Nordic homicide report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016

Martti Lehti, Janne Kivivuori, Guðbjörg S. Bergsdóttir, Heidi Engvold, Sven Granath, Jónas O. Jónasson, Marieke Liem, Mikkel M. Okholm, Mona Rautelin, Karoliina Suonpää, Vibeke S. Syversen

Research output: Book/ReportCommissioned report

Abstract

Katsaus kuvaa henkirikollisuuden rakennetta ja kehitystä Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2007–2016 vertailukelpoisen lähdeaineiston pohjalta. Kyseessä on NSfK:n rahoittaman “Nordic Homicide from Past to Present” -hankkeen osaraportti.

Päätulokset:
- Henkirikollisuuden tason suhteen Pohjoismaat jakautuvat kolmeen ryhmään. Rikollisuustaso Suomessa on maaryhmän korkein, 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa korkeampi. Islannissa ja Norjassa rikollisuustaso on puolestaan 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa matalampi. Maailman mittakaavassa kaikkien alueen maiden, myös Suomen, henkirikollisuuden taso on kuitenkin erittäin matala.
- Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa henkirikollisuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, korkeimmat rikollisuustasot löytyvät suurkaupunkien lähiöistä. Tilanne on sama kuin muualla Länsi-Euroopassa. Suomessa tilanne on toinen. Väkivaltaisimmat alueet löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maalaiskunnista ja pikkukaupungeista. Suomen suurimpien metropolialueiden, pääkaupunkiseudun, Tampereen seudun ja Turun seudun, henkirikollisuus ei tasoltaan eroa muun Pohjolan metropoleista.
- Kaikissa Pohjoismaissa työelämän ulkopuolella olevat työikäiset päihteiden väärinkäyttäjät muodostavat huomattavasti väestöosuuttaan suuremman osuuden sekä henkirikosten tekijöistä että uhreista.
- Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajat muodostavat 25–40 % henkirikoksiin syyllistyvistä, Suomessa ja Islannissa osuus on 10 %. Ero selittyy osin maahanmuuttajien suuremmalla väestöosuudella Skandinavian maissa, ei kuitenkaan kokonaan. Kaikissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien henkirikollisuustaso on kantaväestöä korkeampi, mutta ero on suurempi Skandinavian maissa kuin Suomessa ja Islannissa.
- Alkoholilla ja alkoholin nautintatilanteilla on keskeinen asema Suomen, Islannin ja Ruotsin henkirikollisuudessa. Tanskassa merkitys on vähäisempi ja Norjassa täysin olematon. Ero heijastuu rikosten ajalliseen (vuotuiseen, viikoittaiseen ja vuorokautiseen) jakautumiseen. Se näkyy myös siinä, että miesuhrien suhteellinen määrä on Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa suurempi ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvien henkirikosten suhteellinen määrä pienempi kuin Norjassa ja Tanskassa.
- Ampuma-aseilla tehtävien henkirikosten määrä ja piirteet ovat Ruotsissa poikkeukselliset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ampuma-asehenkirikollisuuden taso on Ruotsissa nykyisin Pohjoismaiden korkein, tilanne on huonontunut viime vuosina nopeasti. Rikokset keskittyvät Tukholman, Göteborgin ja Malmön muutamiin lähiöihin ja liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Lähes 70 % kaikista Ruotsin ampuma-asehenkirikoksista tehdään mainituissa kolmessa kaupungissa, joiden henkirikoksista ne muodostavat 40–50 %.
- Henkirikosten selvitysaste on Pohjoismaissa erittäin korkea. Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa henkirikoksista on viime vuosina selvitetty 97–100 %, Ruotsissa 83 %. Rikoksiin syyllistyneet saadaan selville ja myös tuomitaan. Rangaistuskäytäntö on varsin yhdenmukainen. Kontrollipolitiikka vaikuttaisi toimivan ja luultavasti myötävaikuttaa alueen maiden henkirikollisuustason mataluuteen.
Original languageEnglish
Place of PublicationHelsinki
PublisherHelsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Number of pages67
ISBN (Electronic)978-951-51-0669-8
Publication statusPublished - 21 Oct 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameResearch Briefs
PublisherInstitute of Criminology and Legal Policy
No.37/2019
ISSN (Electronic)2342-7779

