Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa

Riikka Lämsä, Päivi Santalahti, Henna Haravuori, Ada Pentinmikko, Annamari Tuulio-Henriksson, Taina Huurre, Mauri Marttunen

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Abstract

Lapsia ja nuoria ohjautuu aiempaa enemmän psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja yhä useampi nuori saa Kelan hoitotukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Myös aktiivisuuden ja tark-kaavuuden häiriön hoitoon käytettyjen lääkkeiden käyttö on lisääntynyt paljon 2000-luvulla. Samalla nuorten hoitoon ohjautumisessa ja psyykelääkkeiden käytössä on Suomessa suuria alueellisia eroja.
Selvityksessä tarkastellaan neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujen käyttöä ja heille tarjolla olevia erikoissairaanhoidon palveluja eri sairaanhoitopiireissä. Se tarjoaa ajantasaista tietoa toimin-nan kehittämiseksi niin neuropsykiatrista kuntoutusta rahoittavalle Kelalle kuin eri toimijoille eri-koissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla.
Aineistona olivat hoitoilmoitusrekisteristä kerätyt tiedot neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palve-luiden käytöstä erikoissairaanhoidossa. Lisäksi haastateltiin 23 lastenneurologian ja nuorisopsykiatri-an ylilääkäriä sekä 66 kolmannen sektorin palveluntarjoajaa. Selvityksen rahoitti Kela ja se toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä keväällä 2014.
Tulosten mukaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa puolitoistakertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2012. Sairaanhoitopiireissä on kehitetty toimintatapoja: Hoitoa viedään nuoren arkiympäristöön ja painopistettä siirretään ryhmämuotoiseen toimintaan. Haastatellut lääkärit kokevat työskentelytavat tehokkaiksi, vaikka niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tutkittua tietoa. Resursseista ei koeta olevan hälyttävää pulaa. Hoidon organisointitavoissa, pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa sekä potilaiden, käyntien ja hoito-jaksojen määrissä on kuitenkin suurta valtakunnallista vaihtelua.
Sairaanhoitopiireissä on huoli kuntoutuksen ja seurannan toteutumisesta kunnissa. Erikoissairaanhoito joutuu toimimaan kunkin alueensa kunnan kanssa erikseen. Kolmannen sektorin toimijoista on joilla-kin alueilla pulaa, ja erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistyö on vähentynyt kiireen vuok-si. Erikoissairaanhoidon lääkärit eivät aina tiedä tarpeeksi kolmannen sektorin tai Kelan palveluista. Kelan toiminnalta toivotaan paikallisuutta: sopeutumisvalmennuskursseja pitäisi järjestää lähempänä perheitä maantieteellisesti ja toiminnallisesti niin, että niillä olisi jatkuvuutta perheen arjessa.
Organisaatiotasolla tulisi kiinnittää huomiota henkilökunnan pysyvyyteen ja varmistaa tietotaidon säilyminen henkilökunnan vaihtuessa. Järjestelmätasolla tarvitaan uudistuksia, jotka parantavat kan-salaisten maantieteellistä tasa-arvoa, varmistavat katkeamattoman hoitoketjun perustasolta erikoissai-raanhoitoon ja takaisin, integroivat hoidon ja kuntoutuksen sekä selkeyttävät monitahoista rahoitus-järjestelmää.
Avainsanat: lapset ja nuoret, neuropsykiatria, erikoissairaanhoito, terveydenhuollon palvelut
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Number of pages83
Publication statusPublished - 24 Aug 2015
Externally publishedYes
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTyöpapereita
PublisherKelan tutkimusosasto
No.78/2015
ISSN (Electronic)2323-9239

Fields of Science

  • 3142 Public health care science, environmental and occupational health
  • 5142 Social policy

