Abstract
Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.
Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Journal | Puhe ja Kieli |
| Volume | 2013 |
| Issue number | 3 |
| Pages (from-to) | 107-130 |
| Number of pages | 23 |
| ISSN | 1458-3410 |
| Publication status | Published - 2013 |
| MoE publication type | A1 Journal article-refereed |
Fields of Science
- 6121 Languages
Cite this
}
Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa. / Wiklund, Mari.
In: Puhe ja Kieli, Vol. 2013, No. 3, 2013, p. 107-130.Research output: Contribution to journal › Article › Scientific › peer-review
TY - JOUR
T1 - Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa
AU - Wiklund, Mari
PY - 2013
Y1 - 2013
N2 - Kirjoitetussa kielessä virkkeitä yhdistetään tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitellään intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, että uusi puhekappale alkaa korkealta säveltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimmäistä lausumaa matalammalta säveltasolta. Kun laskeva kaari päättyy, alkaa uusi puhekappale.Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.
AB - Kirjoitetussa kielessä virkkeitä yhdistetään tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitellään intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, että uusi puhekappale alkaa korkealta säveltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimmäistä lausumaa matalammalta säveltasolta. Kun laskeva kaari päättyy, alkaa uusi puhekappale.Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.
KW - 6121 Kielitieteet
M3 - Artikkeli
VL - 2013
SP - 107
EP - 130
JO - Puhe ja Kieli
JF - Puhe ja Kieli
SN - 1458-3410
IS - 3
ER -