Abstract
Artikkelissa tarkastellaan viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen (OPS 2016)
perusteprosessia. Tutkimuksessa selvitettiin perustetyöhön osallistuneiden asiantuntijoiden
näkemyksiä opetussuunnitelmauudistustyön avainkohdista. Siinä valotettiin kasvatusalan
asiantuntijoiden merkitysneuvotteluissa käsittelemiä asioita ja niistä syntyneitä tulkintoja
keskeisessä suomalaisen koulun kehittämiseen liittyvässä prosessissa. Tutkimusaineisto on osa
laajempaa aineistoa, joka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kahdesti perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden uudistamisprosessin aikana. Ensimmäisen kerran kysely
toteutettiin perustetyön puolivälissä ja uudestaan perusteiden valmistuttua. Tämän tutkimuksen
aineisto koostui niiden asiantuntijoiden vastauksista, jotka vastasivat avoimiin kysymyksiin
molemmilla kyselykerroilla (n = 48). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Asiantuntijat
kuvasivat uudistustyön avainkohtina sekä prosessitekijöitä että prosessin tuloksena koostetun
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan sisältöjä. Avainkohtina korostuivat
pyrkimys johdonmukaisuuteen, samanmielisyyteen ja yhtenäisyyteen asiakirjan periaatteellisista ja
arvolatautuneista sisällöistä ja toisaalta niiden virittämistä pedagogisista ratkaisuista. Pedagoginen
kehittäminen puolestaan nähtiin vahvasti aktiivisten, autonomisten opettajien oman työn
kehittämisenä, ja näin uudistuksen onnistumisen nähtiin riippuvan paljolti opettajien motivaatioista
ja taidoista. Samanaikaisesti esimerkiksi koulutason merkitysneuvottelujen tukemista ei juurikaan
tuotu esiin uudistuksen säätelijänä.
perusteprosessia. Tutkimuksessa selvitettiin perustetyöhön osallistuneiden asiantuntijoiden
näkemyksiä opetussuunnitelmauudistustyön avainkohdista. Siinä valotettiin kasvatusalan
asiantuntijoiden merkitysneuvotteluissa käsittelemiä asioita ja niistä syntyneitä tulkintoja
keskeisessä suomalaisen koulun kehittämiseen liittyvässä prosessissa. Tutkimusaineisto on osa
laajempaa aineistoa, joka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kahdesti perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden uudistamisprosessin aikana. Ensimmäisen kerran kysely
toteutettiin perustetyön puolivälissä ja uudestaan perusteiden valmistuttua. Tämän tutkimuksen
aineisto koostui niiden asiantuntijoiden vastauksista, jotka vastasivat avoimiin kysymyksiin
molemmilla kyselykerroilla (n = 48). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Asiantuntijat
kuvasivat uudistustyön avainkohtina sekä prosessitekijöitä että prosessin tuloksena koostetun
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan sisältöjä. Avainkohtina korostuivat
pyrkimys johdonmukaisuuteen, samanmielisyyteen ja yhtenäisyyteen asiakirjan periaatteellisista ja
arvolatautuneista sisällöistä ja toisaalta niiden virittämistä pedagogisista ratkaisuista. Pedagoginen
kehittäminen puolestaan nähtiin vahvasti aktiivisten, autonomisten opettajien oman työn
kehittämisenä, ja näin uudistuksen onnistumisen nähtiin riippuvan paljolti opettajien motivaatioista
ja taidoista. Samanaikaisesti esimerkiksi koulutason merkitysneuvottelujen tukemista ei juurikaan
tuotu esiin uudistuksen säätelijänä.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Journal | Kasvatus |
| Volume | 49 |
| Issue number | 4 |
| Pages (from-to) | 310-325 |
| Number of pages | 16 |
| ISSN | 0022-927X |
| Publication status | Published - 2018 |
| MoE publication type | A1 Journal article-refereed |
Fields of Science
- 516 Educational sciences