Fields of Science

  • 5141 Sociology
  • 513 Law

Cite this

Lehti, M., Kivivuori, J., Bergsdóttir, G. S., Engvold, H., Granath, S., Jónasson, J. O., ... Syversen, V. S. (2019). Nordic homicide report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. (Research Briefs; No. 37/2019). Helsinki: Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Lehti, Martti ; Kivivuori, Janne ; Bergsdóttir, Guðbjörg S. ; Engvold, Heidi ; Granath, Sven ; Jónasson, Jónas O. ; Liem, Marieke ; Okholm, Mikkel M. ; Rautelin, Mona ; Suonpää, Karoliina ; Syversen, Vibeke S. / Nordic homicide report : Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. Helsinki : Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 67 p. (Research Briefs; 37/2019).
@book{601dea3e27d7417699178353323345b9,
title = "Nordic homicide report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016",
abstract = "Katsaus kuvaa henkirikollisuuden rakennetta ja kehityst{\"a} Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2007–2016 vertailukelpoisen l{\"a}hdeaineiston pohjalta. Kyseess{\"a} on NSfK:n rahoittaman “Nordic Homicide from Past to Present” -hankkeen osaraportti.P{\"a}{\"a}tulokset:- Henkirikollisuuden tason suhteen Pohjoismaat jakautuvat kolmeen ryhm{\"a}{\"a}n. Rikollisuustaso Suomessa on maaryhm{\"a}n korkein, 30 {\%} Ruotsin ja Tanskan tasoa korkeampi. Islannissa ja Norjassa rikollisuustaso on puolestaan 30 {\%} Ruotsin ja Tanskan tasoa matalampi. Maailman mittakaavassa kaikkien alueen maiden, my{\"o}s Suomen, henkirikollisuuden taso on kuitenkin eritt{\"a}in matala.- Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa henkirikollisuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, korkeimmat rikollisuustasot l{\"o}ytyv{\"a}t suurkaupunkien l{\"a}hi{\"o}ist{\"a}. Tilanne on sama kuin muualla L{\"a}nsi-Euroopassa. Suomessa tilanne on toinen. V{\"a}kivaltaisimmat alueet l{\"o}ytyv{\"a}t It{\"a}- ja Pohjois-Suomen maalaiskunnista ja pikkukaupungeista. Suomen suurimpien metropolialueiden, p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun, Tampereen seudun ja Turun seudun, henkirikollisuus ei tasoltaan eroa muun Pohjolan metropoleista.- Kaikissa Pohjoismaissa ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ulkopuolella olevat ty{\"o}ik{\"a}iset p{\"a}ihteiden v{\"a}{\"a}rink{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t muodostavat huomattavasti v{\"a}est{\"o}osuuttaan suuremman osuuden sek{\"a} henkirikosten tekij{\"o}ist{\"a} ett{\"a} uhreista.- Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajat muodostavat 25–40 {\%} henkirikoksiin syyllistyvist{\"a}, Suomessa ja Islannissa osuus on 10 {\%}. Ero selittyy osin maahanmuuttajien suuremmalla v{\"a}est{\"o}osuudella Skandinavian maissa, ei kuitenkaan kokonaan. Kaikissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien henkirikollisuustaso on kantav{\"a}est{\"o}{\"a} korkeampi, mutta ero on suurempi Skandinavian maissa kuin Suomessa ja Islannissa.- Alkoholilla ja alkoholin nautintatilanteilla on keskeinen asema Suomen, Islannin ja Ruotsin henkirikollisuudessa. Tanskassa merkitys on v{\"a}h{\"a}isempi ja Norjassa t{\"a}ysin olematon. Ero heijastuu rikosten ajalliseen (vuotuiseen, viikoittaiseen ja vuorokautiseen) jakautumiseen. Se n{\"a}kyy my{\"o}s siin{\"a}, ett{\"a} miesuhrien suhteellinen m{\"a}{\"a}r{\"a} on Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa suurempi ja l{\"a}hisuhdev{\"a}kivaltaan liittyvien henkirikosten suhteellinen m{\"a}{\"a}r{\"a} pienempi kuin Norjassa ja Tanskassa.- Ampuma-aseilla teht{\"a}vien henkirikosten m{\"a}{\"a}r{\"a} ja piirteet ovat Ruotsissa poikkeukselliset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ampuma-asehenkirikollisuuden taso on Ruotsissa nykyisin Pohjoismaiden korkein, tilanne on huonontunut viime vuosina nopeasti. Rikokset keskittyv{\"a}t Tukholman, G{\"o}teborgin ja Malm{\"o}n muutamiin l{\"a}hi{\"o}ihin ja liittyv{\"a}t j{\"a}rjest{\"a}ytyneen rikollisuuden toimintaan. L{\"a}hes 70 {\%} kaikista Ruotsin ampuma-asehenkirikoksista tehd{\"a}{\"a}n mainituissa kolmessa kaupungissa, joiden henkirikoksista ne muodostavat 40–50 {\%}.- Henkirikosten selvitysaste on Pohjoismaissa eritt{\"a}in korkea. Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa henkirikoksista on viime vuosina selvitetty 97–100 {\%}, Ruotsissa 83 {\%}. Rikoksiin syyllistyneet saadaan selville ja my{\"o}s tuomitaan. Rangaistusk{\"a}yt{\"a}nt{\"o} on varsin yhdenmukainen. Kontrollipolitiikka vaikuttaisi toimivan ja luultavasti my{\"o}t{\"a}vaikuttaa alueen maiden henkirikollisuustason mataluuteen.",
keywords = "5141 Sociology, henkirikos, henkirikollisuus, Pohjoismaat, sosiodemografiset piirteet, alkoholi, p{\"a}ihteet, tekopaikka, tekov{\"a}line, ampuma-aseet, sukupuolittunut v{\"a}kivalta, 2000-luku, 513 Law, murha, tappo, surma, lapsensurma, kuolemaan johtanut pahoinpitely",
author = "Martti Lehti and Janne Kivivuori and Bergsd{\'o}ttir, {Gu{\dh}bj{\"o}rg S.} and Heidi Engvold and Sven Granath and J{\'o}nasson, {J{\'o}nas O.} and Marieke Liem and Okholm, {Mikkel M.} and Mona Rautelin and Karoliina Suonp{\"a}{\"a} and Syversen, {Vibeke S.}",
year = "2019",
month = "10",
day = "21",
language = "English",
series = "Research Briefs",
publisher = "Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti",
number = "37/2019",
address = "Finland",

