia oli kaksi. Niistä ensimmäisessä (osatutkimus I) osallistujat olivat saman koulun kolmelta luokka-asteelta (2., 3. ja 4.), ja harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin (mm. Bryant, Bryant, Gersten, Scammacca & Chavez, 2008; Fuchs, Compton, Fuchs, Paulsen, Bryant & Hamlett, 2005). Toisessa interventiotutkimuksessa (osatutkimus II) osallistujat olivat ensimmäisellä luokalla. Tässä osatutkimuksessa käytetty harjoitusohjelma oli muokattu Minäkin lasken! –harjoitusohjelmasta (Van Luit, Aunio & Räsänen, 2010). Osatutkimuksissa I ja IV kuvattiin myös lasten yksilöllistä kehitystä tutkituissa taidoissa. Laskemisen sujuvuus eri luokka-asteilla oli voimakkaasti yhteydessä keskenään. Ääneen lukemisen sujuvuus oli yhteydessä päässä laskettavien tehtävien kanssa, äänetön sanantunnistus sekä päässä että algoritmien avulla laskettavien tehtävien sujuvuuden kanssa. Lapset, jotka olivat sujuvuudeltaan heikkoja laskijoita, olivat usein suhteellisen heikkoja myös lukemisen sujuvuudessa. Lasten myöhempää laskemisen sujuvuutta kyettiin parhaiten selittämään aiemmalla laskemisen sujuvuudella. Toisen luokan talvella arvioidulla laskemisen sujuvuudella kyettiin selittämään 2/3 kolmannen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta ja 1/5 neljännen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta. Viidennellä luokalla alkujaan pelkästään laskemisessa tai lukemisessa ei-sujuvat lapset olivat saavuttaneet laskemisen sujuvuudessa luokka-asteensa tason. Interventiotutkimukset (osatutkimukset I ja II) osoittivat, että lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea alakoulussa erilaisin systemaattisin harjoitusohjelmin. Parhaita tuloksia saadaan varhaisessa vaiheessa toteutetuilla interventioilla. 1. luokalla toteutetussa interventiossa harjoitusryhmän lapset saavuttivat varhaisissa matemaattisissa taidoissa vertailuryhmän lapset. Toisessa osatutkimuksessa tuesta vaikutti olevan merkittävintä hyötyä 2. luokalla. Yksittäisten lasten välillä oli eroja siinä, miten he hyötyivät interventiosta. Molemmissa interventioissa tuesta hyötyminen oli merkittävintä lapsilla, joilla matemaattisissa taidoissa ilmeneviin heikkouksiin ei liittynyt muuta oppimiseen vaikuttavaa pulmaa. Tutkimuksen perusteella laskemisen sujuvuuden kehitystä olisi tärkeä seurata systemaattisesti koko alakoulun ajan. Varsinkin toisen luokan aikana arvioitu laskemisen sujuvuus ennakoi varsin hyvin myöhempää sujuvuutta, myös algoritmien avulla laskettaessa. Seurannassa kannattaa ottaa huomioon myös lukemisen sujuvuus. Tällöin kiinnitetään jo varhaisessa vaiheessa huomiota myös päällekkäisiin sujuvuuspulmiin.
Original languageFinnish
Awarding Institution
  • University of Helsinki
Supervisors/Advisors
  • Aunio, Pirjo, Supervisor
  • Hautamäki, Jarkko, Supervisor
Award date16 Dec 2017
Place of PublicationHelsinki
Publisher
Print ISBNs978-951-51-3813-2
Electronic ISBNs978-951-51-3814-9
Publication statusPublished - 16 Dec 2017
MoE publication typeG5 Doctoral dissertation (article)