Cite this

Lämsä, R., Santalahti, P., Haravuori, H., Pentinmikko, A., Tuulio-Henriksson, A., Huurre, T., & Marttunen, M. (2015). Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. (Työpapereita; No. 78/2015). Helsinki.
Lämsä, Riikka ; Santalahti, Päivi ; Haravuori, Henna ; Pentinmikko, Ada ; Tuulio-Henriksson, Annamari ; Huurre, Taina ; Marttunen, Mauri. / Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Helsinki, 2015. 83 p. (Työpapereita; 78/2015).
@book{8ab33de2b05f46568ab5b55fc1363a4c,
title = "Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa",
abstract = "Lapsia ja nuoria ohjautuu aiempaa enemm{\"a}n psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja yh{\"a} useampi nuori saa Kelan hoitotukea mielenterveyden ja k{\"a}ytt{\"a}ytymisen h{\"a}iri{\"o}ihin. My{\"o}s aktiivisuuden ja tark-kaavuuden h{\"a}iri{\"o}n hoitoon k{\"a}ytettyjen l{\"a}{\"a}kkeiden k{\"a}ytt{\"o} on lis{\"a}{\"a}ntynyt paljon 2000-luvulla. Samalla nuorten hoitoon ohjautumisessa ja psyykel{\"a}{\"a}kkeiden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} on Suomessa suuria alueellisia eroja.Selvityksess{\"a} tarkastellaan neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja heille tarjolla olevia erikoissairaanhoidon palveluja eri sairaanhoitopiireiss{\"a}. Se tarjoaa ajantasaista tietoa toimin-nan kehitt{\"a}miseksi niin neuropsykiatrista kuntoutusta rahoittavalle Kelalle kuin eri toimijoille eri-koissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla.Aineistona olivat hoitoilmoitusrekisterist{\"a} ker{\"a}tyt tiedot neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palve-luiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} erikoissairaanhoidossa. Lis{\"a}ksi haastateltiin 23 lastenneurologian ja nuorisopsykiatri-an ylil{\"a}{\"a}k{\"a}ri{\"a} sek{\"a} 66 kolmannen sektorin palveluntarjoajaa. Selvityksen rahoitti Kela ja se toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten ja nuorten mielenterveysyksik{\"o}ss{\"a} kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2014.Tulosten mukaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten m{\"a}{\"a}r{\"a} erikoissairaanhoidossa puolitoistakertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2012. Sairaanhoitopiireiss{\"a} on kehitetty toimintatapoja: Hoitoa vied{\"a}{\"a}n nuoren arkiymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja painopistett{\"a} siirret{\"a}{\"a}n ryhm{\"a}muotoiseen toimintaan. Haastatellut l{\"a}{\"a}k{\"a}rit kokevat ty{\"o}skentelytavat tehokkaiksi, vaikka niiden vaikuttavuudesta on vain v{\"a}h{\"a}n tutkittua tietoa. Resursseista ei koeta olevan h{\"a}lytt{\"a}v{\"a}{\"a} pulaa. Hoidon organisointitavoissa, pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon v{\"a}lisess{\"a} ty{\"o}njaossa sek{\"a} potilaiden, k{\"a}yntien ja hoito-jaksojen m{\"a}{\"a}riss{\"a} on kuitenkin suurta valtakunnallista vaihtelua.Sairaanhoitopiireiss{\"a} on huoli kuntoutuksen ja seurannan toteutumisesta kunnissa. Erikoissairaanhoito joutuu toimimaan kunkin alueensa kunnan kanssa erikseen. Kolmannen sektorin toimijoista on joilla-kin alueilla pulaa, ja erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteisty{\"o} on v{\"a}hentynyt kiireen vuok-si. Erikoissairaanhoidon l{\"a}{\"a}k{\"a}rit eiv{\"a}t aina tied{\"a} tarpeeksi kolmannen sektorin tai Kelan palveluista. Kelan toiminnalta toivotaan paikallisuutta: sopeutumisvalmennuskursseja pit{\"a}isi j{\"a}rjest{\"a}{\"a} l{\"a}hemp{\"a}n{\"a} perheit{\"a} maantieteellisesti ja toiminnallisesti niin, ett{\"a} niill{\"a} olisi jatkuvuutta perheen arjessa.Organisaatiotasolla tulisi kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota henkil{\"o}kunnan pysyvyyteen ja varmistaa tietotaidon s{\"a}ilyminen henkil{\"o}kunnan vaihtuessa. J{\"a}rjestelm{\"a}tasolla tarvitaan uudistuksia, jotka parantavat kan-salaisten maantieteellist{\"a} tasa-arvoa, varmistavat katkeamattoman hoitoketjun perustasolta erikoissai-raanhoitoon ja takaisin, integroivat hoidon ja kuntoutuksen sek{\"a} selkeytt{\"a}v{\"a}t monitahoista rahoitus-j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}.Avainsanat: lapset ja nuoret, neuropsykiatria, erikoissairaanhoito, terveydenhuollon palvelut",
keywords = "3142 Kansanterveystiede, ymp{\"a}rist{\"o} ja ty{\"o}terveys, 5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka",
author = "Riikka L{\"a}ms{\"a} and P{\"a}ivi Santalahti and Henna Haravuori and Ada Pentinmikko and Annamari Tuulio-Henriksson and Taina Huurre and Mauri Marttunen",
year = "2015",
month = "8",
day = "24",
language = "suomi",
series = "Ty{\"o}papereita",
publisher = "Kelan tutkimusosasto",
number = "78/2015",

