Sata vuotta prosessioikeutta

Dan Frände; Risto Koulu; Heidi Lindfors; Mikko Vuorenpää

doi:10.31885/9789515150790

Sata vuotta prosessioikeutta

Dan Frände (Editor), Risto Koulu (Editor), Heidi Lindfors (Editor), Mikko Vuorenpää (Editor)

Research output: Book/Report › Anthology or special issue › Professional

Abstract

Prosessioikeus on aina nähty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisenä oppiaineena. Tämä ei yllätä: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee työurallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeistä vuosikymmentä ovat olleet tässä suhteessa mullistavia ja osaksi myös mielipiteitä jakavia. Oikeudenkäynnin säännöistä on yhä enenevästi siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siinäkin oikeudenkäynti on pääosassa, mutta paljon huomiota saavat myös muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sekä niiden käyttöalat ja suhde oikeudenkäyntiin.

Tässä kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymistä, analysoidaan kehitystä ja nykytilaa, ja otetaan myös varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin tehtävät eivät kylläkään siinä todennäköisesti muutu, vain tavat, joilla tehtäviä hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esillä kirjassa on lisäksi opetuksen ja tutkimuksen arkipäivä sekä oppiaine (ja aikaisemmin myös laitos) työyhteisönä. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei enää tavoita niitä, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heidän nimensä (Tirkkonen, Ellilä, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa.

Artikkelit edustavat erilaisia näkemyksiä prosessioikeuden kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tämä on tarkoituskin: kirjoittajien ääni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimittäin on, kuten kaikesta muustakin kehityksestä, useita totuuksia. Artikkeleja ei tästä syystä ole sisällöllisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niissä vain itseään.

Original language	Finnish

Place of Publication	Helsinki
Publisher	Conflict Management Institute (University of Helsinki)
Number of pages	345
ISBN (Print)	978-951-51-7485-7
ISBN (Electronic)	978-951-51-5079-0
DOIs	https://doi.org/10.31885/9789515150790
Publication status	Published - 2021
MoE publication type	D6 Edited professional book

Fields of Science

513 Law

Access to Document

10.31885/9789515150790Licence: CC BY

Cite this

@book{de97a21ceb4f48138bc37215513a7c2d,

title = "Sata vuotta prosessioikeutta",

abstract = "Prosessioikeus on aina n{\"a}hty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisen{\"a} oppiaineena. T{\"a}m{\"a} ei yll{\"a}t{\"a}: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee ty{\"o}urallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeist{\"a} vuosikymment{\"a} ovat olleet t{\"a}ss{\"a} suhteessa mullistavia ja osaksi my{\"o}s mielipiteit{\"a} jakavia. Oikeudenk{\"a}ynnin s{\"a}{\"a}nn{\"o}ist{\"a} on yh{\"a} enenev{\"a}sti siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siin{\"a}kin oikeudenk{\"a}ynti on p{\"a}{\"a}osassa, mutta paljon huomiota saavat my{\"o}s muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sek{\"a} niiden k{\"a}ytt{\"o}alat ja suhde oikeudenk{\"a}yntiin.T{\"a}ss{\"a} kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymist{\"a}, analysoidaan kehityst{\"a} ja nykytilaa, ja otetaan my{\"o}s varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin teht{\"a}v{\"a}t eiv{\"a}t kyll{\"a}k{\"a}{\"a}n siin{\"a} todenn{\"a}k{\"o}isesti muutu, vain tavat, joilla teht{\"a}vi{\"a} hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esill{\"a} kirjassa on lis{\"a}ksi opetuksen ja tutkimuksen arkip{\"a}iv{\"a} sek{\"a} oppiaine (ja aikaisemmin my{\"o}s laitos) ty{\"o}yhteis{\"o}n{\"a}. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei en{\"a}{\"a} tavoita niit{\"a}, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heid{\"a}n nimens{\"a} (Tirkkonen, Ellil{\"a}, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa.Artikkelit edustavat erilaisia n{\"a}kemyksi{\"a} prosessioikeuden kehityksest{\"a} ja tulevaisuudesta. T{\"a}m{\"a} on tarkoituskin: kirjoittajien {\"a}{\"a}ni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimitt{\"a}in on, kuten kaikesta muustakin kehityksest{\"a}, useita totuuksia. Artikkeleja ei t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} ole sis{\"a}ll{\"o}llisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niiss{\"a} vain itse{\"a}{\"a}n.",

