Sairaanhoitajan työkieli - yleiskieltä vai ammattikieltä?: Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

Maria Kela; Johanna Komppa

Sairaanhoitajan työkieli - yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

Translated title of the contribution: Nurse´s language needs - standard language or professional language?: Runctional approach to professional second language learning

Maria Kela, Johanna Komppa

Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies

Research output: Contribution to journal › Article › Scientific › peer-review

Abstract

The writers ask whether professional language competences should be seen as separate from the general language competences and how this distinction affects teaching. The question is analyzed by interviewing four graduating Finnish for second language (F2) students of nursing and two charge nurses. The method for the interviews is based on a professional frame of reference for nursing in Finnish for second language. The professional frame of reference is developed into a semi-structured questionnaire about coping in challenging professional language situations. The content analysis reveals that the greatest
challenges exist in grammatical and terminological accuracy in patient documenting, reacting in telephone discussions, registering shifts in multilateral communication, and expressing professional identity. The positive attitude of colleagues and patients together with straightforward correcting were found as best support forms. This research shows the character of professional language as diversified and thus challenges the terminologybased
definitions of professional language. Any narrow definition that excludes the diverse interaction-based situations cannot serve as a basis of functional professional F2-teaching.

Translated title of the contribution	Nurse´s language needs - standard language or professional language?: Runctional approach to professional second language learning
Original language	Finnish
Journal	Puhe ja Kieli
Volume	31
Issue number	4
Pages (from-to)	173-192
Number of pages	20
ISSN	1458-3410
Publication status	Published - Dec 2011
MoE publication type	A1 Journal article-refereed

Fields of Science

6121 Languages
professional language
second language learning
Nursing
516 Educational sciences

Access to Document

http://ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/view/4752

1 Finished

Kotimaisten kielten opetuksen kehittämishanke KOTI
Komppa, J., Ahlholm, M., Korhonen, S., Jäppinen, T., Udd, T., Päivärinne, S., Herva, M., Hämäläinen, T., Karhia, M., Kortetjärvi-Nurmi, S., Lehtimaja, I., Lehtola, M., Lindroos, C., Peltola, K., Piispanen, M., Racken, U., Swanström, T., Tani, H. & Vuolama-Ristola, M.
01/01/2008 → 31/12/2012
Project: Research project

Cite this

@article{dce6e0e8a761422fb369d4245459e7c7,

title = "Sairaanhoitajan ty{\"o}kieli - yleiskielt{\"a} vai ammattikielt{\"a}?: Funktionaalinen n{\"a}k{\"o}kulma ammattikielen oppimiseen toisella kielell{\"a}",

abstract = "Artikkelissa kysyt{\"a}{\"a}n, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin suomi toisena kielen{\"a} (S2) -opetuksen pit{\"a}isi tehd{\"a} ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon v{\"a}lill{\"a} ja pit{\"a}isik{\"o} ty{\"o}el{\"a}m{\"a}suuntauksen n{\"a}ky{\"a} kieliopinnoissa jo perustason kielikoulutuksessa. Kysymyksi{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n haastattelemalla ty{\"o}el{\"a}m{\"a}{\"a}n juuri sijoittuneita tai opintojaan lopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heid{\"a}n l{\"a}hiesimiehi{\"a}{\"a}n. Tutkimuksen metodinen ty{\"o}kalu on luotu suomi toisena kielen{\"a} -opetukseen tehtyjen ammatillisten viitekehysten, t{\"a}ss{\"a} tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisen suomi toisena kielen{\"a} -viitekehyksen pohjalta. Puolistrukturoidun teemahaastattelukehikon avulla selvitet{\"a}{\"a}n hoitajien omia kokemuksia kielellisest{\"a} selviytymisest{\"a} ja toisaalta esimiesten n{\"a}kemyksi{\"a} hoitajien kielellisest{\"a} selviytymisest{\"a}. Sis{\"a}ll{\"o}nanalyysill{\"a} osoitetaan, ett{\"a} suurimmat haasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus, spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto ja kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisiss{\"a} vuorovaikutustilanteissa sek{\"a} ammatti-identiteetin kielenvarainen ilment{\"a}minen. Eniten tukea koettiin saatavan ty{\"o}yhteis{\"o}n kannustavasta ilmapiirist{\"a}, potilaiden my{\"o}nteisest{\"a} asenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tuloksena syntyv{\"a} kuva sairaanhoitajan ammattikielest{\"a} on siin{\"a} m{\"a}{\"a}rin monirekisterinen, ett{\"a} jo alkeistason kielikoulutus voi rakentua ty{\"o}el{\"a}m{\"a}suuntauksen varaan. Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisen kielitaidon m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}n. Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisen kielitaidon m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}, joka m{\"a}{\"a}rittelee ammattikielen yksinomaan terminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteiden kirjon.",

keywords = "6121 Kielitieteet, ammattikieli, toisen kielen oppiminen, professional language, second language learning, Nursing, 516 Kasvatustieteet, kielikoulutus, maahanmuuttajat",

author = "Maria Kela and Johanna Komppa",

year = "2011",

month = dec,

language = "suomi",

volume = "31",

pages = "173--192",

journal = "Puhe ja Kieli",

issn = "1458-3410",

publisher = "Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys",

number = "4",

}

TY - JOUR

T1 - Sairaanhoitajan työkieli - yleiskieltä vai ammattikieltä?

T2 - Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

AU - Kela, Maria

AU - Komppa, Johanna

PY - 2011/12

Y1 - 2011/12

N2 - Artikkelissa kysytään, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen pitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä ja pitäisikö työelämäsuuntauksen näkyä kieliopinnoissa jo perustason kielikoulutuksessa. Kysymyksiä selvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaan lopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään. Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu suomi toisena kielenä -opetukseen tehtyjen ammatillisten viitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisen suomi toisena kielenä -viitekehyksen pohjalta. Puolistrukturoidun teemahaastattelukehikon avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksia kielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajien kielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmat haasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus, spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto ja kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa sekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiin saatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestä asenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyvä kuva sairaanhoitajan ammattikielestä on siinä määrin monirekisterinen, että jo alkeistason kielikoulutus voi rakentua työelämäsuuntauksen varaan. Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisen kielitaidon määritelmän. Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisen kielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaan terminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteiden kirjon.

AB - Artikkelissa kysytään, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen pitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä ja pitäisikö työelämäsuuntauksen näkyä kieliopinnoissa jo perustason kielikoulutuksessa. Kysymyksiä selvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaan lopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään. Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu suomi toisena kielenä -opetukseen tehtyjen ammatillisten viitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisen suomi toisena kielenä -viitekehyksen pohjalta. Puolistrukturoidun teemahaastattelukehikon avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksia kielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajien kielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmat haasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus, spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto ja kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa sekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiin saatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestä asenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyvä kuva sairaanhoitajan ammattikielestä on siinä määrin monirekisterinen, että jo alkeistason kielikoulutus voi rakentua työelämäsuuntauksen varaan. Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisen kielitaidon määritelmän. Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisen kielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaan terminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteiden kirjon.

KW - 6121 Kielitieteet

KW - ammattikieli

KW - toisen kielen oppiminen

KW - professional language

KW - second language learning

KW - Nursing

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - kielikoulutus

KW - maahanmuuttajat

M3 - Artikkeli

VL - 31

SP - 173

EP - 192

JO - Puhe ja Kieli

JF - Puhe ja Kieli

SN - 1458-3410

IS - 4

ER -

Sairaanhoitajan työkieli - yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

Abstract

Fields of Science

Access to Document

Projects

Kotimaisten kielten opetuksen kehittämishanke KOTI

Cite this