Abstract
Johdanto. Mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot työstä aiheuttavat merkittäviä
kustannuksia yhteiskunnalle ja kärsimystä yksilöille (1,2). Myös työterveyslääkärien vastaanotoilla
mielenterveyskysymykset ovat olleet enenevissä määrin esillä (3,4). Työterveyshuolloilla on
keskeinen rooli mielenterveyden edistämisessä niin yksilö- kuin yhteisötasolla yhdessä työpaikkojen
kanssa (5,6). Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa mielenterveysosaamista kehittävää
koulutusta on kuitenkin vain vähän tarjolla.
Tavoite. Tavoitteenamme oli selvittää, miten työntekijöiden mielenterveyden tuki toteutuu
työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Tämä auttaa yliopistoja kehittämään työterveyshuollon
erikoislääkärikoulutusta vastaamaan paremmin nykyisen työelämän tarpeita.
Menetelmät. Tutkimme monimenetelmällisesti 25 työpaikka-työterveyshuoltoparin arviota
mielenterveyden tuen toteutumisesta työterveysyhteistyössä. Aineisto koostuu kysely- ja työpajaaineistosta. Kyselyn avulla selvitimme kokemuksia yhteistyöstä sekä työpaikkojen tyytyväisyyttä
työterveyshuollon ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevalla
analyysillä ja Fisherin tarkalla testillä. Yhteistyökäytäntöjä koskeva työpaja-aineisto teemoitettiin
sisällönanalyysiä soveltaen.
Tulokset. Kyselyn vastausprosentti oli 75 % (N=38). Kaikki työterveyshuollot arvioivat, että
mielenterveys on huomioitu työterveysyhteistyössä, kun taas 74 % työpaikoista oli samaa mieltä.
Yhteistyössä teemoiksi nousi esille toimijoiden välinen yhteisymmärrys, joka perustuu tarpeeseen,
luottamukseen ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Yhteinen ymmärrys rakentuu roolien ja
vastuiden selkeyden myötä.
Päätelmät. Työterveyshuollot arvioivat mielenterveyden huomioimisen yhteistyössä lähtökohtaisesti
paremmaksi kuin työpaikat. Tämä voi johtua siitä, että työterveyshuoltojen yksilöön kohdistuva työ
ei ole näkyvää työpaikalle (7–9). Työterveyshuoltojen tulee ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin
organisaatiotasolla kohdistaen toimenpiteitä koko työyhteisöön. Työterveyshuollossa ei hoideta vain
yksilöä, vaan koko työyhteisöä (10). Asenteiden ja kulttuurin muuttaminen ennakoivaan ja
ennaltaehkäisevään toimintaan vaatii toimenpiteitä niin työpaikoilla kuin myös työterveyshuolloissa.
Mielenterveyden edistämiseen liittyvä osaaminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa vaatii enemmän
painoarvoa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa. Koulutuksessa tulee huomioida
työterveyshuollon toiminnan painopisteen siirtäminen yksilöstä työyhteisöön ja riskeihin
reagoinnista niiden ennakointiin. Nämä asiat vaativat jatkossa enemmän huomiota
työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen opetussuunnitelmassa.
kustannuksia yhteiskunnalle ja kärsimystä yksilöille (1,2). Myös työterveyslääkärien vastaanotoilla
mielenterveyskysymykset ovat olleet enenevissä määrin esillä (3,4). Työterveyshuolloilla on
keskeinen rooli mielenterveyden edistämisessä niin yksilö- kuin yhteisötasolla yhdessä työpaikkojen
kanssa (5,6). Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa mielenterveysosaamista kehittävää
koulutusta on kuitenkin vain vähän tarjolla.
Tavoite. Tavoitteenamme oli selvittää, miten työntekijöiden mielenterveyden tuki toteutuu
työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Tämä auttaa yliopistoja kehittämään työterveyshuollon
erikoislääkärikoulutusta vastaamaan paremmin nykyisen työelämän tarpeita.
Menetelmät. Tutkimme monimenetelmällisesti 25 työpaikka-työterveyshuoltoparin arviota
mielenterveyden tuen toteutumisesta työterveysyhteistyössä. Aineisto koostuu kysely- ja työpajaaineistosta. Kyselyn avulla selvitimme kokemuksia yhteistyöstä sekä työpaikkojen tyytyväisyyttä
työterveyshuollon ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevalla
analyysillä ja Fisherin tarkalla testillä. Yhteistyökäytäntöjä koskeva työpaja-aineisto teemoitettiin
sisällönanalyysiä soveltaen.
Tulokset. Kyselyn vastausprosentti oli 75 % (N=38). Kaikki työterveyshuollot arvioivat, että
mielenterveys on huomioitu työterveysyhteistyössä, kun taas 74 % työpaikoista oli samaa mieltä.
Yhteistyössä teemoiksi nousi esille toimijoiden välinen yhteisymmärrys, joka perustuu tarpeeseen,
luottamukseen ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Yhteinen ymmärrys rakentuu roolien ja
vastuiden selkeyden myötä.
Päätelmät. Työterveyshuollot arvioivat mielenterveyden huomioimisen yhteistyössä lähtökohtaisesti
paremmaksi kuin työpaikat. Tämä voi johtua siitä, että työterveyshuoltojen yksilöön kohdistuva työ
ei ole näkyvää työpaikalle (7–9). Työterveyshuoltojen tulee ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin
organisaatiotasolla kohdistaen toimenpiteitä koko työyhteisöön. Työterveyshuollossa ei hoideta vain
yksilöä, vaan koko työyhteisöä (10). Asenteiden ja kulttuurin muuttaminen ennakoivaan ja
ennaltaehkäisevään toimintaan vaatii toimenpiteitä niin työpaikoilla kuin myös työterveyshuolloissa.
Mielenterveyden edistämiseen liittyvä osaaminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa vaatii enemmän
painoarvoa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa. Koulutuksessa tulee huomioida
työterveyshuollon toiminnan painopisteen siirtäminen yksilöstä työyhteisöön ja riskeihin
reagoinnista niiden ennakointiin. Nämä asiat vaativat jatkossa enemmän huomiota
työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen opetussuunnitelmassa.
Original language | Finnish |
---|---|
Publication status | Published - 7 Jun 2022 |
MoE publication type | Not Eligible |
Event | Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari - Kuopio Duration: 7 Jun 2022 → 8 Jun 2022 |
Seminar
Seminar | Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari |
---|---|
Period | 07/06/2022 → 08/06/2022 |
Fields of Science
- 3142 Public health care science, environmental and occupational health