keywords = "513 Oikeustiede",

editor = "Dan Fr{\"a}nde and Risto Koulu and Heidi Lindfors and Mikko Vuorenp{\"a}{\"a}",

year = "2021",

doi = "10.31885/9789515150790",

language = "suomi",

isbn = "978-951-51-7485-7",

publisher = "Conflict Management Institute (University of Helsinki)",

address = "Suomi",

}

TY - BOOK

T1 - Sata vuotta prosessioikeutta

A2 - Frände, Dan

A2 - Koulu, Risto

A2 - Lindfors, Heidi

A2 - Vuorenpää, Mikko

PY - 2021

Y1 - 2021

N2 - Prosessioikeus on aina nähty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisenä oppiaineena. Tämä ei yllätä: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee työurallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeistä vuosikymmentä ovat olleet tässä suhteessa mullistavia ja osaksi myös mielipiteitä jakavia. Oikeudenkäynnin säännöistä on yhä enenevästi siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siinäkin oikeudenkäynti on pääosassa, mutta paljon huomiota saavat myös muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sekä niiden käyttöalat ja suhde oikeudenkäyntiin.Tässä kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymistä, analysoidaan kehitystä ja nykytilaa, ja otetaan myös varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin tehtävät eivät kylläkään siinä todennäköisesti muutu, vain tavat, joilla tehtäviä hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esillä kirjassa on lisäksi opetuksen ja tutkimuksen arkipäivä sekä oppiaine (ja aikaisemmin myös laitos) työyhteisönä. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei enää tavoita niitä, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heidän nimensä (Tirkkonen, Ellilä, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa.Artikkelit edustavat erilaisia näkemyksiä prosessioikeuden kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tämä on tarkoituskin: kirjoittajien ääni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimittäin on, kuten kaikesta muustakin kehityksestä, useita totuuksia. Artikkeleja ei tästä syystä ole sisällöllisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niissä vain itseään.

AB - Prosessioikeus on aina nähty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisenä oppiaineena. Tämä ei yllätä: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee työurallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeistä vuosikymmentä ovat olleet tässä suhteessa mullistavia ja osaksi myös mielipiteitä jakavia. Oikeudenkäynnin säännöistä on yhä enenevästi siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siinäkin oikeudenkäynti on pääosassa, mutta paljon huomiota saavat myös muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sekä niiden käyttöalat ja suhde oikeudenkäyntiin.Tässä kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymistä, analysoidaan kehitystä ja nykytilaa, ja otetaan myös varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin tehtävät eivät kylläkään siinä todennäköisesti muutu, vain tavat, joilla tehtäviä hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esillä kirjassa on lisäksi opetuksen ja tutkimuksen arkipäivä sekä oppiaine (ja aikaisemmin myös laitos) työyhteisönä. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei enää tavoita niitä, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heidän nimensä (Tirkkonen, Ellilä, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa.Artikkelit edustavat erilaisia näkemyksiä prosessioikeuden kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tämä on tarkoituskin: kirjoittajien ääni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimittäin on, kuten kaikesta muustakin kehityksestä, useita totuuksia. Artikkeleja ei tästä syystä ole sisällöllisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niissä vain itseään.

KW - 513 Oikeustiede

U2 - 10.31885/9789515150790

DO - 10.31885/9789515150790

M3 - Kokoomateos tai erikoisnumero

SN - 978-951-51-7485-7

BT - Sata vuotta prosessioikeutta

PB - Conflict Management Institute (University of Helsinki)

CY - Helsinki

ER -