Fields of Science

  • 516 Educational sciences

Cite this

@phdthesis{7309a8c130864f4c906b5ce6772916dd,
title = "Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja: Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} v{\"a}it{\"o}stutkimuksessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehityst{\"a} toiselta viidennelle luokalle ja sen yhteytt{\"a} lukemisen sujuvuuden ja nime{\"a}misnopeuden kanssa. Lis{\"a}ksi tarkasteltiin kahden alakouluik{\"a}isille suunnatun harjoitusohjelman kyky{\"a} vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Ensimm{\"a}isess{\"a} seurantatutkimuksessa seurattiin kahden koululuokan lasten laskutaidon muutosta toiselta nelj{\"a}nnelle luokalle sek{\"a} pyrittiin selitt{\"a}m{\"a}{\"a}n my{\"o}hemp{\"a}{\"a} laskemisen sujuvuutta aiemman laskemisen sujuvuuden, lukemisen sujuvuuden, sukupuolen, nime{\"a}misnopeuden ja vanhempien koulutuksen avulla (osatutkimus III). Toisessa seurantatutkimuksessa (osatutkimus IV) lapsista muodostettiin toisella luokalla arvioidun laskemisen ja lukemisen sujuvuuden perusteella sujuvuusryhm{\"a}t (ei-sujuva laskija, ei-sujuva lukija, sujuva molemmissa taidoissa), joiden sujuvuutta sek{\"a} laskemisessa ett{\"a} lukemisessa seurattiin viidennen luokan syksyyn saakka. Ryhmi{\"a} verrattiin toisiinsa my{\"o}s nime{\"a}misnopeuden suhteen. Interventiotutkimuksia oli kaksi. Niist{\"a} ensimm{\"a}isess{\"a} (osatutkimus I) osallistujat olivat saman koulun kolmelta luokka-asteelta (2., 3. ja 4.), ja harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin (mm. Bryant, Bryant, Gersten, Scammacca & Chavez, 2008; Fuchs, Compton, Fuchs, Paulsen, Bryant & Hamlett, 2005). Toisessa interventiotutkimuksessa (osatutkimus II) osallistujat olivat ensimm{\"a}isell{\"a} luokalla. T{\"a}ss{\"a} osatutkimuksessa k{\"a}ytetty harjoitusohjelma oli muokattu Min{\"a}kin lasken! –harjoitusohjelmasta (Van Luit, Aunio & R{\"a}s{\"a}nen, 2010). Osatutkimuksissa I ja IV kuvattiin my{\"o}s lasten yksil{\"o}llist{\"a} kehityst{\"a} tutkituissa taidoissa. Laskemisen sujuvuus eri luokka-asteilla oli voimakkaasti yhteydess{\"a} kesken{\"a}{\"a}n. {\"A}{\"a}neen lukemisen sujuvuus oli yhteydess{\"a} p{\"a}{\"a}ss{\"a} laskettavien teht{\"a}vien kanssa, {\"a}{\"a}net{\"o}n sanantunnistus sek{\"a} p{\"a}{\"a}ss{\"a} ett{\"a} algoritmien avulla laskettavien teht{\"a}vien sujuvuuden kanssa. Lapset, jotka olivat sujuvuudeltaan heikkoja laskijoita, olivat usein suhteellisen heikkoja my{\"o}s lukemisen sujuvuudessa. Lasten my{\"o}hemp{\"a}{\"a} laskemisen sujuvuutta kyettiin parhaiten selitt{\"a}m{\"a}{\"a}n aiemmalla laskemisen sujuvuudella. Toisen luokan talvella arvioidulla laskemisen sujuvuudella kyettiin selitt{\"a}m{\"a}{\"a}n 2/3 kolmannen luokan kev{\"a}{\"a}n laskemisen sujuvuudesta ja 1/5 nelj{\"a}nnen luokan kev{\"a}{\"a}n laskemisen sujuvuudesta. Viidennell{\"a} luokalla alkujaan pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n laskemisessa tai lukemisessa ei-sujuvat lapset olivat saavuttaneet laskemisen sujuvuudessa luokka-asteensa tason. Interventiotutkimukset (osatutkimukset I ja II) osoittivat, ett{\"a} lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea alakoulussa erilaisin systemaattisin harjoitusohjelmin. Parhaita tuloksia saadaan varhaisessa vaiheessa toteutetuilla interventioilla. 1. luokalla toteutetussa interventiossa harjoitusryhm{\"a}n lapset saavuttivat varhaisissa matemaattisissa taidoissa vertailuryhm{\"a}n lapset. Toisessa osatutkimuksessa tuesta vaikutti olevan merkitt{\"a}vint{\"a} hy{\"o}ty{\"a} 2. luokalla. Yksitt{\"a}isten lasten v{\"a}lill{\"a} oli eroja siin{\"a}, miten he hy{\"o}tyiv{\"a}t interventiosta. Molemmissa interventioissa tuesta hy{\"o}tyminen oli merkitt{\"a}vint{\"a} lapsilla, joilla matemaattisissa taidoissa ilmeneviin heikkouksiin ei liittynyt muuta oppimiseen vaikuttavaa pulmaa. Tutkimuksen perusteella laskemisen sujuvuuden kehityst{\"a} olisi t{\"a}rke{\"a} seurata systemaattisesti koko alakoulun ajan. Varsinkin toisen luokan aikana arvioitu laskemisen sujuvuus ennakoi varsin hyvin my{\"o}hemp{\"a}{\"a} sujuvuutta, my{\"o}s algoritmien avulla laskettaessa. Seurannassa kannattaa ottaa huomioon my{\"o}s lukemisen sujuvuus. T{\"a}ll{\"o}in kiinnitet{\"a}{\"a}n jo varhaisessa vaiheessa huomiota my{\"o}s p{\"a}{\"a}llekk{\"a}isiin sujuvuuspulmiin.",
keywords = "516 Kasvatustieteet",
author = "V{\"a}is{\"a}nen, {Eija Kaarina}",
year = "2017",
month = "12",
day = "16",
language = "suomi",
isbn = "978-951-51-3813-2",
series = "Kasvatustieteellisi{\"a} tutkimuksia",
publisher = "Helsingin yliopisto",
number = "17",
address = "Suomi",
school = "Helsingin yliopisto",

}

Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja : Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa. / Väisänen, Eija Kaarina.

