Skip to main navigation Skip to search Skip to main content

Abstract

Osteoporoosi on luustosairaus, jolle on tunnusomaista pienentynyt luuntiheys, luun heikentynyt mikrorakenne ja lisääntynyt murtuma-alttius. Viime vuosina on tunnistettu useita uusia monogeenisiä osteoporoosimuotoja, joissa yksi geenivirhe johtaa heikentyneeseen luun laatuun ja varhain alkavaan, perinnölliseen osteoporoosiin. Näille on tyypillistä poikkeava, varhain ilmenevä murtuma-alttius, etenevä kulku ja huono vaste tavanomaiseen osteoporoosilääkitykseen. Mikäli sekundaarisen osteoporoosin poissulun jälkeen epäillään perinnöllistä osteoporoosia, tulee tarkistaa sukuanamneesi sekä tehdä kliinisiä ja radiologisia jatkotutkimuksia ja geneettiset selvittelyt. Hoidossa turvataan riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä harkitaan tavallista osteoporoosilääkitystä. Geneettisen taustasyyn toteaminen mahdollistaa hoidon optimoimisen ja riskissä olevien sukulaisten tunnistamisen. Geneettinen tieto osteoporoosin patogeneesistä edistää uusien diagnostisten työkalujen ja hoitomuotojen kehittämistä.
Original languageFinnish
JournalDuodecim
Volume141
Issue number3
Pages (from-to)225-232
Number of pages8
ISSN0012-7183
Publication statusPublished - 2025
MoE publication typeA2 Review article in a scientific journal

Bibliographical note

Vertaisarvioitu.

Fields of Science

  • Osteoporosis
  • +diagnosis
  • +diagnostic imaging
  • +drug therapy
  • +genetics
  • +prevention & control
  • Osteoporotic Fractures
  • Pedigree
  • Genetic Predisposition to Disease
  • Osteogenesis Imperfecta
  • Bone Density
  • Transferases (Other Substituted Phosphate Groups)
  • Membrane Glycoproteins
  • Microfilament Proteins
  • Wnt1 Protein
  • Age Factors
  • 3121 General medicine, internal medicine and other clinical medicine

Cite this