Abstract
Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Journal | Duodecim |
| Volume | 137 |
| Issue number | 11 |
| Pages (from-to) | 1137-1144 |
| Number of pages | 8 |
| ISSN | 0012-7183 |
| Publication status | Published - 2021 |
| MoE publication type | A2 Review article in a scientific journal |
Bibliographical note
Vertaisarvioitu.Fields of Science
- Anaphylaxis
- +etiology
- Allergens
- Food Hypersensitivity
- Nut and Peanut Hypersensitivity
- Caseins
- Ovomucin
- Gliadin
- Tropomyosin
- Drug Hypersensitivity
- Anti-Infective Agents
- +adverse effects
- Analgesics
- Bee Venoms
- Wasp Venoms
- Age Factors
- 3121 General medicine, internal medicine and other clinical medicine