Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

Tuija Saresma; Reeta Pöyhtäri; Heidi Kosonen; Paula Haara; Aleksi Knuutila

Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

Tuija Saresma
, Reeta Pöyhtäri
, Heidi Kosonen
, Paula Haara
, Aleksi Knuutila

Research output: Contribution to journal › Article › Scientific › peer-review

Abstract

Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemämme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja ana-
lysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen
ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.

Original language	Finnish
Journal	Sukupuolentutkimus
Volume	33
Issue number	4
Pages (from-to)	18-38
Number of pages	21
ISSN	2342-0634
Publication status	Published - 2020
MoE publication type	A1 Journal article-refereed

Fields of Science

5141 Sociology

Access to Document

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73781/Saresma_Sukupuolentutkimus_2020-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Cite this

@article{6461d00030cc420a9d322933a0051453,

title = "Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena v{\"a}kivaltana",

abstract = "Artikkelissamme k{\"a}sittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmi{\"o}n{\"a}, johon liittyv{\"a}t monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. M{\"a}{\"a}rittelemme vihapuheen tietyn ryhm{\"a}n todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiv{\"a}ksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen v{\"a}kivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena v{\"a}kivaltana. M{\"a}{\"a}ritelm{\"a} laajentaa poliittisen v{\"a}kivallan k{\"a}sitett{\"a} kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena v{\"a}kivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhm{\"a}{\"a}n tai n{\"a}iden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljent{\"a}{\"a} kohteensa sek{\"a} saada n{\"a}m{\"a} luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista v{\"a}kivaltaa kuntap{\"a}{\"a}tt{\"a}jille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekem{\"a}mme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} tuloksia ja ana- lysoimme laadullisesti sit{\"a}, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa v{\"a}kivallaksi ja mit{\"a} erilaisia tunteita ja affekteja niiss{\"a} k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistet{\"a}{\"a}n vihapuhetta, mit{\"a} affekteja siihen kiertyy sek{\"a} mink{\"a}laisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen v{\"a}kivalta on intersektionaalista: hiljent{\"a}m{\"a}{\"a}n pyrkiv{\"a} vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sek{\"a} sukupuoli- ja seksuaaliv{\"a}hemmist{\"o}ihin, kieliv{\"a}hemmist{\"o}ihin ja etnisiin v{\"a}hemmist{\"o}ihin. T{\"a}m{\"a}n artikkelin keski{\"o}ss{\"a} ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen ilmeneminen poliittisena v{\"a}kivaltana, joka uhkaa sananvapautta.",

keywords = "5141 Sosiologia, affekti, internsektionaalisuus, poliittinen v{\"a}kivalta, sukupuolittunut v{\"a}kivalta, tunteet, vihapuhe",

author = "Tuija Saresma and Reeta P{\"o}yht{\"a}ri and Heidi Kosonen and Paula Haara and Aleksi Knuutila",

year = "2020",

language = "suomi",

volume = "33",

pages = "18--38",

journal = "Sukupuolentutkimus",

issn = "2342-0634",

publisher = "Sukupuolentutkimuksen seura ry",

number = "4",

}

TY - JOUR

T1 - Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

AU - Saresma, Tuija

AU - Pöyhtäri, Reeta

AU - Kosonen, Heidi

AU - Haara, Paula

AU - Knuutila, Aleksi

PY - 2020

Y1 - 2020

N2 - Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemämme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja ana- lysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.

AB - Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemämme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja ana- lysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.

KW - 5141 Sosiologia

KW - affekti

KW - internsektionaalisuus

KW - poliittinen väkivalta

KW - sukupuolittunut väkivalta

KW - tunteet

KW - vihapuhe

M3 - Artikkeli

SN - 2342-0634

VL - 33

SP - 18

EP - 38

JO - Sukupuolentutkimus

JF - Sukupuolentutkimus

IS - 4

ER -