}

Lämsä, R, Santalahti, P, Haravuori, H, Pentinmikko, A, Tuulio-Henriksson, A, Huurre, T & Marttunen, M 2015, Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Työpapereita, no. 78/2015, Helsinki.

Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. / Lämsä, Riikka; Santalahti, Päivi; Haravuori, Henna; Pentinmikko, Ada; Tuulio-Henriksson, Annamari; Huurre, Taina; Marttunen, Mauri.

Helsinki, 2015. 83 p. (Työpapereita; No. 78/2015).

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

TY - BOOK

T1 - Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa

AU - Lämsä, Riikka

AU - Santalahti, Päivi

AU - Haravuori, Henna

AU - Pentinmikko, Ada

AU - Tuulio-Henriksson, Annamari

AU - Huurre, Taina

AU - Marttunen, Mauri

PY - 2015/8/24

Y1 - 2015/8/24

N2 - Lapsia ja nuoria ohjautuu aiempaa enemmän psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja yhä useampi nuori saa Kelan hoitotukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Myös aktiivisuuden ja tark-kaavuuden häiriön hoitoon käytettyjen lääkkeiden käyttö on lisääntynyt paljon 2000-luvulla. Samalla nuorten hoitoon ohjautumisessa ja psyykelääkkeiden käytössä on Suomessa suuria alueellisia eroja.Selvityksessä tarkastellaan neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujen käyttöä ja heille tarjolla olevia erikoissairaanhoidon palveluja eri sairaanhoitopiireissä. Se tarjoaa ajantasaista tietoa toimin-nan kehittämiseksi niin neuropsykiatrista kuntoutusta rahoittavalle Kelalle kuin eri toimijoille eri-koissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla.Aineistona olivat hoitoilmoitusrekisteristä kerätyt tiedot neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palve-luiden käytöstä erikoissairaanhoidossa. Lisäksi haastateltiin 23 lastenneurologian ja nuorisopsykiatri-an ylilääkäriä sekä 66 kolmannen sektorin palveluntarjoajaa. Selvityksen rahoitti Kela ja se toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä keväällä 2014.Tulosten mukaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa puolitoistakertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2012. Sairaanhoitopiireissä on kehitetty toimintatapoja: Hoitoa viedään nuoren arkiympäristöön ja painopistettä siirretään ryhmämuotoiseen toimintaan. Haastatellut lääkärit kokevat työskentelytavat tehokkaiksi, vaikka niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tutkittua tietoa. Resursseista ei koeta olevan hälyttävää pulaa. Hoidon organisointitavoissa, pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa sekä potilaiden, käyntien ja hoito-jaksojen määrissä on kuitenkin suurta valtakunnallista vaihtelua.Sairaanhoitopiireissä on huoli kuntoutuksen ja seurannan toteutumisesta kunnissa. Erikoissairaanhoito joutuu toimimaan kunkin alueensa kunnan kanssa erikseen. Kolmannen sektorin toimijoista on joilla-kin alueilla pulaa, ja erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistyö on vähentynyt kiireen vuok-si. Erikoissairaanhoidon lääkärit eivät aina tiedä tarpeeksi kolmannen sektorin tai Kelan palveluista. Kelan toiminnalta toivotaan paikallisuutta: sopeutumisvalmennuskursseja pitäisi järjestää lähempänä perheitä maantieteellisesti ja toiminnallisesti niin, että niillä olisi jatkuvuutta perheen arjessa.Organisaatiotasolla tulisi kiinnittää huomiota henkilökunnan pysyvyyteen ja varmistaa tietotaidon säilyminen henkilökunnan vaihtuessa. Järjestelmätasolla tarvitaan uudistuksia, jotka parantavat kan-salaisten maantieteellistä tasa-arvoa, varmistavat katkeamattoman hoitoketjun perustasolta erikoissai-raanhoitoon ja takaisin, integroivat hoidon ja kuntoutuksen sekä selkeyttävät monitahoista rahoitus-järjestelmää.Avainsanat: lapset ja nuoret, neuropsykiatria, erikoissairaanhoito, terveydenhuollon palvelut