Helsinki : Helsingin yliopisto, 2017. 191 p.

Research output: ThesisDoctoral ThesisCollection of Articles

TY - THES

T1 - Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja

T2 - Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa

AU - Väisänen, Eija Kaarina

PY - 2017/12/16

Y1 - 2017/12/16

N2 - Tässä väitöstutkimuksessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehitystä toiselta viidennelle luokalle ja sen yhteyttä lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin kahden alakouluikäisille suunnatun harjoitusohjelman kykyä vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa seurattiin kahden koululuokan lasten laskutaidon muutosta toiselta neljännelle luokalle sekä pyrittiin selittämään myöhempää laskemisen sujuvuutta aiemman laskemisen sujuvuuden, lukemisen sujuvuuden, sukupuolen, nimeämisnopeuden ja vanhempien koulutuksen avulla (osatutkimus III). Toisessa seurantatutkimuksessa (osatutkimus IV) lapsista muodostettiin toisella luokalla arvioidun laskemisen ja lukemisen sujuvuuden perusteella sujuvuusryhmät (ei-sujuva laskija, ei-sujuva lukija, sujuva molemmissa taidoissa), joiden sujuvuutta sekä laskemisessa että lukemisessa seurattiin viidennen luokan syksyyn saakka. Ryhmiä verrattiin toisiinsa myös nimeämisnopeuden suhteen. Interventiotutkimuksia oli kaksi. Niistä ensimmäisessä (osatutkimus I) osallistujat olivat saman koulun kolmelta luokka-asteelta (2., 3. ja 4.), ja harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin (mm. Bryant, Bryant, Gersten, Scammacca & Chavez, 2008; Fuchs, Compton, Fuchs, Paulsen, Bryant & Hamlett, 2005). Toisessa interventiotutkimuksessa (osatutkimus II) osallistujat olivat ensimmäisellä luokalla. Tässä osatutkimuksessa käytetty harjoitusohjelma oli muokattu Minäkin lasken! –harjoitusohjelmasta (Van Luit, Aunio & Räsänen, 2010). Osatutkimuksissa I ja IV kuvattiin myös lasten yksilöllistä kehitystä tutkituissa taidoissa. Laskemisen sujuvuus eri luokka-asteilla oli voimakkaasti yhteydessä keskenään. Ääneen lukemisen sujuvuus oli yhteydessä päässä laskettavien tehtävien kanssa, äänetön sanantunnistus sekä päässä että algoritmien avulla laskettavien tehtävien sujuvuuden kanssa. Lapset, jotka olivat sujuvuudeltaan heikkoja laskijoita, olivat usein suhteellisen heikkoja myös lukemisen sujuvuudessa. Lasten myöhempää laskemisen sujuvuutta kyettiin parhaiten selittämään aiemmalla laskemisen sujuvuudella. Toisen luokan talvella arvioidulla laskemisen sujuvuudella kyettiin selittämään 2/3 kolmannen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta ja 1/5 neljännen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta. Viidennellä luokalla alkujaan pelkästään laskemisessa tai lukemisessa ei-sujuvat lapset olivat saavuttaneet laskemisen sujuvuudessa luokka-asteensa tason. Interventiotutkimukset (osatutkimukset I ja II) osoittivat, että lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea alakoulussa erilaisin systemaattisin harjoitusohjelmin. Parhaita tuloksia saadaan varhaisessa vaiheessa toteutetuilla interventioilla. 1. luokalla toteutetussa interventiossa harjoitusryhmän lapset saavuttivat varhaisissa matemaattisissa taidoissa vertailuryhmän lapset. Toisessa osatutkimuksessa tuesta vaikutti olevan merkittävintä hyötyä 2. luokalla. Yksittäisten lasten välillä oli eroja siinä, miten he hyötyivät interventiosta. Molemmissa interventioissa tuesta hyötyminen oli merkittävintä lapsilla, joilla matemaattisissa taidoissa ilmeneviin heikkouksiin ei liittynyt muuta oppimiseen vaikuttavaa pulmaa. Tutkimuksen perusteella laskemisen sujuvuuden kehitystä olisi tärkeä seurata systemaattisesti koko alakoulun ajan. Varsinkin toisen luokan aikana arvioitu laskemisen sujuvuus ennakoi varsin hyvin myöhempää sujuvuutta, myös algoritmien avulla laskettaessa. Seurannassa kannattaa ottaa huomioon myös lukemisen sujuvuus. Tällöin kiinnitetään jo varhaisessa vaiheessa huomiota myös päällekkäisiin sujuvuuspulmiin.

