Abstract
Ikääntyvien osuus väestössä kasvaa. Ikääntyessä sairastuvuus ja lääkkeiden käyttö lisääntyy. Monilääkitys ja ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset altistavat lääkkeistä johtuville ongelmille, mikä tulee ottaa huomioon iäkkäiden hoidon suunnittelussa. Ratkaisuna lääkkeiden käytön järkeistämiselle nähdään moniammatillinen yhteistyö. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on koonnut käytännön toimijoista koostuvan moniammatillisen verkoston, jonka tavoitteena on luoda kansalliset ohjeet moniammatilliselle työskentelylle ja ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiselle.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää verkoston tiimien toteuttamat tai suunnitteilla olevat moniammatilliset työskentelytavat, jotka voivat toimia esimerkkeinä etsittäessä ratkaisumalleja moniammatillisen yhteistyön käytäntöjen yhtenäistämiseksi Suomessa. Lisäksi selvitettiin moniammatillista yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä iäkkäiden lääkityksen järkeistämiseen liittyviä ongelmia, niiden ratkaisumahdollisuuksia ja moniammatillista yhteistyötä vahvistavia tekijöitä sekä sen vaikutuksia moniammatillisten tiimien kokemusten perusteella.
Tutkimusaineistona käytettiin Fimean moniammatilliseen verkostoon kutsuttujen käytännön toimijoiden (n=55) haastatteluja (n=15). Haastattelut toteutettiin Fimean toimesta ryhmäkeskusteluina (n=10) sekä pari- (n=3) ja yksilöhaastatteluina (n=2). Nauhoitetut haastatteluaineistot litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jossa yhdistyivät sekä aineistolähtöinen (induktiivinen) että teorialähtöinen (deduktiivinen) lähestymistapa. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa oli moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö.
Tutkimuksen perusteella moniammatillista yhteistyötä on toteutettu Suomessa sekä julkisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa että yksityisessä terveydenhuollossa. Haastatellut näkivät tärkeimpinä ratkaisuina ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiselle selkeän tehtävien ja vastuiden jakamisen sekä farmaseuttisen osaamisen lisäämisen kaikkialle terveydenhuoltoon ja avoapteekin roolin vahvistamisen osana sitä. Moniammatillisia tapaamisia ja koulutuksia lisäämällä voitaisiin rikkoa ammattikuntien välisiä raja-aitoja. Suurimmat moniammatilliseen kehittämis- ja yhteistyöhön liittyvät haasteet ovat yhteisiä toimipaikasta ja riippumatta. Yleisimpiä ongelmia ovat taloudellisiin rajoitteisiin ja kiireiseen työtahtiin liittyvät haasteet sekä potilastietojärjestelmien ja työtä tukevien tietokoneohjelmien ongelmat. Yksilötasolla ongelmia koetaan olevan eniten asenteissa sekä tiedonkulussa toimijoiden välillä. Haastateltujen kokemus oli, että onnistuessaan moniammatillinen yhteistyö lisää lääkitysturvallisuutta ja parantaa potilaan tilaa. Kaikkien osapuolten työ helpottuu ja terveydenhuollon kuormittavuus vähenee.
Kevyempien lääkehoidon arviointien tai tarkistusten avulla voitaisiin löytää potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidon kokonaisarvioinnista. Eri ammattikuntien vastuut tulisi jakaa niin, että ne ovat kaikkien tiedossa. Tiedonkulku ja lääketietojen ajantasaisuus tulisi varmistaa toimivien tietojärjestelmien avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä moniammatillista toimintaa lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan lääkehoidon arvioinnin, annosjakelun ja muiden palvelujen kannattavuuden osoittamiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää verkoston tiimien toteuttamat tai suunnitteilla olevat moniammatilliset työskentelytavat, jotka voivat toimia esimerkkeinä etsittäessä ratkaisumalleja moniammatillisen yhteistyön käytäntöjen yhtenäistämiseksi Suomessa. Lisäksi selvitettiin moniammatillista yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä iäkkäiden lääkityksen järkeistämiseen liittyviä ongelmia, niiden ratkaisumahdollisuuksia ja moniammatillista yhteistyötä vahvistavia tekijöitä sekä sen vaikutuksia moniammatillisten tiimien kokemusten perusteella.
Tutkimusaineistona käytettiin Fimean moniammatilliseen verkostoon kutsuttujen käytännön toimijoiden (n=55) haastatteluja (n=15). Haastattelut toteutettiin Fimean toimesta ryhmäkeskusteluina (n=10) sekä pari- (n=3) ja yksilöhaastatteluina (n=2). Nauhoitetut haastatteluaineistot litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jossa yhdistyivät sekä aineistolähtöinen (induktiivinen) että teorialähtöinen (deduktiivinen) lähestymistapa. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa oli moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö.
Tutkimuksen perusteella moniammatillista yhteistyötä on toteutettu Suomessa sekä julkisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa että yksityisessä terveydenhuollossa. Haastatellut näkivät tärkeimpinä ratkaisuina ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiselle selkeän tehtävien ja vastuiden jakamisen sekä farmaseuttisen osaamisen lisäämisen kaikkialle terveydenhuoltoon ja avoapteekin roolin vahvistamisen osana sitä. Moniammatillisia tapaamisia ja koulutuksia lisäämällä voitaisiin rikkoa ammattikuntien välisiä raja-aitoja. Suurimmat moniammatilliseen kehittämis- ja yhteistyöhön liittyvät haasteet ovat yhteisiä toimipaikasta ja riippumatta. Yleisimpiä ongelmia ovat taloudellisiin rajoitteisiin ja kiireiseen työtahtiin liittyvät haasteet sekä potilastietojärjestelmien ja työtä tukevien tietokoneohjelmien ongelmat. Yksilötasolla ongelmia koetaan olevan eniten asenteissa sekä tiedonkulussa toimijoiden välillä. Haastateltujen kokemus oli, että onnistuessaan moniammatillinen yhteistyö lisää lääkitysturvallisuutta ja parantaa potilaan tilaa. Kaikkien osapuolten työ helpottuu ja terveydenhuollon kuormittavuus vähenee.
Kevyempien lääkehoidon arviointien tai tarkistusten avulla voitaisiin löytää potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidon kokonaisarvioinnista. Eri ammattikuntien vastuut tulisi jakaa niin, että ne ovat kaikkien tiedossa. Tiedonkulku ja lääketietojen ajantasaisuus tulisi varmistaa toimivien tietojärjestelmien avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä moniammatillista toimintaa lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan lääkehoidon arvioinnin, annosjakelun ja muiden palvelujen kannattavuuden osoittamiseksi.
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Helsinki |
Publication status | Published - May 2014 |
MoE publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
Fields of Science
- 317 Pharmacy