}

Lehti, M, Kivivuori, J, Bergsdóttir, GS, Engvold, H, Granath, S, Jónasson, JO, Liem, M, Okholm, MM, Rautelin, M, Suonpää, K & Syversen, VS 2019, Nordic homicide report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. Research Briefs, no. 37/2019, Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsinki.

Nordic homicide report : Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. / Lehti, Martti; Kivivuori, Janne; Bergsdóttir, Guðbjörg S. ; Engvold, Heidi; Granath, Sven; Jónasson, Jónas O.; Liem, Marieke; Okholm, Mikkel M.; Rautelin, Mona; Suonpää, Karoliina; Syversen, Vibeke S.

Helsinki : Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 67 p. (Research Briefs; No. 37/2019).

Research output: Book/ReportCommissioned report

TY - BOOK

T1 - Nordic homicide report

T2 - Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016

AU - Lehti, Martti

AU - Kivivuori, Janne

AU - Bergsdóttir, Guðbjörg S.

AU - Engvold, Heidi

AU - Granath, Sven

AU - Jónasson, Jónas O.

AU - Liem, Marieke

AU - Okholm, Mikkel M.

AU - Rautelin, Mona

AU - Suonpää, Karoliina

AU - Syversen, Vibeke S.

PY - 2019/10/21

Y1 - 2019/10/21

N2 - Katsaus kuvaa henkirikollisuuden rakennetta ja kehitystä Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2007–2016 vertailukelpoisen lähdeaineiston pohjalta. Kyseessä on NSfK:n rahoittaman “Nordic Homicide from Past to Present” -hankkeen osaraportti.Päätulokset:- Henkirikollisuuden tason suhteen Pohjoismaat jakautuvat kolmeen ryhmään. Rikollisuustaso Suomessa on maaryhmän korkein, 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa korkeampi. Islannissa ja Norjassa rikollisuustaso on puolestaan 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa matalampi. Maailman mittakaavassa kaikkien alueen maiden, myös Suomen, henkirikollisuuden taso on kuitenkin erittäin matala.- Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa henkirikollisuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, korkeimmat rikollisuustasot löytyvät suurkaupunkien lähiöistä. Tilanne on sama kuin muualla Länsi-Euroopassa. Suomessa tilanne on toinen. Väkivaltaisimmat alueet löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maalaiskunnista ja pikkukaupungeista. Suomen suurimpien metropolialueiden, pääkaupunkiseudun, Tampereen seudun ja Turun seudun, henkirikollisuus ei tasoltaan eroa muun Pohjolan metropoleista.- Kaikissa Pohjoismaissa työelämän ulkopuolella olevat työikäiset päihteiden väärinkäyttäjät muodostavat huomattavasti väestöosuuttaan suuremman osuuden sekä henkirikosten tekijöistä että uhreista.- Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajat muodostavat 25–40 % henkirikoksiin syyllistyvistä, Suomessa ja Islannissa osuus on 10 %. Ero selittyy osin maahanmuuttajien suuremmalla väestöosuudella Skandinavian maissa, ei kuitenkaan kokonaan. Kaikissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien henkirikollisuustaso on kantaväestöä korkeampi, mutta ero on suurempi Skandinavian maissa kuin Suomessa ja Islannissa.- Alkoholilla ja alkoholin nautintatilanteilla on keskeinen asema Suomen, Islannin ja Ruotsin henkirikollisuudessa. Tanskassa merkitys on vähäisempi ja Norjassa täysin olematon. Ero heijastuu rikosten ajalliseen (vuotuiseen, viikoittaiseen ja vuorokautiseen) jakautumiseen. Se näkyy myös siinä, että miesuhrien suhteellinen määrä on Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa suurempi ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvien henkirikosten suhteellinen määrä pienempi kuin Norjassa ja Tanskassa.- Ampuma-aseilla tehtävien henkirikosten määrä ja piirteet ovat Ruotsissa poikkeukselliset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ampuma-asehenkirikollisuuden taso on Ruotsissa nykyisin Pohjoismaiden korkein, tilanne on huonontunut viime vuosina nopeasti. Rikokset keskittyvät Tukholman, Göteborgin ja Malmön muutamiin lähiöihin ja liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Lähes 70 % kaikista Ruotsin ampuma-asehenkirikoksista tehdään mainituissa kolmessa kaupungissa, joiden henkirikoksista ne muodostavat 40–50 %.- Henkirikosten selvitysaste on Pohjoismaissa erittäin korkea. Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa henkirikoksista on viime vuosina selvitetty 97–100 %, Ruotsissa 83 %. Rikoksiin syyllistyneet saadaan selville ja myös tuomitaan. Rangaistuskäytäntö on varsin yhdenmukainen. Kontrollipolitiikka vaikuttaisi toimivan ja luultavasti myötävaikuttaa alueen maiden henkirikollisuustason mataluuteen.