AB - Tässä väitöstutkimuksessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehitystä toiselta viidennelle luokalle ja sen yhteyttä lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin kahden alakouluikäisille suunnatun harjoitusohjelman kykyä vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa seurattiin kahden koululuokan lasten laskutaidon muutosta toiselta neljännelle luokalle sekä pyrittiin selittämään myöhempää laskemisen sujuvuutta aiemman laskemisen sujuvuuden, lukemisen sujuvuuden, sukupuolen, nimeämisnopeuden ja vanhempien koulutuksen avulla (osatutkimus III). Toisessa seurantatutkimuksessa (osatutkimus IV) lapsista muodostettiin toisella luokalla arvioidun laskemisen ja lukemisen sujuvuuden perusteella sujuvuusryhmät (ei-sujuva laskija, ei-sujuva lukija, sujuva molemmissa taidoissa), joiden sujuvuutta sekä laskemisessa että lukemisessa seurattiin viidennen luokan syksyyn saakka. Ryhmiä verrattiin toisiinsa myös nimeämisnopeuden suhteen. Interventiotutkimuksia oli kaksi. Niistä ensimmäisessä (osatutkimus I) osallistujat olivat saman koulun kolmelta luokka-asteelta (2., 3. ja 4.), ja harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin (mm. Bryant, Bryant, Gersten, Scammacca & Chavez, 2008; Fuchs, Compton, Fuchs, Paulsen, Bryant & Hamlett, 2005). Toisessa interventiotutkimuksessa (osatutkimus II) osallistujat olivat ensimmäisellä luokalla. Tässä osatutkimuksessa käytetty harjoitusohjelma oli muokattu Minäkin lasken! –harjoitusohjelmasta (Van Luit, Aunio & Räsänen, 2010). Osatutkimuksissa I ja IV kuvattiin myös lasten yksilöllistä kehitystä tutkituissa taidoissa. Laskemisen sujuvuus eri luokka-asteilla oli voimakkaasti yhteydessä keskenään. Ääneen lukemisen sujuvuus oli yhteydessä päässä laskettavien tehtävien kanssa, äänetön sanantunnistus sekä päässä että algoritmien avulla laskettavien tehtävien sujuvuuden kanssa. Lapset, jotka olivat sujuvuudeltaan heikkoja laskijoita, olivat usein suhteellisen heikkoja myös lukemisen sujuvuudessa. Lasten myöhempää laskemisen sujuvuutta kyettiin parhaiten selittämään aiemmalla laskemisen sujuvuudella. Toisen luokan talvella arvioidulla laskemisen sujuvuudella kyettiin selittämään 2/3 kolmannen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta ja 1/5 neljännen luokan kevään laskemisen sujuvuudesta. Viidennellä luokalla alkujaan pelkästään laskemisessa tai lukemisessa ei-sujuvat lapset olivat saavuttaneet laskemisen sujuvuudessa luokka-asteensa tason. Interventiotutkimukset (osatutkimukset I ja II) osoittivat, että lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea alakoulussa erilaisin systemaattisin harjoitusohjelmin. Parhaita tuloksia saadaan varhaisessa vaiheessa toteutetuilla interventioilla. 1. luokalla toteutetussa interventiossa harjoitusryhmän lapset saavuttivat varhaisissa matemaattisissa taidoissa vertailuryhmän lapset. Toisessa osatutkimuksessa tuesta vaikutti olevan merkittävintä hyötyä 2. luokalla. Yksittäisten lasten välillä oli eroja siinä, miten he hyötyivät interventiosta. Molemmissa interventioissa tuesta hyötyminen oli merkittävintä lapsilla, joilla matemaattisissa taidoissa ilmeneviin heikkouksiin ei liittynyt muuta oppimiseen vaikuttavaa pulmaa. Tutkimuksen perusteella laskemisen sujuvuuden kehitystä olisi tärkeä seurata systemaattisesti koko alakoulun ajan. Varsinkin toisen luokan aikana arvioitu laskemisen sujuvuus ennakoi varsin hyvin myöhempää sujuvuutta, myös algoritmien avulla laskettaessa. Seurannassa kannattaa ottaa huomioon myös lukemisen sujuvuus. Tällöin kiinnitetään jo varhaisessa vaiheessa huomiota myös päällekkäisiin sujuvuuspulmiin.

KW - 516 Kasvatustieteet

M3 - Väitöskirja

SN - 978-951-51-3813-2

T3 - Kasvatustieteellisiä tutkimuksia

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -

Väisänen EK. Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja: Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2017. 191 p. (Kasvatustieteellisiä tutkimuksia; 17).