Abstract
Tässä raportissa arvioidaan Meidän Korso -hanketta, jolla toteutettiin vuosina 2018–2019 osallistuvaa budjetointia Vantaalla. Oikeusministeriön myöntämän avustuksen turvin hankkeen tavoitteena oli edistää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentää syrjäytymisen kokemusta Korson suuralueella.
Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain. Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistui erityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksi asukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystä kirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille. Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustalle rekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssit herättivät paljon keskustelua.
Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisen motivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme, että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä.
Arvioinnissa hyödynnettiin BIBUssa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia.
Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain. Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistui erityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksi asukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystä kirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille. Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustalle rekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssit herättivät paljon keskustelua.
Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisen motivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme, että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä.
Arvioinnissa hyödynnettiin BIBUssa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia.
| Translated title of the contribution | Evaluation report of the Meidän Korso programme |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Helsingin yliopisto |
| Number of pages | 30 |
| Publication status | Published - 9 Dec 2019 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Fields of Science
- 517 Political science
- participatory budgeting
- Evaluation