Lupa kuuluttaa ja panna toimeen: Kuulutukset osana tekstien muodostamia teksti(laji)ketjuja

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Vuodesta 1809 vuoteen 1917 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Keisari, Keisarillinen Senaatti ja erityisesti sen talousosasto julkaisivat asetuksia, sääntöjä ja ilmoituksia, jotka koskettivat myös tavallisia suomalaisia. Tällaisia olivat esimerkiksi verotukseen ja sotilaspalvelukseen liittyvät asiat ja paikallisen sosiaalisen infrastruktuurin, esim. terveydenhuollon tai köyhäinhoidon kehittäminen ja järjestäminen. Jumalanpalvelusten yhteydessä paikalliset papit lukivat ajankohtaiset keisarilliset ilmoitukset ääneen kirkonkuulutuksina. Kuulutusten lukeminen periytyi jo ruotsinvallan ajalta, ja sitä on luonnehdittu nerokkaaksi tiedonvälityksen muodoksi ajalla ennen moderneja joukkotiedotusvälineitä (Tommila 1983; Villstrand 2008). Tarkastelemme esityksessämme keisarillisten asetusten ja ilmoitusten tekstuaalisia jälkiä senaatista tavallisille kansalaisille. Alkuperäiset painetut dokumentit oli suunnattu viranomaisten kautta kaikille Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaille. Paikalliset papit ja virkamiehet muotoilivat kirkonkuulutuksissa näitä tekstejä paikallisiin oloihin ja vastaanottajille sopiviksi. Sanomalehdistön laajeneminen vuosisadan lopussa taas mahdollisti tiedon levittämisen laajemmin ja tehokkaammin myös kansallisella tasolla. Esitelmässämme tuomme esiin tiedon tuottamis- ja välittämisprosesseja. Makrotasolla tarkastelemme tiedonvälitysprosessia erilaisten tekstilajien risteyspisteenä, mikrotasolla taas eri toimijoiden diskursseja yhteen sulauttavana toimintana. Keskeinen kysymyksemme on, miten tietoa muokattiin erilaisiin sosiaalisiin ympäristöihin sopivaksi (ks. Burke 2000). Tutkimuksemme aineisto muodostuu kolmentyyppisten tekstien muodostamista tekstilajiketjuista (ks. Fairclough 2000). Aineistona ovat ensinnäkin Kansallisarkistosta löytyneet keisarinhallinnon dokumentit sekä niiden pohjalta muokatut kirkonkuulutukset, joita on luettu ääneen Kaarinan seurakunnassa 1800-luvun lopussa. Kuulutukset ovat peräisin Kaarinan seurakunnan arkistosta (Turun maakunta-arkisto). Kolmantena tekstiaineistona toimivat vastaaviin keisarinhallinon dokumentteihin pohjautuvat sanomalehdissä painetut tekstit, jotka on etsitty Kansalliskirjaston Digitaalista sanomalehtikirjastoa hyödyntäen. Lähteet Burke, Peter 2000: A Social History of Knowledge: From Gutenberg to Diderot. Cambridge: Polity Press. Fairclough, Norman 2000: New labour, new language? London: Routledge. Tommila, Päiviö 1983: Tiedonkulku talonpoikaisyhteiskunnan aikana. Kotiseutu 1983 / 1 s. 31–35. Villstrand, N. E. 2008: Skriftlighet med förhinder. Den svenska statsmaktens kungörelser i finsk­språkiga församlingar under 1700-talet. N. E. Villstrand & M. Engman (toim.), Maktens mosaik. Enhet, särart och självbild i det svenska riket s. 315–362. Helsinki: SLS & Tukholma: Atlantis.
Original languageFinnish
JournalKasvatus & Aika
ISSN1797-2299
Publication statusIn preparation - 2020
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 6121 Languages

Cite this