AB - Katsaus kuvaa henkirikollisuuden rakennetta ja kehitystä Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2007–2016 vertailukelpoisen lähdeaineiston pohjalta. Kyseessä on NSfK:n rahoittaman “Nordic Homicide from Past to Present” -hankkeen osaraportti.Päätulokset:- Henkirikollisuuden tason suhteen Pohjoismaat jakautuvat kolmeen ryhmään. Rikollisuustaso Suomessa on maaryhmän korkein, 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa korkeampi. Islannissa ja Norjassa rikollisuustaso on puolestaan 30 % Ruotsin ja Tanskan tasoa matalampi. Maailman mittakaavassa kaikkien alueen maiden, myös Suomen, henkirikollisuuden taso on kuitenkin erittäin matala.- Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa henkirikollisuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, korkeimmat rikollisuustasot löytyvät suurkaupunkien lähiöistä. Tilanne on sama kuin muualla Länsi-Euroopassa. Suomessa tilanne on toinen. Väkivaltaisimmat alueet löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maalaiskunnista ja pikkukaupungeista. Suomen suurimpien metropolialueiden, pääkaupunkiseudun, Tampereen seudun ja Turun seudun, henkirikollisuus ei tasoltaan eroa muun Pohjolan metropoleista.- Kaikissa Pohjoismaissa työelämän ulkopuolella olevat työikäiset päihteiden väärinkäyttäjät muodostavat huomattavasti väestöosuuttaan suuremman osuuden sekä henkirikosten tekijöistä että uhreista.- Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajat muodostavat 25–40 % henkirikoksiin syyllistyvistä, Suomessa ja Islannissa osuus on 10 %. Ero selittyy osin maahanmuuttajien suuremmalla väestöosuudella Skandinavian maissa, ei kuitenkaan kokonaan. Kaikissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien henkirikollisuustaso on kantaväestöä korkeampi, mutta ero on suurempi Skandinavian maissa kuin Suomessa ja Islannissa.- Alkoholilla ja alkoholin nautintatilanteilla on keskeinen asema Suomen, Islannin ja Ruotsin henkirikollisuudessa. Tanskassa merkitys on vähäisempi ja Norjassa täysin olematon. Ero heijastuu rikosten ajalliseen (vuotuiseen, viikoittaiseen ja vuorokautiseen) jakautumiseen. Se näkyy myös siinä, että miesuhrien suhteellinen määrä on Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa suurempi ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvien henkirikosten suhteellinen määrä pienempi kuin Norjassa ja Tanskassa.- Ampuma-aseilla tehtävien henkirikosten määrä ja piirteet ovat Ruotsissa poikkeukselliset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ampuma-asehenkirikollisuuden taso on Ruotsissa nykyisin Pohjoismaiden korkein, tilanne on huonontunut viime vuosina nopeasti. Rikokset keskittyvät Tukholman, Göteborgin ja Malmön muutamiin lähiöihin ja liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Lähes 70 % kaikista Ruotsin ampuma-asehenkirikoksista tehdään mainituissa kolmessa kaupungissa, joiden henkirikoksista ne muodostavat 40–50 %.- Henkirikosten selvitysaste on Pohjoismaissa erittäin korkea. Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa henkirikoksista on viime vuosina selvitetty 97–100 %, Ruotsissa 83 %. Rikoksiin syyllistyneet saadaan selville ja myös tuomitaan. Rangaistuskäytäntö on varsin yhdenmukainen. Kontrollipolitiikka vaikuttaisi toimivan ja luultavasti myötävaikuttaa alueen maiden henkirikollisuustason mataluuteen.

KW - 5141 Sociology

KW - henkirikos

KW - henkirikollisuus

KW - Pohjoismaat

KW - sosiodemografiset piirteet

KW - alkoholi

KW - päihteet

KW - tekopaikka

KW - tekoväline

KW - ampuma-aseet

KW - sukupuolittunut väkivalta

KW - 2000-luku

KW - 513 Law

KW - murha

KW - tappo

KW - surma

KW - lapsensurma

KW - kuolemaan johtanut pahoinpitely

M3 - Commissioned report

T3 - Research Briefs

BT - Nordic homicide report

PB - Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

CY - Helsinki

ER -

Lehti M, Kivivuori J, Bergsdóttir GS, Engvold H, Granath S, Jónasson JO et al. Nordic homicide report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2019. 67 p. (Research Briefs; 37/2019).