Pamilaisten elämä ja työ - PAMEL-tutkimushankkeen loppuraportti

Työn aihe ja tarkoitus
PAMEL-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa palvelualojen työntekijöiden työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä. Hanke selvittää työoloja, elintapoja ja hyvinvointia. Aikuisväestön työkyky on huonontunut työelämän vaatimusten samanaikaisesti kasvettua. Viimeksi kuluneet vuodet ovat tuoneet yhteiskunnallisten rakennemuutosten rinnalle globaaleja muutoksia: koronaepidemia alkoi vuonna 2019 ja lähialueen sota on nostanut tuotantokustannuksia ja elämisen hintaa. PAMELhanke tuottaa tutkittua tietoa suorittavaa työtä tekevien ja pienituloisten palkansaajien työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tueksi.
Aineisto ja metodi
PAMEL- tutkimus perustui kolmeen kyselyaineistoon sekä pitkittäiseen rekisteriaineistoon. Kyselyaineistoina käytettiin keväällä 2019 (n=6375) ja
marraskuussa 2020 (n=3368) kerättyjä Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsenkyselyjä sekä hankkeeseen suunniteltua ja keväällä 2019 kerättyä erillistä elintapakyselyä (n=6435). Elintapakysely sisälsi aiemmissa väestötutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä sosiodemografisista taustatekijöistä, elintavoista, ruokaturvasta sekä itsearvioidusta terveydestä ja elämään tyytyväisyydestä. Rekisteriaineisto koostui viiden vuoden takautuvasta jaksosta ja se sisälsi
sosioekonomisten ja parisuhdetietojen lisäksi tiedot sosiaalietuuksien käytöstä ja tulonsiirroista. Aineistosta on tuotettu määrällisiä analyysejä tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Tutkimuksella on Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan puoltava lausunto.
Keskeiset tulokset
PAMEL-tutkimukseen osallistuneet olivat pääosin keski-ikäisiä naisia, keskimäärin vähemmän koulutettuja ja tulotasoltaan alle väestön keskiarvon. Suurella osalla oli vaikeuksia kattaa kotitalouden tuloilla tavanomaiset menonsa. Työelämän laatua määrittivät tiukat aikataulut ja työn fyysinen raskaus, mutta myös työtovereiden tuki
ja työyhteisöön kuulumisen tunne. Raskas työkuormitus ja matala työtyytyväisyys olivat yhteydessä heikompiin digitaalisiin taitoihin sekä digiosallisuuteen.
Palvelualojen työntekijöillä esiintyi ylipainoa, tupakointia ja humalajuomista enemmän kuin aikuisväestöllä keskimäärin. Tarkastelluista ruoanvalintamotiiveista tärkeimpiä olivat terveys, kotimaisuus ja ruoanvalmistamisen helppous. Yli kolmasosa oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta vuonna 2019. Vakava
ruokaturvattomuus oli yhteydessä ruokavalion huonompaan laatuun. Lähes kolmanneksella elintavat olivat kuitenkin terveyttä edistäviä. Eläinproteiinin
lähteiden kulutus oli kasviproteiinin lähteiden kulutusta suurempaa. Kolmanneksella kulutuksessa oli tapahtunut muutosta terveyden ja kestävyyden näkökulmasta positiiviseen suuntaan. Toimialoittain tarkasteltuna kaupan alan työntekijöiden elintavat olivat muita aloja parempia ja kiinteistöpalvelualan työntekijöillä enemmän terveyttä haittaavia. Epäsuotuisat työolot olivat yhteydessä riittämättömään uneen ja useisiin epäterveellisiin elintapoihin. Palvelualojen työntekijät olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Muut kuin työhön liittyvät asiat selittivät kokonaisuutena elämään tyytyväisyyttä työhön liittyviä tekijöitä enemmän, mutta yksittäisenä tärkeimpänä tekijänä nousi esiin työtyytyväisyys. Koronapandemian ensimmäisen aallon aikana palvelualojen työntekijöiden itse koettu terveys heikkeni, mutta alkoholin käyttö ja tupakointi hieman vähenivät ja ruokaturva parani. Vakavasta ruokaturvattomuudesta oli kuitenkin edelleen kärsinyt neljännes työntekijöistä. Itsekoetussa terveydessä tapahtui koronapandemian aikana eniten heikkenemistä kiinteistöpalvelualalla. Tulojen riittävyys heikkeni eniten matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualoilla, kun taas muilla ammattialoilla tilanne hieman parani. Koronapandemian aikana suurimmassa osassa työelämän laadun mitattuja osa-alueita tapahtui palvelualojen työntekijöillä enemmän paranemista kuin huononemista.
Johtopäätökset
Palvelualojen työntekijöiden työelämän laatu on monelta osin Työelämäbarometrin keskiarvoja huonompi ja elintavat enemmän terveyttä haittaavia kuin aikuisväestöllä keskimäärin. Koronan seurauksena työoloissa on saattanut tapahtua entisestään laajenevaa eriarvoisuutta eri toimialojen välillä. Palvelualojen toimialoista kiinteistönpalvelualojen työntekijät olivat taloudellisesti heikoimmassa asemassa ja alttiimpia koronapandemian haittavaikutuksille. Turvattu ja riittävä työaika sekä perustoimeentulo, joka kattaa elinkustannukset, tarjoavat parhaan suojan tulevia kriisejä vastaan. Tutkimuksemme osoittaa, että työssäkäyvätkin voivat olla vakavasti ruokaturvattomia ja ruokaturvan kehittymistä on syytä seurata säännöllisesti. Työterveyshuollossa tulisi paremmin tunnistaa terveysriskikäyttäytymisen eri muotoja ja erityisesti niiden kasautumista. Aikapainetta ja työn fyysistä kuormitusta tulee seurata, koska ne altistavat epäterveellisille elintavoille. Huomionarvoista on, että palvelualojen työntekijät ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäänsä ja työn laatua edistävät työtovereiden ja esihenkilöiden tuki ja vahva työyhteisöön kuulumisen tunne.