Abstract
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka erilaisten oppimisympäristöjen käyttö tukee vieraan kielen opiskelua yliopiston kielikeskuksessa. Tutkimuksen kohteena olevilla kursseilla
käytettiin oppimisympäristöinä luokkahuone- ja verkko-opetusta. Tutkimuksen avulla vastaan Helsingin yliopistosta ja yhteiskunnasta tulevaan haasteeseen kehittää yliopiston opetusta. Tutkimusasetelma
oli fenomenologis-hermeneuttinen ja tutkimus omasi myös etnografisia piirteitä. Tutkimusaineiston aineistonkeruumenetelmä oli kysely, johon vastasi yhteensä 31 opiskelijaa kahdelta eri kurssilta. Kyselyn avulla tutkin opiskelijoiden käsityksiä oppimisympäristöjen merkityksestä vieraan kielen opiskelussa. Kyselyyn vastatessaan opiskelijat kuvasivat opettajan toimintaa ja omaa toimintaansa erilaisissa oppimisympäristöissä. Analysoin kyselyn vastaukset sisällönanalyysin menetelmin ja luokittelin vastaukset aineistolähtöisesti.
Tutkimuskysymykset koskivat viestinnällisen kieltenopetuksen ja muiden kurssilla käytettyjen opetuksellisten lähestymistapojen merkitystä vieraan kielen opiskelulle, sekä opiskelustrategioiden valinnan ja oppimisympäristöjen käytön opiskelua tukevaa vaikutusta. Tutkimusaineiston mukaan opiskelijat hyötyivät eniten kognitiivis-konstruktivistiseen ja sosio-konstruktivistiseen lähestymistapaan
perustuvasta opetuksesta ja opiskelusta, mikä ilmeni aineistossa kuvauksina opiskelijan aktiivisuuden ja tavoitteellisen toiminnan merkityksestä. Keskeistä aineistossa oli myös vuorovaikutteisuus opetuksessa ja opiskelussa sekä monipuolinen opettajan ja vertaisryhmän tuki. Aineistossa esiintyi kuvauksia sekä formaalisen että funktionaalisen lähestymistavan opiskelua tukevasta merkityksestä, mutta keskeisimpänä oli kuitenkin viestinnällinen lähestymistapa kielen opetukseen ja opiskeluun. Tutkimuksen mukaan oppimisympäristöjen keskeinen tehtävä on mahdollistaa opiskelun tukitoimien
"siirtyminen" opiskelun tueksi sekä mahdollistaa opiskelun ja osaamisen kontrolli. Oppimisympäristöjen tulee olla infrastruktuuriltaan selkeitä ja linjakkaita. Eri oppimisympäristöjen sulautuva käyttö
opetuksessa ja opiskelussa mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien ja opiskelustrategioiden käytön, joka tukee erilaisia opiskelijoita heidän vieraan kielen opiskelussaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää oppimisympäristöjen suunnittelussa ja laadun arvioinnissa kielikeskusopetuksessa.
käytettiin oppimisympäristöinä luokkahuone- ja verkko-opetusta. Tutkimuksen avulla vastaan Helsingin yliopistosta ja yhteiskunnasta tulevaan haasteeseen kehittää yliopiston opetusta. Tutkimusasetelma
oli fenomenologis-hermeneuttinen ja tutkimus omasi myös etnografisia piirteitä. Tutkimusaineiston aineistonkeruumenetelmä oli kysely, johon vastasi yhteensä 31 opiskelijaa kahdelta eri kurssilta. Kyselyn avulla tutkin opiskelijoiden käsityksiä oppimisympäristöjen merkityksestä vieraan kielen opiskelussa. Kyselyyn vastatessaan opiskelijat kuvasivat opettajan toimintaa ja omaa toimintaansa erilaisissa oppimisympäristöissä. Analysoin kyselyn vastaukset sisällönanalyysin menetelmin ja luokittelin vastaukset aineistolähtöisesti.
Tutkimuskysymykset koskivat viestinnällisen kieltenopetuksen ja muiden kurssilla käytettyjen opetuksellisten lähestymistapojen merkitystä vieraan kielen opiskelulle, sekä opiskelustrategioiden valinnan ja oppimisympäristöjen käytön opiskelua tukevaa vaikutusta. Tutkimusaineiston mukaan opiskelijat hyötyivät eniten kognitiivis-konstruktivistiseen ja sosio-konstruktivistiseen lähestymistapaan
perustuvasta opetuksesta ja opiskelusta, mikä ilmeni aineistossa kuvauksina opiskelijan aktiivisuuden ja tavoitteellisen toiminnan merkityksestä. Keskeistä aineistossa oli myös vuorovaikutteisuus opetuksessa ja opiskelussa sekä monipuolinen opettajan ja vertaisryhmän tuki. Aineistossa esiintyi kuvauksia sekä formaalisen että funktionaalisen lähestymistavan opiskelua tukevasta merkityksestä, mutta keskeisimpänä oli kuitenkin viestinnällinen lähestymistapa kielen opetukseen ja opiskeluun. Tutkimuksen mukaan oppimisympäristöjen keskeinen tehtävä on mahdollistaa opiskelun tukitoimien
"siirtyminen" opiskelun tueksi sekä mahdollistaa opiskelun ja osaamisen kontrolli. Oppimisympäristöjen tulee olla infrastruktuuriltaan selkeitä ja linjakkaita. Eri oppimisympäristöjen sulautuva käyttö
opetuksessa ja opiskelussa mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien ja opiskelustrategioiden käytön, joka tukee erilaisia opiskelijoita heidän vieraan kielen opiskelussaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää oppimisympäristöjen suunnittelussa ja laadun arvioinnissa kielikeskusopetuksessa.
| Translated title of the contribution | How learning environments support learning in a University Language Centre |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Helsingin yliopisto |
| Publication status | Published - 30 May 2010 |
| MoE publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
Note regarding dissertation
Kyseessä on kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma (sivugradu). Työn ohjaajat: yliopistonlehtori Esa Penttinen ja professori Seppo TellaFields of Science
- 516 Educational sciences