AB - Lapsia ja nuoria ohjautuu aiempaa enemmän psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja yhä useampi nuori saa Kelan hoitotukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Myös aktiivisuuden ja tark-kaavuuden häiriön hoitoon käytettyjen lääkkeiden käyttö on lisääntynyt paljon 2000-luvulla. Samalla nuorten hoitoon ohjautumisessa ja psyykelääkkeiden käytössä on Suomessa suuria alueellisia eroja.Selvityksessä tarkastellaan neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujen käyttöä ja heille tarjolla olevia erikoissairaanhoidon palveluja eri sairaanhoitopiireissä. Se tarjoaa ajantasaista tietoa toimin-nan kehittämiseksi niin neuropsykiatrista kuntoutusta rahoittavalle Kelalle kuin eri toimijoille eri-koissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla.Aineistona olivat hoitoilmoitusrekisteristä kerätyt tiedot neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palve-luiden käytöstä erikoissairaanhoidossa. Lisäksi haastateltiin 23 lastenneurologian ja nuorisopsykiatri-an ylilääkäriä sekä 66 kolmannen sektorin palveluntarjoajaa. Selvityksen rahoitti Kela ja se toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä keväällä 2014.Tulosten mukaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa puolitoistakertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2012. Sairaanhoitopiireissä on kehitetty toimintatapoja: Hoitoa viedään nuoren arkiympäristöön ja painopistettä siirretään ryhmämuotoiseen toimintaan. Haastatellut lääkärit kokevat työskentelytavat tehokkaiksi, vaikka niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tutkittua tietoa. Resursseista ei koeta olevan hälyttävää pulaa. Hoidon organisointitavoissa, pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa sekä potilaiden, käyntien ja hoito-jaksojen määrissä on kuitenkin suurta valtakunnallista vaihtelua.Sairaanhoitopiireissä on huoli kuntoutuksen ja seurannan toteutumisesta kunnissa. Erikoissairaanhoito joutuu toimimaan kunkin alueensa kunnan kanssa erikseen. Kolmannen sektorin toimijoista on joilla-kin alueilla pulaa, ja erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistyö on vähentynyt kiireen vuok-si. Erikoissairaanhoidon lääkärit eivät aina tiedä tarpeeksi kolmannen sektorin tai Kelan palveluista. Kelan toiminnalta toivotaan paikallisuutta: sopeutumisvalmennuskursseja pitäisi järjestää lähempänä perheitä maantieteellisesti ja toiminnallisesti niin, että niillä olisi jatkuvuutta perheen arjessa.Organisaatiotasolla tulisi kiinnittää huomiota henkilökunnan pysyvyyteen ja varmistaa tietotaidon säilyminen henkilökunnan vaihtuessa. Järjestelmätasolla tarvitaan uudistuksia, jotka parantavat kan-salaisten maantieteellistä tasa-arvoa, varmistavat katkeamattoman hoitoketjun perustasolta erikoissai-raanhoitoon ja takaisin, integroivat hoidon ja kuntoutuksen sekä selkeyttävät monitahoista rahoitus-järjestelmää.Avainsanat: lapset ja nuoret, neuropsykiatria, erikoissairaanhoito, terveydenhuollon palvelut

KW - 3142 Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys

KW - 5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Työpapereita

BT - Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa

CY - Helsinki

ER -

Lämsä R, Santalahti P, Haravuori H, Pentinmikko A, Tuulio-Henriksson A, Huurre T et al. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Helsinki, 2015. 83 p. (Työpapereita; 78/2015).