Paikannettujen viljanäytteiden otto leikkuupuinnissa

Miika Pekka Kahelin

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

Abstract

Paikkakohtaisesti säädellyssä peltoviljelyssä etenkin typpilannoituksen säädössä on suuressa merkityksessä viljasadon pellosta ottamalla typen määrä. Sadon pellosta ottama typen määrä voidaan arvioida viljan valkuaispitoisuuden perusteella. Valkuaispitoisuuden määrittämiseksi tarvitaan pellosta otettuja paikannettuja viljanäytteitä. Viljanäytteiden otto on luontevinta yhdistää leikkuupuinnin yhteyteen.

Tutkimuksessa rakennettiin leikkuupuimuriin prototyyppi viljanäytteiden
näytteenottolaitteesta ja testattiin sen toimivuutta. Hydrauliikan avulla toimiva näytteenottolaite otti viljanäytteen ruuvikuljettimella viljasäiliön täyttöruuvin alta. Kuljetin siirsi näytteen puimurin takaosaan, jossa se ohjattiin sähkökäyttöisellä jakolaitteella kahteen näytteenottokasettiin. Näytteenottokasetteja liikutettiin kokeessa mukana olleen avustajan avulla näytteenottolaitteen
tahdistuksen mukaan. Testauksessa pitäydyttiin tarkastelemaan laitteen kykyä ottaa paikkakohtaisesti edustavia näytteitä.

Kenttäkokeessa puimurilla puitiin kolmella eri puintinopeudella ohrapellolle perustettua koekenttää, jonka keskelle oli tehty NaCl -liuoksella
ruiskutettu 4 metriä leveä merkkiainekenttä. Puinnin aikana näytteenottolaite otti jatkuvasti näytteitä, joista kukin vastasi puimurin kahden metrin etenemää pellolla. Puimurin ajonopeutta tarkkailtiin puinnin aikana puimuriin asennetun satokartoituslaitteen avulla. Näytteiden suolapitoisuudet mitattiin uuttamalla näytteet deioinisoituun veteen ja mittaamalla uuttonesteen
sähkönjohtavuus.

Näytteiden sähkönjohtavuuksien huippuarvot olivat korkeimmat hitailla puintinopeuksilla ajetuissa koejäsenissä ja matalimmat korkeilla ajonopeuksilla ajetuissa. Peräkkäisten näytesarjojen uuttonesteiden sähkönjohtavuuksien vaihteluväli korreloi selkeästi negatiivisesti puimurin läpi menneen viljavirtauksen määrän kanssa.

Tuloksista voidaan päätellä, että näytteen paikkakohtainen edustavuus laskee puimurin läpi menevän viljavirtauksen määrän kasvaessa. Kokeessa käytetyt puintinopeudet olivat normaalia matalammat ja puintiolosuhteet olivat optimaaliset. Tämän vuoksi näytteiden edustavuutta kuvaavat tulokset ovat todennäköisesti huomattavasti paremmat kuin ne olisivat keskimääräisissä suomalaisissa puintiolosuhteissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Publication statusPublished - 18 May 2008
MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Fields of Science

  • 411 Agriculture and forestry

Cite this