Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Kirjoitetussa kielessä virkkeitä yhdistetään tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitellään intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, että uusi puhekappale alkaa korkealta säveltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimmäistä lausumaa matalammalta säveltasolta. Kun laskeva kaari päättyy, alkaa uusi puhekappale.

Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.

Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.
Original languageFinnish
JournalPuhe ja Kieli
Volume2013
Issue number3
Pages (from-to)107-130
Number of pages23
ISSN1458-3410
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Fields of Science

  • 6121 Languages

Cite this

@article{3943e69f9e914ab4b2bd800410e93cf5,
title = "Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisess{\"a} kirjoitustulkkausaineistossa",
abstract = "Kirjoitetussa kieless{\"a} virkkeit{\"a} yhdistet{\"a}{\"a}n tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitell{\"a}{\"a}n intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, ett{\"a} uusi puhekappale alkaa korkealta s{\"a}veltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimm{\"a}ist{\"a} lausumaa matalammalta s{\"a}veltasolta. Kun laskeva kaari p{\"a}{\"a}ttyy, alkaa uusi puhekappale.My{\"o}s puhekappaleiden sis{\"a}ll{\"a} puhujat ilmaisevat lausumien v{\"a}lisi{\"a} suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleens{\"a} edellisen loppua ylemm{\"a}lt{\"a} s{\"a}velkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi per{\"a}kk{\"a}ist{\"a} lausumaa liittyy l{\"a}heisesti yhteen, j{\"a}lkimm{\"a}inen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen p{\"a}{\"a}ttyy. T{\"a}llaisissa tapauksissa prosodian teht{\"a}v{\"a} on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsen{\"a}isen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymist{\"a} edelliseen.Artikkelin p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a} on esitell{\"a} yll{\"a} kuvailtujen prosodisten ilmi{\"o}iden toteutumista suomenkielisess{\"a} kirjoitustulkkausaineistossa sek{\"a} niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrki{\"a} tuomaan {\"a}{\"a}neen perustuva viestint{\"a} kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sek{\"a} suomen intonaatioj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} ett{\"a} kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen v{\"a}list{\"a} suhdetta.",
keywords = "6121 Kielitieteet",
author = "Mari Wiklund",
year = "2013",
language = "suomi",
volume = "2013",
pages = "107--130",
journal = "Puhe ja Kieli",
issn = "1458-3410",
publisher = "Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys",
number = "3",

}

Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa. / Wiklund, Mari.

In: Puhe ja Kieli, Vol. 2013, No. 3, 2013, p. 107-130.

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

TY - JOUR

T1 - Puheen prosodian ja kirjoitetun kohdetekstin suhde suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa

AU - Wiklund, Mari

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Kirjoitetussa kielessä virkkeitä yhdistetään tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitellään intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, että uusi puhekappale alkaa korkealta säveltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimmäistä lausumaa matalammalta säveltasolta. Kun laskeva kaari päättyy, alkaa uusi puhekappale.Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.

AB - Kirjoitetussa kielessä virkkeitä yhdistetään tekstikappaleiksi typografisin keinoin. Puheessa lausumia ryhmitellään intonaation avulla nk. ’puhekappaleiksi’. Jaksottelun perusperiaate on, että uusi puhekappale alkaa korkealta säveltasolta, ja saman kappaleen seuraavat lausumat alkavat ensimmäistä lausumaa matalammalta säveltasolta. Kun laskeva kaari päättyy, alkaa uusi puhekappale.Myös puhekappaleiden sisällä puhujat ilmaisevat lausumien välisiä suhteita prosodian avulla. Uusi lausuma alkaa yleensä edellisen loppua ylemmältä sävelkorkeuden (F0) tasolta. Kuitenkin, jos kaksi peräkkäistä lausumaa liittyy läheisesti yhteen, jälkimmäinen alkaakin alemmalta tai suunnilleen samalta tasolta, johon edellinen päättyy. Tällaisissa tapauksissa prosodian tehtävä on ristiriitainen: toisaalta sen on ilmaistava uuden itsenäisen lausuman alkamista, mutta toisaalta kuitenkin alkavan lausuman liittymistä edelliseen.Artikkelin päämääränä on esitellä yllä kuvailtujen prosodisten ilmiöiden toteutumista suomenkielisessä kirjoitustulkkausaineistossa sekä niiden heijastumista kirjoitustulkkeeseen. Kirjoitustulkkauksen tavoitteena on pyrkiä tuomaan ääneen perustuva viestintä kuulovammaisen asiakkaan saavutettavaksi. Tutkimus antaa tietoa sekä suomen intonaatiojärjestelmästä että kirjoitustulkkausprosessista. Samalla se valaisee puheen ja kirjoitetun kielen välistä suhdetta.

KW - 6121 Kielitieteet

M3 - Artikkeli

VL - 2013

SP - 107

EP - 130

JO - Puhe ja Kieli

JF - Puhe ja Kieli

SN - 1458-3410

IS - 3

ER -