Paul’s Use of Psalms: Quotations, Allusions, and Psalm Clusters in Romans and First Corinthians

Research output: ThesisDoctoral ThesisMonograph

Abstract

PSALMILAINAUKSET JA -VIITTAUKSET PAAVALIN KIRJEISSÄ
Väitöstutkimukseni, joka sijoittuu eksegetiikan eli raamatuntutkimuksen alalle, käsittelee kreikankielisen Septuagintan psalmien käyttöä Paavalin kirjeissä. Septuaginta on antiikin aikana laadittu kreikankielinen käännös niistä juutalaisuuden pyhistä teksteistä, joista myöhemmin muodostui kristittyjen Vanha testamentti. Paavalin kirjoitustoiminta ajoittuu 1. vuosisadan alkupuoliskolle jaa. ja hänen kirjeensä ovat varhaisin Uuden testamentin kirjallinen dokumentti. Paavali käyttää psalmeja sekä suo¬raan lainaten (19 lainausta) että niihin epäsuorasti viitaten (noin 60 viittausta).

PSALMIT ARVOVALTAISINA JA PYHINÄ TEKSTEINÄ
Koska ei ole varmaa tietoa, milloin psalmit saavuttivat arvovaltaisen aseman osana juutalaisia pyhiä kirjoituksia, Paavalin tavat käyttää psalmeja antavat vihjeitä psalmien asemasta. Paavali vaikuttaa suhtautuvan psalmeihin yhtä arvovaltaisena kuin laki- tai profeettatekstejä, sillä hän lainaa psalmeja samaan tyyliin, myös yhdessä näiden laki- ja profeettatekstien kanssa. Psalmit toimivat myös itsessään Paavalille lähdetekstinä, kun hän pyrki tulkitsemaan psalmien sisältämiä profeetallisia ennusteita tai antamaan psalmien pohjalta eettistä opetusta. Paavali toimiikin esimerkkinä siitä, että myöhäisen toisen temppelin ajan (n. 200 eaa.–70 jaa.) juutalaisuudessa myös muut kirjoitusten osat kuin Pentateukki eli 1.–5. Moos. saattoivat toimia opillisen eksegeesin kohteena. Huomionarvoista on, että Pentateukista tuli vasta myöhemmässä juutalaisuudessa, rabbiinisella ajalla, opillisen eksegeesin ainoa arvovaltainen lähde. Paavali ei kuitenkaan vielä tuntenut tätä rajoitusta tai välittänyt siitä.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ajanlaskun taitteessa juutalaisten pyhiin teksteihin kuuluvia psalmeja käytettiin kolmessa eri tarkoituksessa: 1) liturgisesti osana yksityistä ja yhteisöllistä hartauselämää, 2) niitä luettiin, siteerattiin ja tulkittiin siitä näkökulmasta, että psalmit sisältävät profeetallisen viestin kulloisenkin ajan tulkintayhteisölle, sekä 3) opiskeltaessa yhteisöjen omaa historiaa. Myös Paavali ammensi psalmien kielestä ohjeistaessaan kirjeidensä vastaanottajia. Hänen psalmiviittauksissaan voi nähdä niin opetuksellista käyttöä, yhteisön historiantulkintaa kuin profeetallistakin ennustamista.
Vaikka on oletettavaa, että psalmeja käytettiin profetian ja opetuksellisen käytön lisäksi myös osana liturgiaa, psalmien liturginen tausta ei nähdäkseni ensisijaisesti valaise Paavalin tapaa käyttää psalmeja. Kun Paavali lainaa juutalaisuuden pyhiä kirjoituksia, hän ei yleensä pyri osoittamaan sitä, että kirjoitusten profetia olisi toteutunut tapahtumissa, joista hän julistaa. Sen sijaan kirjoitukset toimivat itsessään auktoriteettina, joihin nojaten hän hakee vahvistusta ja tukea omalle opetukselleen.

HIENOVARAISET VIITTAUKSET PSALMEIHIN
Väitöskirjani mukaan Paavali käyttää hienovaraisia viittauksia psalmeihin eri tavoin, jotka voidaan jakaa neljään kategoriaan sen mukaan, kuinka helposti havaittavia ne ovat. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat viittaukset, joiden yhteys on sanastollinen ja temaattinen, ja näin ollen myös selvimmin todennettavissa. Toisessa ryhmässä yhteys on ainoastaan sanastollinen. Kolmannessa ryhmässä yhteys on temaattinen ilman sanastollista vastaavuutta tai heikon sanastollisen yhteyden vahvistama. Neljänteen ryhmään taas kuuluvat viittaukset, joiden yhteys on ainoastaan temaattinen. Näissä kussakin ryhmässä yhteyden todentaminen on riippuvainen pienistä vihjeistä: mikäli havaittu sanasto tai teema on harvinainen pyhissä teksteissä yleisesti, mahdollisten viittauskohteiden määrää voidaan rajata pienemmäksi.
Se, että Paavali viittaa psalmeihin näin kirjavasti eri tavoin, paljastaa, että hän saattoi luoda yhteyden psalmitekstiin joko pelkästään sanastollisen yhteyden perusteella riippumatta psalmitekstin asiayhteydestä tai tukeutuen psalmitekstin teemaan ilman sanastollista vastaavuutta. Suorien lainausten osalta taas Paavali tuo selvästi esille sen, että hän sisällyttää omaan tekstiinsä jotakin muuta lähdettä, jolloin Paavali pyrkii psalmitekstiä lainaamalla vahvistamaan omaa argumenttiaan.
Translated title of the contributionPsalmien käyttö Paavalilla: Lainaukset, alluusiot ja psalmiryppäät Roomalaiskirjeessä ja Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä
Original languageEnglish
Awarding Institution
  • Faculty of Theology
Award date16 Jun 2020
Place of PublicationHelsinki
Publisher
Print ISBNs978-951-51-6040-9
Electronic ISBNs978-951-51-6041-6
Publication statusPublished - 28 Apr 2020
MoE publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Fields of Science

  • 614 Theology

Cite this