Luontoarvot ympäristölupamenettelyssä. Selvitys ympäristönsuojelulain ja muun lainsäädännön kehittämisestä.

Ari Ekroos, Matias Oskari Warsta

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Abstract

Kokonaisuutena arvioiden luontoarvot on huomioitu kirjavasti Suomen
ympäristön muuttamista koskevassa lainsäädännössä. Sääntely on epäyh-
tenäistä, sillä eri laeissa harkintasäännökset ovat erisisältöisiä. Yhteisenä
tekijänä voidaan kuitenkin nähdä luontoarvojen oikeudellisen suojan heikkous.
Luontoarvoihin viitataan tavoitteellisin ilmauksin ja käytettävä teon sana on ”otettava huomioon”. Luontoarvojen sijasta käytetään epämääräisempia käsitteitä tai luontoarvoilta edellytetään niin merkittävää erityislaatui-
suutta, että palataan LSL:n instrumentteihin, vaikkei säännösviittausta olisikaan
lakiin kirjattu. Erilaisista säännösmuotoiluista huolimatta harkinnassa voidaan
yleensä huomioida lähinnä LSL:n nojalla ns. tiukasti suojellut luontoarvot.
Suomen ympäristölainsäädäntö ei sisällä yleistä luonnon heikentämiskieltoa,
vaan – kuten jo todettiin – nojaa vahvasti erityislaiksi laskettavaan luonnonsuo-
jelulakiin. MRL:n suunnittelujärjestelmää on pidettävänä nykytilassa voimak-
kaimpana LSL:a täydentävänä mekanismina, mutta senkin piirissä luontoarvojen
turvaaminen on pitkälti lain soveltajan harkintavallassa.
Luontotyyppien uhanalaistumisen kannalta ja luontoarvojen heikentymisen nä-
kökulmasta YSL:n hankkeista erityisesti turvetuotannolla on laaja-alaisempaa
merkitystä. Sen sijaan muiden hankkeiden osalta ympäristön muutos ratkaistaan
yleensä jo nyt jossakin muussa menettelyssä tai hankkeiden aiheuttama maan-
käytön muutos on pinta-alaltaan taikka hankkeiden kokonaismäärän perusteella
niin vähäinen, ettei asialla ole valtakunnan tasolta arvioituna keskeistä merkitys-
tä.
Turvetuotantoon luontovaikutuksiltaan vertautuvia hanketyyppejä, jotka eivät
ole YSL:n lupamenettelyn tai muunkaan ympäristön muuttamisen hyväksymis-
menettelyn piirissä, ovat mm. metsän raivaaminen pelloksi tai maatalousmaan metsittäminen. Yhdenvertaisuuden periaatteen näkökulmasta YSL:n soveltamisalan laajentaminen vaikuttaisi vain turvetuotantoon ja kohtelisi toimialoja eriarvoisesti. Tästä näkökulmasta maankäytön uuttamisesta olisi selkeämpää säätää muualla kuin YSL:ssa.
Luontoarvoihin liittyvän harkinnan lisääminen YSL:n mukaiseen lupamenette-
lyyn tarkoittaisi merkittävää lain soveltamisalan muutosta. Pinta-alaltaan vähäi-
sempien hankkeiden osalta tämä merkitsisi lähinnä yhtä keinoa lisää vastustaa
yleisesti jotakin hanketta (ns. NIMBY-vastustusta). Luontoarvojen valtakunnalli-
sen tai seudullisenkaan turvaamisen kannalta vain harvoilla YSL:n mukaan luvanvaraisilla hankkeilla voi olla ympäristön muuttamisen vuoksi olennaista
merkitystä, jota jo nyt ei jossain muussa hallinnollisessa menettelyssä arvioitaisi.
Luontoarvojen huomioiminen ympäristölupamenettelyssä on teknisesti toteutet-
tavissa. Tämä edellyttäisi korrektisti toteutettuna muutoksia lain sovelta-
misalaan. Luontoarvot voitaisiin sisällyttää nykyiseen luvanmyöntämisedelly-
tyksiä koskevaan pykälään (YSL 42 §). Luontoarvojen tulisi sisältyä nykyistä sel-
keämmin lain 6 §:n mukaiseen sijoituspaikan harkintaan. Tämä olisi mahdollista
lain henkeä muuten laaja-alaisesti muuttamatta. Lupamääräysten harkinnassa tulisi arvioida mahdollisuudet rajoittaa haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin. Tällöin voitaisiin huomioida myös luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut soveltuvin osin.
Luontoarvojen asemaa ympäristöä muuttavissa hankkeissa voidaan kohentaa
myös monin muin keinoin. Esimerkiksi MRL:n ja LSL:n säännöksiä olisi mahdol-
lista kehittää siten, että nykyisin ilman lupaa toteutettavissa olevat ympäristön-
muuttamishankkeet tulisivat luvanvaraisiksi. Tietysti olisi mahdollista laatia
myös kokonaan uusi ympäristön muuttamislaki, joka sisältäisi yleisesti kaikkiin
hankkeisiin sovellettavat ympäristön muuttamista koskevat säännökset, jotka
huomioitaisiin ennakkovalvontamenettelyissä.
Selvityksen mukaan turvetuotanto on YSL:n mukaan luvanvaraisista ympäristöä
laajasti muuttavista hankkeista tällä hetkellä ongelmallisin, sillä maankäytön
muutosta ei ratkaista muussa menettelyssä. Näin ollen voisi olla perusteltua ke-
hittää lainsäädäntöä vain turvetuotantoa koskien. Tämä voidaan toteuttaa YSL:a
tai esimerkiksi MAL:a tai VL:a kehittäen.
Muita mahdollisia ratkaisuja luontoarvojen suojelun parantamiseksi on luonto-
tyyppisuojelun laajentaminen uusiin, ehkä nykyistä laaja-alaisempiin, luonto-
tyyppeihin. Tämä voitaisiin toteuttaa LSL:n, MetsäL:n tai VL:n säännöksiä kehit-
täen. Tietysti myös uusilla luonnonsuojeluohjelmilla voidaan olennaisesti paran-
taa luontoarvojen suojelun tilaa.
Maankäytön suunnittelujärjestelmän, erityisesti yleis- ja maakuntakaavan ohjaa-
vaa roolia sijoituspaikan suunnittelussa voitaisiin kehittää. Tämä edellyttäisi
muutoksia ainakin YSL:n sijoituspaikan harkintaa, ehkä myös luvanmyöntä-
misedellytyksiä, koskeviin säännöksiin.
Original languageFinnish
Number of pages151
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Fields of Science

  • 513 Law

Cite this